Miksi pikkulapsilla on usein epäsiistit hiukset?
Pitkät, epätasaiset, silmillä kasvavat reuhkat sukupuolesta riippumatta. Reuhittavaa takatukkaa unohtamatta. Eikö lapset anna koskea niihin saksilla vai missä vika?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne sitten lähtee kun päikystä tulee ekan kerran täitä.. 😁
Mutta joo, oikeasti joidenkin lasten paksut takkutukat haisevat ihan järkylle ts se päänahka. Kesällä ovat hikiset ja haisevat ja talvella lentää keltaista karstaa pipon alta. Vaikka se peikkopää olisi oman äidin tai isin mielestä niin söpö takkutukan kanssa niin ei ole kyllä kaikkien mielestä, sorry vaan, pikemminkin ällö.
Hoitakaa niitä lastenne hiuksia. Opettakaa jo pienestä pitäen harjaan, pompulaan, shamppooseen, saksiin tai pojilla jopa koneeseen. Pääsette niin paljon helpommalla.T: se päikyn täti
Yöööööök noita sun kuvailemia päitä 🤮 Kaikkea tekin joudutte päiväkodissa sietämään, osanottoni. Täytyy vaan toivoa mahdollisimman isoa täi-invaasiota, että saadaan takkutukat kuriin.
Jos siellä päivystä on oikeasti joku ongelmatapaus, lapsesta ei pidetä huolta, niin niistä täistä ei päästä eroon koskaan. Olipa ihana avautuminen ammattilaiselta, joka on selvästi oikealla alalla... ja helvetin hyvä idea olis tuoda päiväkotiin täitä varsinkin jos jollakin perheellä nuo hygienia-asiat on oikeasti tuolla mallilla... miten se meni, että lapsia ei saa kasvattaa liian ahtaisiin rooleihin, mutta leikkivällä lapsella ei saa ilmetä takkuja tukassa ja tämän varmistaja voi ilmoittautua vuoden isäksi?
Meillä kyllä pestään (usein kyllä vain vedellä ja hoitoaineella) hiuksia ja leikkaaminenkin onnistuu koneella - pojalla siiliksi ja tytöllä koneella latvat ja otsis tasaiseksi.
Mutta tytön pitkien hiusten harjaaminen - tervetuloa yrittämään. Hiuslaatu on sellainen, että menee yön aikana ihan takkuiseksi. Aamulla sitten aina ennen päiväkotia uskomaton taistelu hiusten harjaamisesta - siinä ihan oikeasti tulee hiki, kun yrittää pitää rimpuilevaa lasta paikoillaan ja saada pahimmat takut harjattua. Vähän sotkuun se jää melkeinpä joka aamu, en vaan kertakaikkiaan pysty parempaan, kun lapsi niin kovasti inhoaa harjaamista.
Esikoisella kasvoi sen verran hitaasti hiukset, että oli varmaan pitkälle yli kolmevuotias, ennen kuin tulivat edes silmille. Varsin ohuet ja liukkaat ovat hiukset vieläkin, kasvusuunta vielä sellainen puolet-hiuksista-etutukkaa. Havahduttiin aika myöhään siihen, että nyt niitä pitääkin leikata, nyt voisi opettaa itsensä myös siihen, että tekee letin tai ponnarin. Ikinä se ei kyllä koko päivää pysy, lähtee lakin mukana irti melkein aina.
Kuopus taas häsää niin mahdottomasti aina kun ottaa sakset esiin, että pelkään leikkaavani korvaan tai sormeen. On hädintuskin 2-vuotias, vielä vähän vaikea hämätä niin leikkaus on vähän sinne päin. Miten kampaajat saavat pikkulapset pysymään aloillaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se vika ei ole lapsen vaan VANHEMPIEN.
Mä pidän lasteni tukat aina siistinä, pestyinä, puhtaina ja hyvin leikattuina.
Lapsi ei vaan voi valita itse mihin perheeseen syntyy. Osassa perheitä ei huolehdita lapsesta ollenkaan ja sotkuinen tukka on se pienin murhe kaikkien isompien laiminlyöntien rinnalla…Alapeukutin ylimielisyyttä, vaikka monesta asiasta samaa mieltä olenkin.
Pidän lapsestani erinomaista huolta sekä fyysisesti että psyykkisesti ja ehkä liikaakin kuuntelen joissain asioissa hänen tunnetilojaan, kun en pakota häntä kovin usein vihaamaansa hiustenleikkuuseen. Toivottavasti et kuvittele, että kaikilla peikkotukilla on huonot ja piittaamattomat vanhemmat.
Todellakin tuo on liikaa... "tunnetilojen kuuntelua", kun et pakota epämiellyttäviin juttuihin..
Hmm... vahvat kurlinkivibat.
Vierailija kirjoitti:
No se vika ei ole lapsen vaan VANHEMPIEN.
Mä pidän lasteni tukat aina siistinä, pestyinä, puhtaina ja hyvin leikattuina.
Lapsi ei vaan voi valita itse mihin perheeseen syntyy. Osassa perheitä ei huolehdita lapsesta ollenkaan ja sotkuinen tukka on se pienin murhe kaikkien isompien laiminlyöntien rinnalla…
Meidän lasten hiukset on joskus vähän pitkät. Ovat kyllä puhtaat ja lapsista pidetään hellästi huolta. En ala kenenkään hiuksia väkisin leikkaamaan, odotan että löytyy hyvä hetki. Joskus ne hiukset ehtii siinä vähän kasvaa pois mallistaan. En myöskään ole mikään ammattiparturi, mutta mun pieniä poikia ahdistaa mennä parturiin. Joten leikkaan itse.
Ainakin 2 veellä kasvaa vielä noin epätasaisesti tuo tukka, ettei siitä oikein vielä mitään symmetristä muotitukkaa vaan tule.
Minun lapsellani on ainakin sellainen hiuslaatu, että tukka on yksi pörrökasa jo 5min parturoinnista jos lapsi vähänkään myllää sen jälkeen. Itselläni samanlainen "ei pysy ikinä aisoissa"-hiuslaatu. Voin kertoa, että me pörröpäät emme useinkaan nauti siitä, että tukkaa ei saa pysymään siistinä mitenkään.
Meillä lapsi ei ole näyttelyesine. Siksi hänellä on välillä takkutukka, likaa vaatteissa jne. Annetaan lapsen möyriä rauhassa. Ehtii olla sliipattu aikuisena, jos haluaa. Perushygienia toki kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että monet lapset kammoavat hiusten pesua ja kampausta, mutta eihän se ole mikään syy jättää homma tekemättä. Nämä on just niitä pieniä pakkoja, johon lapset on hyvä opettaa, pieneen kiukkuun ei kukaan kuole. Leikkien, laulellen, palkiten, huijaten - mikä nyt kenellekin tepsii - hiukset saa kyllä siisteiksi.
Yritäppä tehdä väkisin 3-5 vuotiaalle niin tiedät mitä se "pieni kiukku" sen jälkeen on.
Vierailija kirjoitti:
On jopa yks perhebloggaaja, joka on vieläpä käynyt kampaajakoulua jonkin aikaa. Silti sen tytöillä on sellaiset hiustyylit että huh. Liru-larulatvat, rönttöiset ”jakaukset”, ei mitään siisteyttä. Vanhin lapsista kai _haluaa_ kasvattaa hiuksia, siksi se on pyhä asia johon ei puututa, koska kaikki on heillä aina täydellisen bäst. Vaan miten olisi esim. opettaa lapsille, että ok, hiuksia saa kasvattaa, mutta siihen kuuluu niiden siistinä pito, kuten esim. että aika ajoin nipsaistaan huonot latvat pois? Näyttävät terveemmiltä ja paljon paremmilta kuin että 2/3 hiuksen pituudesta on lirunaru-hörsöä.
Pystytkö hengittämään? Nyt on kyllä niin vakavaa settiä että oksat pois.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsellani on ainakin sellainen hiuslaatu, että tukka on yksi pörrökasa jo 5min parturoinnista jos lapsi vähänkään myllää sen jälkeen. Itselläni samanlainen "ei pysy ikinä aisoissa"-hiuslaatu. Voin kertoa, että me pörröpäät emme useinkaan nauti siitä, että tukkaa ei saa pysymään siistinä mitenkään.
Meidän lapsilla on kiharat, salamannopeasti takkuuntuvat hiukset, mutta ilmeisesti pitää ajella pois kun takut voi tätejä ällöttää...
Oman kokemuspiirini ihmisillä on siten, että lapsilla on keskimäärin siistimmät hiukset kuin aikuisilla. En ole koskaan tajunnut, mikä pointti on käydä säännöllisesti kampaajalla tai puunata hiuksia.
Olen vasta ihan parin viime vuoden aikana alkanut käyttää hiustenmuotoilutuotteita ja sekin tuntuu aivan turhalta (laitan niitä pari kertaa kuukaudessa maksimissaan). Ennen kuljin aina pitkät hiukset auki tai hiukset yhdellä letillä. En keksinyt muita kampauksia edes. En tajua oileastaan koko aloituksen ideaa. Miksi muita ihmisiä pitäisi arvostella epäolennaisista seikoista?
Vierailija kirjoitti:
Meillä kyllä pestään (usein kyllä vain vedellä ja hoitoaineella) hiuksia ja leikkaaminenkin onnistuu koneella - pojalla siiliksi ja tytöllä koneella latvat ja otsis tasaiseksi.
Mutta tytön pitkien hiusten harjaaminen - tervetuloa yrittämään. Hiuslaatu on sellainen, että menee yön aikana ihan takkuiseksi. Aamulla sitten aina ennen päiväkotia uskomaton taistelu hiusten harjaamisesta - siinä ihan oikeasti tulee hiki, kun yrittää pitää rimpuilevaa lasta paikoillaan ja saada pahimmat takut harjattua. Vähän sotkuun se jää melkeinpä joka aamu, en vaan kertakaikkiaan pysty parempaan, kun lapsi niin kovasti inhoaa harjaamista.
Onko tytöllä pakko olla pitkät hiukset? Hiukset polkkapituuteen niin kauan kun niitä ei saa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Sitä olen ihmetellyt, kuinka usein näkee harjaamattomia pikkuisia. Näyttää, kuin takatakkua ei olisi päiviin harjattu. Miksei, jos kerran vanhempien omakin ulkonäkö on keskimääräisen huoliteltu? Eihän se nyt mikään pakko ole, tai kukaan siihen kuole, mutta kyllä kai lapselle sen verran voi pettymystä elämässä aiheuttaa, että harjaamisen ajaksi pyytäisi olemaan aloillaan?
Kyllä ne on harjattu. Mutta ohut hiuslaatu ja pipo - tsadaa, 3min ja sulla on taas peikkolapsi.
Ei muuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että monet lapset kammoavat hiusten pesua ja kampausta, mutta eihän se ole mikään syy jättää homma tekemättä. Nämä on just niitä pieniä pakkoja, johon lapset on hyvä opettaa, pieneen kiukkuun ei kukaan kuole. Leikkien, laulellen, palkiten, huijaten - mikä nyt kenellekin tepsii - hiukset saa kyllä siisteiksi.
Yritäppä tehdä väkisin 3-5 vuotiaalle niin tiedät mitä se "pieni kiukku" sen jälkeen on.
Kannattaa opettaa se lapsi ihan vauvasta asti hiustenhoitoon.
Oman lapsen päätä harjasin jo ihan vauvasta asti. Ei tullut karstaa ja nyt isompana ei yhtään hätkähdä hiustenpesua tai harjaamista kunhan möllöttää. Aamulla jos on isompi takku päässä niin senkin saa ihan rauhassa selvitellä vaikka aamupalan aikana ja sitten letittää ne.
Jos lapsi oikeasti kiukuttelee harjaamista tai pesua niin hiukset vaan lyhyelle mallille.
Aika paljon on omasta viitseliäisyydestä kiinni. 5vuotiaalle voi ihan sanoa, että jos ei saa harjata niin vaihtoehtona on sitten lyhyt tukka.
Muutenkin päivähoidossa kannattaa ne pitkät hiukset pitää letillä, sillä voi välttää sen täitartunnan. Ja jos täitä tulee niin ettehän te saa niitä mitenkään hoidettua jos ei edes normi tilanteessa saa hiuksia harjata. Se show on nimittäin ultimaattinen.
Ostakaa vanhemmat tangle teezer-merkkinen hiusharja. Meillä on sellainen ohuiden hiusten versio, ja lapset antavat harjata sillä ihan mielellään, mutta vihaavat tavallista hiusharjaa. Tuolla harjaaminen ei satu, lisäksi laitetaan tarvittaessa selvityssuihketta.
Meillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, joiden hiuksia ei ole koskaan leikattu. Letitän kyllä aina hiukset päiväkotiin ja hiukset pestään säännöllisesti. Meillä on iso kasa hiuslenkkejä, klipsejä, pinnejä ja pantoja ja niillä saa kyllä motivoitua meidän lapset tukan laittoon. Itse ainakin vihasin yli kaiken pienenä sitä, että hiukset leikattiin aina pakolla polkkapituuteen, meidän lapset saavat sitten itse sanoa, jos haluavat lyhyemmät hiukset.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, joiden hiuksia ei ole koskaan leikattu. Letitän kyllä aina hiukset päiväkotiin ja hiukset pestään säännöllisesti. Meillä on iso kasa hiuslenkkejä, klipsejä, pinnejä ja pantoja ja niillä saa kyllä motivoitua meidän lapset tukan laittoon. Itse ainakin vihasin yli kaiken pienenä sitä, että hiukset leikattiin aina pakolla polkkapituuteen, meidän lapset saavat sitten itse sanoa, jos haluavat lyhyemmät hiukset.
Kyllä kannattaisi edes latvoja tasata, hamppuhiukset ei ole kivat.
Operaatio äiti- Anetten lapset on kauhu esimerkki tästä. Nyt kehuu että mies tulottaa 8000 e kk, ja silti eivät vie lapsia koskaan kampaajalle. Hänen omat kykynsä ei riitä edes normi palmikoihin, joka on tosi outoa, kun kaksi pitkähiuksista lasta ja itselläänkin pitkät hiukset. Laiskuutta ja välinpitämättömyyttä. Luulisi että haluaisi rakastamansa lapset pitää sievinä ja siisteinä. Kiirettäkään ei voi valittaa, kun ei ole töissä, ja lapsista vain pienin kotona.
On jopa yks perhebloggaaja, joka on vieläpä käynyt kampaajakoulua jonkin aikaa. Silti sen tytöillä on sellaiset hiustyylit että huh. Liru-larulatvat, rönttöiset ”jakaukset”, ei mitään siisteyttä. Vanhin lapsista kai _haluaa_ kasvattaa hiuksia, siksi se on pyhä asia johon ei puututa, koska kaikki on heillä aina täydellisen bäst. Vaan miten olisi esim. opettaa lapsille, että ok, hiuksia saa kasvattaa, mutta siihen kuuluu niiden siistinä pito, kuten esim. että aika ajoin nipsaistaan huonot latvat pois? Näyttävät terveemmiltä ja paljon paremmilta kuin että 2/3 hiuksen pituudesta on lirunaru-hörsöä.