Jos isä käy aina neuvolassa ja vanhempainillassa?

Ei, miksi olisi?

Jospa äidin työajat eivät jousta tai äiti on sairas tai vain sairaalloisen ujo tms.? Miksi mies ei saisi käydä, eikö sovi vanhoillisiin käsityksiin miesten ja naisten tehtävistä, vai?

En tiedä onko se outoa, harvinaista ehkä. Meillä mies käy siksi kun mulla on sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö, enkä siksi käy noissa(kaan) ellei ole ihan pakko.

No meillä noin. Tuo siksi, että tällä tavalla saan isän osallistumaan lasten hoitoon myös jollakin tavalla. Ajatelkoot siitä mitä lystäävät mä hoidan kuitenkin kaiken muun.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:17"]

En tiedä onko se outoa, harvinaista ehkä. Meillä mies käy siksi kun mulla on sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö, enkä siksi käy noissa(kaan) ellei ole ihan pakko.

[/quote]

Kuin myös, ihan samoista syistä. En ole koskaan ajatelut että asiassa olisi jotain kummallista.

No, eihän tuossa mitään. Mutta sama ongelma siinä on, kuin että äiti hoitaisi kaiken: sitten on toinen vanhempi ihan pihalla lapsen asioista. Meillä oli pitkään näin, isä oli ihan kuutamolla mitä missäkin oli puhuttu. Nyt osallistuu kaikkiin lasten vanhempainvartteihin (edes), minä hoidan edelleen terveystarkastukset ja vanhempainillat.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:20"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:17"]

En tiedä onko se outoa, harvinaista ehkä. Meillä mies käy siksi kun mulla on sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö, enkä siksi käy noissa(kaan) ellei ole ihan pakko.

[/quote]

Kuin myös, ihan samoista syistä. En ole koskaan ajatelut että asiassa olisi jotain kummallista.
[/quote]

tsiisus mitä porukkaa sitä lisääntyy..

Meillä isä yleensä käy koska on työssä jossa arkivapaita, mulla pitkä työmatka joten en viitsi mennä neuvolaan ellei saa ihan aikaiselle aamulle ajan.

Vanhempainiltaan menen ensi kerralla, mies tähän asti hanskannut nekin samasta syystä.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:20"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:17"]

En tiedä onko se outoa, harvinaista ehkä. Meillä mies käy siksi kun mulla on sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö, enkä siksi käy noissa(kaan) ellei ole ihan pakko.

[/quote]

Kuin myös, ihan samoista syistä. En ole koskaan ajatelut että asiassa olisi jotain kummallista.

[/quote]

Hoitakaa lääkitys kohdalleen, niin johan alkaa helpottaa.

Tästä tuli mieleeni: meillä on keskimmäisellä sairaus, jota piti yhtenä vuonna käydä tarkistuttamassa sairaalassa hirveän usein, lähes viikottain. Sinne piti mennä myös jommankumman vanhemman mukaan. Olin tuolloin kotiäiti ja siis todellakin paljon sekä fyysisesti että henkisesti läsnä lapsilleni. Keskimmäinen oli ekaluokkalainen, eli lyhyiden koulupäivien jälkeen ja niitä ennen oli aina kotona (tai kaverilla). Tuona vuonna perheen isä taas teki todella paljon töitä ja kävi kotona vain kääntymässä. Teki töitä kellon ympäri ja nukkui viikonloput. Tästä syystä olinkin kotona, arjesta ei olisi muuten tullut mitään.

No, se sairaala oli miehen työpaikan vieressä. Lapsi kulki sinne itse bussilla ja menivät isän kanssa aina kahdestaan sinne, lapsi lähti sieltä takaisin koululle bussilla. Helpompaa näin kuin että minä lähtisin kahden nuoremman lapsen kanssa sairaalaan.

Sen vuoden jälkeen saimme lääkäristä raportin, jossa oli oikein erikseen maininta siitä, että isä osallistuu perheen elämään todella aktiivisesti ja on läsnä, äiti osallistunut tapaamisiin kerran. Arvatkaapa meinasiko pelihousut revetä! Minä ja mies ollaan naureskeltu tälle keskenämme, onneksi se vuosi on ohi kaikkine kiireineen. Mutta että minä, joka olin KOKO AJAN läsnä ja olemassa, olinkin sairaalan papereissa joku ihan nobody, joka viitsi kerran koko vuoden aikana saapua paikalle.

Naapurini vain kertoi että neuvolantäti sanoi isälle, että miksi äiti ei käy koskaan neuvolassa?

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:21"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:20"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:17"] En tiedä onko se outoa, harvinaista ehkä. Meillä mies käy siksi kun mulla on sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö, enkä siksi käy noissa(kaan) ellei ole ihan pakko. [/quote]   Kuin myös, ihan samoista syistä. En ole koskaan ajatelut että asiassa olisi jotain kummallista. [/quote] tsiisus mitä porukkaa sitä lisääntyy..

[/quote]

No kiitos vain näistä kauniista sanoistasi. Itse sairastuin vasta kun lapsi oli jo "tehty", enkä nyt kyllä mitenkään voi/osaa asiaa katua, vaikka meninkin minä luuseri lisääntymään. Onneksi sekä neuvolassa että nykyään lapsen koulussa asia on ymmärretty täysin, eikä olla saatu mitään kummeksuntaa. Ihan yhtä ajan tasalla olen lapsen asioista kuin isäkin, meillä kommunikaatio pelaa keskenämme, ja opettajan kanssa viestittelen wilmassa aina kun on tarpeen.

Surulliseksi tulin kommentistasi kyllä, muutenkin olen kokenut ja koen itseni huonoksi ja vialliseksi, ja pelkään ihmisiä. Juuri kaltaisiasi. Eikä se ainakaan paranemista/toipumista helpota, oli lääkeet mitkä tahansa.

Mukavaa päivänjatkoa.

-4-

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:25"]Naapurini vain kertoi että neuvolantäti sanoi isälle, että miksi äiti ei käy koskaan neuvolassa?
[/quote]

Niin juuri, miksi?
Mulla on 3 lasta, äitinä olen hoitanut lasteni kaikki neuvolakäynnit. Ei ole koskaan kukaan kysynyt, että miksi isä ei käy siellä?

On se outoa, jos äiti ei ole koskaan äitiysneuvolan jälkeen käynyt lapsen kanssa neuvolassa tai edes niin, että mukana on myös isä. Sekin on outoa, jos isä ei ole kertaakaan käynyt lastenneuvolassa, edes vaimon ja lapsen kylkiäisenä ensimmäisellä kerralla (kun tuossa vaiheessa moni esikoisen synnyttänyt on vielä siinä kunnossa, ettei edes istumaan kykene).

Ehkä äiti ei ymmärrä suomea tarpeeksi hyvin? Ehkä äiti ei ehdi? Ehkä se ei kuulu meille?

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:23"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:20"]

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:17"]

En tiedä onko se outoa, harvinaista ehkä. Meillä mies käy siksi kun mulla on sosiaalinen fobia ja paniikkihäiriö, enkä siksi käy noissa(kaan) ellei ole ihan pakko.

[/quote]

Kuin myös, ihan samoista syistä. En ole koskaan ajatelut että asiassa olisi jotain kummallista.

[/quote]

Hoitakaa lääkitys kohdalleen, niin johan alkaa helpottaa.

[/quote]

Ei kaikkea kuule saada kuntoon lääkityksellä ja terapialla. Luuletko etten ole kokeillut, niin psyk.analyys., kognitiivista psykoterapiaa, samoin eri komboja lääkityksissä. Ihme juttu että joku kuvittelee kaiken hoituvan lääkkeillä. Tai lääkkeillä+terapialla.

t. se jälkimmäinen panikoitseva, silti elämässä täysin kiinni, onnellinen vaimo ja kahden ihanan lapsen äiti

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:29"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:25"]Naapurini vain kertoi että neuvolantäti sanoi isälle, että miksi äiti ei käy koskaan neuvolassa?
[/quote]

Niin juuri, miksi?
Mulla on 3 lasta, äitinä olen hoitanut lasteni kaikki neuvolakäynnit. Ei ole koskaan kukaan kysynyt, että miksi isä ei käy siellä?

[/quote]

Näinhän se menee. Meillä kerran mies käytti lapsen neuvolassa lääkärillä ilman minua ja sitä neuvolatäti hehkutti monet kerrat ja lääkäri oli ihmetellyt, miksi minä en tullut paikalle.

Meillä isä käy aina neuvolassa, hammaslääkärissä ja vanhempainilloissa. Olen minäkin mennyt jos mies on ollut estynyt, mutta harvoin on. Minulla ei ole fobioita enkä ole erityisen laiska osallistujakaan, mutta annan miehen mennä koska hän haluaa. Joskus olemme menneet yhdessä. En mieti mitä päiväkodissa tai muualla mahdollisesti asiasta ajatellaan.

Vanhempi se on isäkin. Älkää unohtako sitä. Isällä on ihan yhtä vastuu lasten hoidosta kuin äidilläkin.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 13:37"]Vanhempi se on isäkin. Älkää unohtako sitä. Isällä on ihan yhtä vastuu lasten hoidosta kuin äidilläkin.
[/quote]

harvempi mies sitä tajuaa..