Vauva sai ristiäislahjaksi korun. Voinko käyttää sitä itse?
Se on tosi kiva, nimittäin Kalevalan Siivet-koru. Vauva ei sitä luonnollisestikaan käytä, joten voinko omia sen?
Vauva on vielä poika, joten tuskin tulee isompanakaan käyttämään...
Kommentit (23)
Miksi antoivat tollaisen lahjan sitten?
Voit. Lahja on kyllä aika käsittämätön.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 16:37"]
Voit. Lahja on kyllä aika käsittämätön.
[/quote]
Mikä sitten ei ole? Hammasrasia? Kummilusikka? Vauvan sormus? (mihin niitä käytetään?)
Käytä vain. Sitten kun lapsi alkaa tajuamaan asioista jotain, kysy häneltä. Myöhemmällä iällä se voi olla lapsellesi suuri aarre jo siksi, että olet itse käyttänyt sitä. Tarkoitan siis 50 vuoden päästä.
Miksei voisi poika käyttää? Aika sukupuoleton koru.
(Tyttö)vauvani sai lahjaksi muutaman kauniin, simppelin korun (itsekin pidän juuri sellaisista,ohuista ketjuista yksityskohdalla) ja välillä mietin että tekisi mieli joskus lainata, lapsi kun ei niitä moneen vuoteen vielä käytä. Mutta en raaski, en ikinä antaisi itselleni anteeksi jos rikkoisin tai hävittäisin alkuperäisen korun, onhan ne vauvalle ostettu.
"Siivet
Siipien suojassa on turvallista kulkea. Lapselle enkelin siipien suojelu on erityisen tärkeää. Pienokaiselle koru toivottaa hyvää matkaa sekä muistuttaa aina, kuinka ainutlaatuinen hän on. Siipien voima kannattelee elämän kaikissa vaiheissa. Iloissa, suruissa ja elämän suurissa muutoksissa Siivet-sarjan herkät korut antavat turvaa ja onnea. Design Saija Saarela."
Kaunis ajatus. Yleensähän tuollaiset ristiäiskorut laitettan vauvan kaulaan ristiäisjuhlassa, näkyvät kuvissa, vaikka myöhemmin katoaisi.
Minusta olisi kiva idea, että pitäisit korua eli minä en siitä loukkaantuisi (olisin sitten lapsi tai kummi). Mikset kysy kummilta, että mitä he tykkäisivät, jos sinä pitäisit sitä siihen saakka, kun lapsi vähän kasvaa, kun se on mielestäsi niin kiva?
Et voi. Koru on lapsen ja on hänen asiansa sitten isompana päättää, mitä sillä tekee. Antaa vaikka sitten tyttöystävälle tai vaimolle, jos pitää liian tyttömäisenä. Ja jos vaan lainaisit, niin kyllä koruihin käytettäessä jää aina jotain pientä jälkeä, eikä sitten enää ole uusi.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 16:53"]
Minusta olisi kiva idea, että pitäisit korua eli minä en siitä loukkaantuisi (olisin sitten lapsi tai kummi). Mikset kysy kummilta, että mitä he tykkäisivät, jos sinä pitäisit sitä siihen saakka, kun lapsi vähän kasvaa, kun se on mielestäsi niin kiva?
[/quote]Kysy kummilta, vaikka lahja olisi tullut mummilta tai tädiltä, enolta jne...
Annoin kummitytölle lahjaksi pienen ristiriipuksen+ketjun. Halusin antaa jotain säilyvää muistoksi kastetilaisuudesta, vaatteet kuitenkin menee pieneksi ja lelut hajoaa/muuttuu tarpeettomiksi. En pahastuisi vaikka lapsen äiti korua käyttäisi.
Oletko eliitti käymään miehen lompakolla, vai kenties jollain muulla tavoin eliitti?
Minä olen käyttänyt poikani saamaa riipusta (jossa siis on hänen nimensä ja syntymäaikansa) toisen riipuksen kanssa. Voin sitten joskus antaa sen pojalle ja sanoa, että olen pitänyt sitä tallessa sydäntäni vasten.
Osta itsellesi oma tai pyydä jota kuta ostamaan se sulle lahjaksi! Ja annat lapsen korun olla rauhassa. Se on hänelle muistoksi ostettu, ei mamman lainailtavaksi. Antakoon itse eteenpäin aikuisena, jos ei itse halua pitää. Vaikkapa ensimmäiselle lapselle tai lapsen äidille sitten aikanaan.
En käyttäisi.
Tuohan on ihana lahja, ja sopii pikku pojalle kaulaan. Vanhempana ei välttämättä kelpaa kaulaan (tai ei sitä tiedä vaikka olisi muodikas 10 vuoden päästä). Sillä on varmasti silti suuri tunne arvo, poikasi voi aikuisena haluta antaa omalle lapselleen sen. Ja silloin ei ole kiva että äiti on sitä kuluttanut, voit antaa itsestäsi muistoksi jotain oikeasti sinulle kuuluvaa.
Saako sulle tarkoitettuja lahjoja käyttää muut? Henk. koht. esineitä siis.
Mulla, 40+, on edelleen laatikossa käyttämätön rannekoru....yhtään ei olisi haitannut jos joku olisi sitä tässä vuosien varrella käyttänyt. En tiedä muuttuukoo se minulle milloinkaan (toiset 40v) mitenkään arvokkaaksi muistoksi, tuskinpa.
- Äitini koruja juuri lajittelein: talteen/lapsille/pois. Niistä merkityksellisiä ja luopumisen tuskaa tuli niistä joita äiti kåytti kun olin alle 10.