Säälitkö parikymppisten äitien lapsia?

[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 20:56"][quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 20:51"]Yksi sellainen juuri muutti kotoa, valmistumassa ammattiin, sai kauniin asunnon ja tienaa enemmän jo nyt kuin äitinsä. Eikä ole kahtakymmentä. Että sellainen säälittävä tapaus. T. Ex teiniäiti ;)
[/quote]

Ja alapeukku syystä että...?
[/quote]

Niitä vituttaa, kun todistit pärjänneesi, eikä lapsestasi kasvanutkaan sen huonompaa ihmistä, vaikka olitkin nuoriäiti.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 00:29"][quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 00:25"][quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 20:51"]Yksi sellainen juuri muutti kotoa, valmistumassa ammattiin, sai kauniin asunnon ja tienaa enemmän jo nyt kuin äitinsä. Eikä ole kahtakymmentä. Että sellainen säälittävä tapaus. T. Ex teiniäiti ;)
[/quote]

Aika surullista että 20vuotiaalla (huom ton ikästen työt siwan kassalla) on parempi palkka kun äitillä
[/quote]

Mul tuli ekana mieleen et mikä ees on ex teiniäiti, eiks lapsi ollukaan kiva?
[/quote]

En ole edellinen. Häh? Eiköhän ex teiniäidillä tarkoiteta sitä, että on vanhentunut vuosien mittaan niin kuin normaalit ihmiset, joten enää ei ole ikänsä puolesta teiniäiti, vaan ihan vaan äiti.

Minusta 20v on aivan normaali ikä tehdä lapsia. Omasta lähipiiristäni huomaan että 20v jaksaa paremmin kuin sairauksien lannistama 50v äiti.

Miksi ihmeessä pitäisi sääliä? Itse olen äidiksi tullut vähän alta 21-vuotiaana toivotusti vakaaseen parisuhteeseen. Nyt meillä on neljävuotias lapsi ja elämme täysin normaalia lapsiperhe-elämää johon kuuluu päiväkoti, metsäretket, kirjojen luku, legoleikit, hiekkalaatikko, kaverit (lapselliset ja lapsettomat), matkustus. Ihan siinä missä 30v äidillekin. Itse olen "neuvolatäti", mies on it-alalla. Meillä on kiva koti kivalta alueelta jossa aiomme kasvattaa lapsemme aikuisiksi. Haluamme tarjota lapsille pysyvyyttä ja opettaa elämän arkitaitoja. Se mikä ehkä erottaa minut ja meidän alueen tohtoriksi väitelleet 30v äidit on maalaisjärki. Ei lapsi tarvitse kaikkea mahdollista materiaa, eikä tarvitse noudattaa joka ikistä ohjetta ja suositusta / lukea joka ikistä lastenkasvatuskirjaa. 20v äiti on hyvä äiti siinä missä 30v äitikin. Ei kai siinä sen kummempaa.

En sääli jos selviävät omillaan eikä sossun tuilla. Niitä sossupummeja "säälin" ikään katsomatta.

Itse sain ensimmäiset lapseni 21v ja 23v eikä siinä ole mitään säälittävää. Heistä kasvoi älykkäitä ja upeita, nyt jo 30+ aikuisia. Ja olin ihan vakitöissä (enkä missään Siwan kassalla), oli kaunis omistusasunto (korkoprosentti 16) jne.

Olen onnellinen nuorten äitien lasten puolesta. Ne yli 35+ äidit pistää itsekkyydellään silmään. 

Säälin pieniä lapsia joiden äidit lähentelevät neljääkymppiä tai ovat yli.

Riippuu millainen tuo parikymppinen äiti on.  Onko kaipuu elää nuoruutta ja valinnat sen mukaisia, vai onko asettautunut laittamaan lapsen tarpeet omiensa edelle. Ei ikä tee automaattisesti huonoa vanhempaa. 

Toinen sivu

oon saanut lapseni 19,20 ja 24 ikäsenä, ja nyt kohta 30v mittarissa. ehdin kyllä nauttia siitä elämästä kun lapset tästä vielä kasvaa, kun muuttaa pois kotoa jne.

ja opiskelen sosiaalialaa yliopistossa

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 06:21"]

Minusta 20v on aivan normaali ikä tehdä lapsia. Omasta lähipiiristäni huomaan että 20v jaksaa paremmin kuin sairauksien lannistama 50v äiti.

[/quote]

Sairauksien lannistama 50v? Tämä varmaan kertoo sen oleellisen eron teiniäitien kannattajien ja vastustajien välissä - ei minun suvussani 50v ole vielä mikään sairauksista kärsivä vanhus. Toki jos suku on lyhytikäistä, niin kannattaahan niitä lapsia sitten pyöräytellä vähän nuorempana. Joillakin geenit takaa todennäköisesti pidemmän iän, niin ei tarvitse kiiruhtaa.

En vaan säälin niitä jotka ovat vanhojen nelikymppisten äitien lapsia, toisilla on sen ikäiset isovanhemmat, niin onhan se noloa koulussakin kun mummoäiti ja paappaisi tulee vanhempainiltaan..

Mietin ihan samaa mitä nro:35, "sairauksien lannistama 50-v?"?!?

Mitä ihmettä, omassa lähipiirissäni ei kukaan 50-v ole sairauksien lannistama, yhden kaverin äiti kuoli tuossa iässä rintasyöpään, ketään muuta en tunne joka olisi "sairauksien lannistama 50-v".

Toki omilla elämäntavoillaan voi vaikuttaa, jos löhöää sohvalla sipsipussi toisessa ja kaljatölkki toisessa kädessä, rökki huulilla katsomassa telkkaria, niin en ihmettele jos alkaa erilaiset sairauden runnella jo 50-vuotianaana.  Omat eläkeikäiset tutut ovat meneviä ihmisiä, kunto kestää myös ulkomaille matkustelut yhdellä 89-vuotiaalla, hän melkein tuplastin tuon 50 vuotta, ainoa mitä harmittelee on todella kallis matkavakuutus...

En sääli, ei ikä ole mikään hyvän äitiyden mittari. Itse sain lapset vasta kolmekymppisenä, mutta tunnen lasten kautta myös parikymppisiä äitejä. Ihanan energisiä ja jaksavat ihan eri tavalla kuin minä, vaikken pidä itseänikään minään ikäloppuna kuitenkaan. 

Kysymys numerolle 36: aiotko sinä olla ihan mummon näköinen kun olet 40-vuotias? Ennen iäkkäämmät ihmiset olivat vanhemman näköisiä, koska raskas fyysinen työ kulutti, lisäksi ei ollut niin saatavilla vaikkapa hiusvärejä ym. joilla piilottaa harmaitaa hiuksia.

Nykyään moni 40+ vuotias on paremmassa kunnossa ja paremmin puketunut mitä moni parikymppinen.

Esimerkkejä

54-vuotias

http://www.hymy.fi/s/f/editor/images/Eini.1jpg.jpg

63-vuotias

http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/koti/sisustus/tutun_huusholli/510792.jpg

67-vuotias

http://is11.snstatic.fi/img/978/1288331210244.jpg

52-vuotias

http://www.voice.fi/files/content_fullsize/2010_11_11_4cdba85fb2444.jpg

Eli eiköhän se ole ITSESTÄ KIINNI miten mummo on nelikymppisenä. Jos pysyy ajan hermoilla ja huolehtii itsestään ei näytä mummolta. Ryppyjä voi olla, se kuuluu elämään, mutta on oma valinta jos jättää itsensä hoitamisen ja ajan hermoilla pysymisen ja "mummoutuu".

:D no ehkä siinä tapauksessa sinun kannattaa hankkia edes jotain sisältöä elämällesi

En, mutta säälin kyllä ikäerohullun lapsia. Ei varmaan ole helppoa.

En sääli. Joskus ennen kun itselläni oli lapsia, säälin vähän niitä äitejä, mutta sekin on mennyt ohi.

Kuule kun se on niin ihmisestä kiinni kuinka nuorena on valmis äidiksi vai onko koskaan. 20-vuotias äiti voi olla paaaaljon parempi kun vaikka 30-vuotias.

En sääli. Hieman "kadehdin", koska olisin itse halunnut olla nuori äiti tai nuoren äidin lapsi.