lasten väleistä (eskarissa leikkiminen)
Meidän poika tuli eilen murheissaan eskarista, kun hänen paras kaverinsa ei ollut koko päivänä leikkinyt hänen kanssaan, vaan oli mennyt karkuun toisen pojan kanssa. Tätä ei ole käynyt koskaan ennen eikä kuulema mitään kärhämää ollut heidän välillään, vaan kaveri vaan ei halunnut leikkiä ja meni karkuun. Onko tämä tavallista 6-vuotiailta, että silloin tällöin "paita ja peppukin" tekevät tuota vai onko syytä huoleen? Kyseessä on ainokaisemme, joten kokemusta ei ole. Poikamme on aika ujo ja ehkä arkakin tutustumaan, joten olemme olleet onnellisia kun löysi tämän kaverin. Muiden kanssa ei halua tai uskalla leikkiä. Tänään oli pojalla vapaa-päivä, joten jännittää huominen päivä miten käy.
Kommentit (17)
Se karkuun meneminenhän on voinut sen kaverin mielestä olla kiva leikki, juostaan peräkanaa... En olisi huolissaan. Tukisin ja rohkaisisin sinuna lastasi tutustumaan muihinkin ja leikkimään muidenkin kanssa, ei ole hyvä ripustautua vain yhteen kaveriin.
Lasten maailma on raju. Lapset eivät pysähdy aina miettimään, miltä nyt toisesta tuntuu vaan elävät hetkessä. On siis selvää, että kaverisuhteet tuottavat lapsellesi jatkossakin mielipahaa, joten kannattaa keskustella lapsen kanssa, ettei vika ollut hänessä ja kannustaa lasta tutustumaan muihin lapsiin. Luultavasti lapsesi ja kaveri leikkivät kuten ennenkin jatkossa eikä kaveri edes muista mitä tuli tehtyä.
kiitos vastauksista. olen koittanut rohkaista poikaa leikkimään muidenkin kanssa ja olen kutsunut nyt pari kertaa toistakin poikaa meille leikkimään ja leikit on menneet hyvin. :) Jostain syystä silti eskarissa poikamme ei leiki tämän toisen kanssa, vaan ainoastaan tämän "bestiksen". Voi olla että huolehdin turhaan, mutta asia pelottaa tietysti ja haluaisin ottaa heti tilanteesta kiinni, ettei pääsisi pahemmaksi jos jotain on menossa. Toivon todella että tämä on ns. normaalia ja murehdin turhaan, mutta jos vielä huomenna jatkuu niin sitten sanon hoitajille asiasta.
Ehkäpä se bestis haluaa välillä leikkiä jonkun toisenkin kanssa. Minä olen töissä päiväkodissa ja tuo tilanne on tuttu että parhaista kavereista toinen haluaa välillä leikkiä jonkun muun kanssa ja toinen ei tätä hyväksy vaan seuraa perässä ja häiritsee leikkiä. Kokemukseni pohjalta yleensä se seuraaja on se joka kiusaa ja seurattavat eivät saa leikkiä rauhassa. Puhu lapsellesi että hänkin voi leikkiä jonkun muun kanssa jos bestiskin haluaa välillä olla jonkun toisen kanssa. Tuossa voi mennä välit poikki kokonaan jos lapsesi vain jahtaa eikä anna bestikselleen omaa tilaa. Tottakai puolustat omaa lastasi mutta asetupa sen jahdatun asemaan ja mieti miten ahdistavalta hänestä voi tilanne tuntua.
Kyllä tästä tulisi kertoa hoitajalle, että näin on käynyt ja pojalle tuli paha mieli. Voivat sitten puuttua asiaan, jos se jatkuu. Ja kannattaa sanoa myös siitä, että haluaisit poikaa tuettavan myös uusien kaverisuhteitten luomisessa.
^Voi toki kertoa hoitajille, mutta ei me hoitajat voida määrätä että "Pekka sun on pakko leikkiä Timon kanssa koska olette aina olleet parhaat kaverit ja Timolle tulee paha mieli jos leikit tänään Simon kanssa". Todennäköisesti hoitajat käskevät "Timon" pyytää jotain toista leikkimään kanssaaan ja antamaan Pekalle ja Simolle leikkirauhan.
Ei hoitajat voi myöskään pakottaa Pekkaa ja Simoa ottamaan Timon mukaan leikkiin kolmanneksi. Sitä voi ehdottaa mutta ei voi pakottaa jos haluavat leikkiä kahdestaan.
7: sinun logiikallasi leikistä ulos jätetty on usein itse kiusaaja kun yrittää mukaan leikkiin?
Kyllä hoitajat voivat sillä tavalla pakottaa, että kaikki on otettava leikkeihin mukaan. He voivat sanoa Pekalle ja Simolle, että Teppo on otettava mukaan. Heidän työtään on katsoa, että kukaan ei ole koko ajan yksin. Mutta ei hekään voi sitä tehdä, että määrätään Pekka olemaan koko ajan Tepon kanssa kun Teppo on niin ujo, että ei uskalla eikä halua muiden kanssa leikkiä. Tepon pitää hyväksyä, että Pekka haluaa leikkiä myös Simon kanssa ja Simo ja Pekka voivat haluta leikkiä jotain sellaista, josta Teppo ei pidä ja josta Teppo ja Pekka eivät yleensä ole leikkineet.
Niin no, hoitajia on kaikenlaisia. Ammattitaitoinen hoitaja saa ryhmän toimimaan niin, ettei kukaan jää ulkopuolelle ja kaikille riittää kavereita.
meidän päiväkodissa kyllä kaikki on otettava mukaan leikkiin. Vapaa-ajalla saavat leikkiä miten tykkäävät, mutta päiväkodissa ketään ei syrjitä. Hoitajista kiinni miten ryhmä toimii.
Timo on yleensä sellainen ettei hänelle kelpaa kukaan muu leikkitoveri kuin Pekka. Tietenkään ketään ei saa jättää yksin mutta päiväkodin pihalla on muitakin vaihtoehtoja ja jos he eivät Timolle leikkikaveriksi kelpaa niin sitten saa Timo olla kyllä yksin. Jos vaikka Sanna, jolla ei myöskään ole leikkikaveria haluaa olla Timon kanssa, mutta Timo ei halua, koska haluaa olla vain Pekan kanssa ja Pekka haluaa tällä kertaa leikkiä Simon kanssa niin millä perustein Pekka pitää pakottaa leikkimään Timon kanssa. Sittenhän täytyy myös Timo pakottaa leikkimään Sannan kanssa. Todennäköisesti Timoa alkaisi ärsyttää jos hänet pakotettaisiin leikkimään Sannan kanssa. Mutta silti hän vaatii että Pekan on pakko leikkiä hänen kanssaan. Ei tuollainen pakottaminen toimi ikinä. Minulla on paljon kokemusta päiväkotityöstä ja olen nähnyt miten nämä tilanteet menee.
Meillä eskarissa ravistelivat pakkaa aina välillä uusiksi. Vaihtoivat pienryhmiä ja parhaat kaverukset olivat välillä jopa ulkona eri aikoihin, jotta oli vähän niinkuin pakko tutustua niihin muihinkin ja keksiä niiden kanssa jotain tekemistä.
Tuntui toimivan.
Kun muistelen omaa lapsuutta niin välillä sitä oltiin puolin ja toisin hyvinkin julmia parhaalle kaverille. Saatettiin toisen kaverin kanssa soittaa bestikselle että tulisi tiettyyn paikkaan pihalle. Kun tuli, katseltiin vain häntä piilosta tai juostiin karkuun.
Vastavuoroisesti kaveri on esim jutellut mulle parvekkeen kautta (seisoin alhaalla) niin etten huomannut, kun kolmas kaveri juoksi rapun ovesta ulos ja heitti vessanpönttövettä päälle.
Näin jälkeen päin ajateltuna tuntuu kurjalta jos omaa lasta kohdeltaisiin näin. Mutta ei tuosta mitään traumoja jäänyt.
Silti olen sitä mieltä, että voisi olla hyvä jutella eskarin ohjaajien kanssa. Voihan se olla yksittäinen juttu, mutta varsinkin toistuessaan, aiheuttaa kyllä rutkasti pahaa mieltä!
Ettet nyt äitinä hieman ylihuolehtisi? Ymmärtäisin huolestumisesi, jos tätä olisi tapahtunut jo pidemmän aikaa, mutta nythän ei ole siitä kyse.
Anna lasten rauhassa yrittää ITSE ratkaista tilanne. Näin annat myös lapsellesi mahdollisuuden itse kehittää sosiaalisa taitojaan. Palaa asiaan, jos jonkin ajan päästä tilane on vielä sama.
Minä kertoisin hoitajille, että tällaista on tapahtunut, että hoitajat osaavat tarkkailla onko kyse vaan satunnaisesta asiasta, vai toistuvasta tavasta, joka alkaa olla jo kiusantekoa ja koskee koko ryhmää. Itsellän on kuusivuotias poika eskarissa, ja huomaahan sen että siellä alkaa kaverisuhteissa olla jo vähän sellaista kähinää, mitä ihan pikkulapsina ei ollut. Aina on kuitenkin kaveri löytynyt, ja yritän tukea kaverisuhteita vapaa-ajalla niin että lapsi pääsee leikkimään hyvien kaveriensa kanssa myös ihan rauhassa iltaisin ja viikonloppuisin. Se on selvästi vaikuttanut siihen, että eskarissa nämä kaverisuhteet on sitten vähän lujempia.