Lue keskustelun säännöt.
Miehen mielestä yhdenkin lapsen kanssa rankkaa, ei toivoakaan toisesta
09.09.2014 |
Itseäni on vaivannut kaipuu toiseen lapseen nyt n. 3v ajan. Ensin odottelin että lapsi olisi isompi niin että mieskin jaksaisi paremmin, eikä siis pienellä ikäerolla edes yritetty. Nyt kun lapsi on isompi (lähes 4v), on miehen mielestä edelleen niin rankkaa että toivoakaan ei ole toisesta lapsesta.
Siis eihän meillä minun mielestä rankkaa ole, vaan tavallista lapsiperhe-elämää: välillä kitinää ja mankumista, riehakkaita leikkejä, lisäksi kun lapsi on vilkas niin lapsen kanssa liikkuminen on vähän vaivalloista mutta nykyään menee ihan ok kaikki kahvila-/ravintolareissut. Omia menoja saa molemmat kiitettävästi ja yhteisiäkin jonkin verran. Mutta koska tästä haastavampaa arkea mies ei sietäisi missään nimessä, en voi muuta kuin kuukaudesta (ja vuodesta) toiseen pitää lapsihaavetta aisoissa, säännöllisin väliajoin murtua totaalisesti ja sitten yrittää taas jatkaa kuin mitään ei olisikaan. Onneksi lähipiirin vauvauutiset ei tunnu niin pahalta kun kaikki "tekee" lapset pienellä ikäerolla eikä se ole millään tavalla saavutettavissa.
Olen asian jollain tasolla hyväksynyt mutta kohtuuttoman usein tulee ahdistus ja itku, haluaisin päästä näistä tunteista eroon koska tilanne vaikuttaa täysin toivottomalta. En tiedä miten sen tekisin. Olisiko vinkkejä? Minulla on jo mieleinen koulutus ja työ, voimme matkustella mielinmäärin ja viikonloppuisin puuhailemme kaikennäköistä mukavaa. Silti mieli ei pysy aisoissa En vaan enää jaksaisi tätä...
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:29"]
Ei ole puhunut asiasta mieheelleen ENÄÄN, koska jankkaaminen ei auta mitään! Miehellä on hyvin tiedossa että toive on saada kukkia ja vauvoja, mutta koska ei koe asiaa itselleen tärkeäksi, ei viitsi vaivautua.
[/quote]
Juu enää en ole viitsinyt puhua, koska kanta on selvä. Ja kyllähän se varmaan olisi ilmoittanut jos mieli olisi muuttunut, tietää kuitenkin miten tärkeästä asiasta minulle oli kyse. Miehen unelma ei varsinaisesti ole olla yksilapsinen. Miehen unelma on selvitä lapsen kasvatuksesta kunnialla. Kait. Ei hänellä ole perhekokoon liittyviä unelmia. Tyytyväinen näin. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:29"]
Ei ole puhunut asiasta mieheelleen ENÄÄN, koska jankkaaminen ei auta mitään! Miehellä on hyvin tiedossa että toive on saada kukkia ja vauvoja, mutta koska ei koe asiaa itselleen tärkeäksi, ei viitsi vaivautua.
[/quote]
Juu enää en ole viitsinyt puhua, koska kanta on selvä. Ja kyllähän se varmaan olisi ilmoittanut jos mieli olisi muuttunut, tietää kuitenkin miten tärkeästä asiasta minulle oli kyse. Miehen unelma ei varsinaisesti ole olla yksilapsinen. Miehen unelma on selvitä lapsen kasvatuksesta kunnialla. Kait. Ei hänellä ole perhekokoon liittyviä unelmia. Tyytyväinen näin. ap
[/quote]
Eli jos lopettaisit katkeruuden ja rupeaisit ratkomaan ongelmaa. Mies ei halua vauvaa, koska? Liikaa vaivaa? -> järjestä niin, ettei miehelle ole vaivaa. yms. yms.
Yritä vähän insinöörimäisempää lähestymistapaa tuon tunteilla tuulettelun sijaan.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:44"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:35"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:29"]
Ei ole puhunut asiasta mieheelleen ENÄÄN, koska jankkaaminen ei auta mitään! Miehellä on hyvin tiedossa että toive on saada kukkia ja vauvoja, mutta koska ei koe asiaa itselleen tärkeäksi, ei viitsi vaivautua.
[/quote]
Juu enää en ole viitsinyt puhua, koska kanta on selvä. Ja kyllähän se varmaan olisi ilmoittanut jos mieli olisi muuttunut, tietää kuitenkin miten tärkeästä asiasta minulle oli kyse. Miehen unelma ei varsinaisesti ole olla yksilapsinen. Miehen unelma on selvitä lapsen kasvatuksesta kunnialla. Kait. Ei hänellä ole perhekokoon liittyviä unelmia. Tyytyväinen näin. ap
[/quote]
Eli jos lopettaisit katkeruuden ja rupeaisit ratkomaan ongelmaa. Mies ei halua vauvaa, koska? Liikaa vaivaa? -> järjestä niin, ettei miehelle ole vaivaa. yms. yms.
Yritä vähän insinöörimäisempää lähestymistapaa tuon tunteilla tuulettelun sijaan.
[/quote]
No, jos mies ei halua lasta niin minä en pysty tekemään lasta miehen kanssa joka ei sitä halua. Vaikka miehelle ei olisi uudesta lapsesta vaivaa, olisi ensimmäisestä enemmän vaivaa. Yhtälailla miestä huolettaisi toisen lapsen terveys ja elämä kuin olemassaolevankin. Ei sellaista tilannetta ole, että yhden lapsen voisi lakaista maton alle. Eikä se kuulosta terveeltä. Kyllä minä toivon vahvaa sitoutumista omaan lapseen, kuten on esikoiseemmekin sitoutunut. ap
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:46"]No, jos mies ei halua lasta niin minä en pysty tekemään lasta miehen kanssa joka ei sitä halua. Vaikka miehelle ei olisi uudesta lapsesta vaivaa, olisi ensimmäisestä enemmän vaivaa. Yhtälailla miestä huolettaisi toisen lapsen terveys ja elämä kuin olemassaolevankin. Ei sellaista tilannetta ole, että yhden lapsen voisi lakaista maton alle. Eikä se kuulosta terveeltä. Kyllä minä toivon vahvaa sitoutumista omaan lapseen, kuten on esikoiseemmekin sitoutunut. ap
[/quote]
Ei siitä ensimmäisestä olisi enempää vaivaa, jos siitä ei olisi enempää vaivaa. Sitähän minä yritin sanoa. _Sinulle_ olisi varmasti huomattavasti enemmän vaivaa. Mies antaa huomiota sen saman kuin ennenkin, mutta jaettuna kahdelle.
Eli sinä hoidat heräilyt ja kaiken sen rankkuuden. Mies jatkaa kuten nytkin. Ja turha sanoa, että ei se käy, se on väärin... kumpi teistä sitä lasta oikeasti haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tyypillistä, yksilapsisuus ei voi olla unelma mutta useampi lapsi voi olla.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:46"]No, jos mies ei halua lasta niin minä en pysty tekemään lasta miehen kanssa joka ei sitä halua. Vaikka miehelle ei olisi uudesta lapsesta vaivaa, olisi ensimmäisestä enemmän vaivaa. Yhtälailla miestä huolettaisi toisen lapsen terveys ja elämä kuin olemassaolevankin. Ei sellaista tilannetta ole, että yhden lapsen voisi lakaista maton alle. Eikä se kuulosta terveeltä. Kyllä minä toivon vahvaa sitoutumista omaan lapseen, kuten on esikoiseemmekin sitoutunut. ap
[/quote]
Ei siitä ensimmäisestä olisi enempää vaivaa, jos siitä ei olisi enempää vaivaa. Sitähän minä yritin sanoa. _Sinulle_ olisi varmasti huomattavasti enemmän vaivaa. Mies antaa huomiota sen saman kuin ennenkin, mutta jaettuna kahdelle.
Eli sinä hoidat heräilyt ja kaiken sen rankkuuden. Mies jatkaa kuten nytkin. Ja turha sanoa, että ei se käy, se on väärin... kumpi teistä sitä lasta oikeasti haluaa?
[/quote]
Hoidin minä ne kaikki ensimmäisenkin kohdalla ja varmasti imettäessä toisenkin kohdalla. MUTTA kun mies ei silti halua! Nyt ei puhuta vauva-ajasta joka on yksi hujaus, vaan kokonaisesta kasvatettavasta ihmisestä. Itsekään en vauvoista välitä, niiden kanssa voi olla hiton rankkaa. Mutta mies ei halua sitä lastakaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:12"]
Itse asian kanssa 5 vuotta painineena, ei ole muuta ratkaisua kuin tyytyä miehen mielipiteeseen tai ottaa ero. Meillä OLI sovittu kolmesta. Mies reissuhommissa, käy kotona viikonloppuisin. Ja HÄN ei jaksanutkaan kolmatta. No nyt tässä on tyydytty miehen mielipiteeseen 5 vuotta. Parisuhde on ihan karikolla. On liian myöhäistä lähteä etsimään perheeseen uutta isää. Joten nyt on vaihtoehdot a) sietää lupauksensa pettänyttä viikonloput b) aloittaa virallinen yh-elämä. Eli jos se oikeasti on sinulle yhtä iso asia kuin oli minulle, niin lähde ennenkuin olet liian vanha tekemään niitä lapsia jonkun muun kanssa.
[/quote]
Sovitun kolman lapsen sijasta nyt vain kaksi lasta - ja tästä syystä parisuhde ihan karikolla ?
Kyllähän tällä palstalla törmää useinkin suhteellisuudentajun puutteeseen, mutta tämä kyllä lyö pohjat....
[/quote]
Ai että kun vuosikaudet haaveilet jostain asiasta ja toiveesi romutetaan, on suhteellisuudentajussa vikaa. Ymmärrätkö että kun parisuhteeseen tulee katkeruus niin sitä on vaikea sivuuttaa. kun on LUVATTU ja SOVITTU. Entäs tilanne niin päin että vaimo sanoisi syövänsä pillereitä/ käyttävänsä kierukkaa, ja tulisikin raskaaksi. Saako mies tulla katkeraksi? Onko suhteellisuudentajussa vikaa jos mies ottaa eron?
[/quote]
Minusta kaksi huollettavaa lasta sovitun kolmen sijasta on ihan hyvä ja hieno saavutus. Ei tietystikään se mistä alun perin on sovittu. Mutta elämässä nyt ei aina saa sitä mitä haluaa - eikä aina edes sitä mitä on sovittu.
Hedelmällisessä iässä olevan naisen kanssa seksiä harrastavan miehen tulee aina olla varautunut siihen että nainen tuleekin raskaaksi. Liittyi tekoon tahallisuutta tai ei. Aika tyhmää omasta mielestäni silloin on miehen katkeroitua. Vetäköön piuhat poikki jos ei halua lapsia - se nyt lienee ilmeisen varma ehkäisymuoto.
Kun en tiedä tarkemmin teidän suhteenne tilaa niin enpä enempää kommentoi, mutta ehkä ero teidän tapauksessanne voisi olla hyväkin ratkaisu. Tosin ihmettelen kyllä miten lapsille tätä eroa perustellaan; "isi ja äiti eroaa kun meitä on vain kaksi ??" Siinäpä lapsille sulateltavaa aikuisten toimintamalleista....
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:35"]
Ainahan sanotaan, ettei voi tietää millaista on olla oma lapsi, ennen kuin se on olemassa. Pätee se tässäkin - ei voi varmaksi tietää kuinka ihanaa TAI kamalaa se on. Ap:n mies on voinut kuvitella sen paljon vähemmän kamalaksi, ja nyt kun pääsi kokeilemaan oikeasti, onkin muuttanut mieltään.
[/quote]
Kyllä minä ainakin tiedän, millaista olisi hankkia oma lapsia. Ihan perseestähän se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jumalauta että joku edes viitsii tästä valittaa. Eikö ihminen voi saatana olla tyytyväinen, että on jo yksi. Ehkäpä tuli miehelle yllätyksenä, milllaista lapsen kanssa eläminen todella on/voi olla. Ja hän realistina miettii, että tämä yksi vielä kestetään, mutta ei perkele ainakaan toista pikkuvauvaikää jne. Itsellä on yksi lapsi, enkä todellakaan olisi jaksanut enää toista pikkuvauvavaihetta nukutuksineen, vaipanvaihtoineen ja syöttämisineen. Oma lapsi alkoi tuntua mielenkiintoisemmalta vasta silloin, kun ei enää ollut aivan pikkuvauva. Ymmärrän täysin miehen näkökulman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän miestäsi, koska lähipiirissä on samanikäinen vilkas ja riehakas lapsi joka vie voimavaroja. En tiedä miten he jaksavat. Olisikohan miehellä pelko, että toinenkin olisi samanlainen luonteeltaan? Oma poikani on niin rauhallinen ja kiltti, että toisen lapsen syntymä lähinnä helpotti arkea ja toi taas hurjasti lisää iloa elämään. Nyt pojat jo leikkivät kivasti yhdessä. Mutta tosiaan, ovat hyvin kilttejä ja ottavat muut aina huomioon eli meillä on aika helppoa.
Lapsiluvun kanssa kävi niin, että minulle olisi riittänyt yksi lapsi. Mieheni halusi toisen ja olen onnellinen että suostuin. Mies osallistuu hyvin paljon perhe-elämään. Nyt sitten itse voisin haluta kolmannen, mutta mies toppuuttelee, koska onhan näissä tekemistä :) Eli kahteen lapseen jää ja näistä olemme kiitollisia.
Kaikki eivät saa yhtäkään. Ole tyytyväinen siihen, mitä olet saanut. Toivon, että pääset asian yli, sillä tämä alkaa jossain vaiheessa heijastua myös lapsesi hyvinvointiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ei mee niinkuin ajatteleee, toinen lapsi ei myöskään välttämättä vastaisi haavekuvaa, voisi olla sairas jne.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 11:55"]
"Yritä saada ymmärtämään että toinen lapsi tekisi sinut onnelliseksi, kerro kuinka onnesi kukkuloilla omisit jos mies suostuisi. "
No ei helvetti.
Se lapsi on miehenkin, ei vain naisen. Ei todellakaan ole reilua manipuloida ja maanitella toista tekemään lasta ilman tahtoaan.
[/quote]
Ketään ei saa pakottaa vanhemmaksi, mutta kyllä minusta on varsin hyvä idea kertoa puolisolleen tärkeästä toiveestaan ja kuinka paljon se itselle merkitsee.
No mistä tässä maassa saa valittaa? Eikö AINOA valituksen aihe ole silloin kun joku ei mennyt niinkuin suunnittelee. Esim. ei päässyt hakemaansa työpaikkaan, kouluun tms. Jos avioliitto päättyikin eroon, jos ei saa lapsia, jos on köyhä. Eikö kaikkeen pade sama. Aina ei mene niinkuin ajattelee, no kellä tämä elämä menisi niinkuin suunnittelee?
Kummallista, että mies saisi päättää yksin tästä asiasta kuten osassa kommenteja täällä sanotaan. Hyvähän se on miehelle kasvattaa ensimmäinen lapsi isoksi, ottaa nuorempi nainen ja tehdä vielä toinen perään myöhemmin. Naisella ikä tulee vastaan. Jos se ap:lle tuntuu sellaiselta asiaslta, että et pysty joustamaan asiassa ja haluat kokea vielä raskauden ja toisenkin lapsen, kannattaa asiasta ihan vakavissaan puhua miehen kanssa. Jos mies ei enempää halua, on ero yksi mahdollisuus. Miksi naisen pitäisi pelkästään olla joustava osapuoli?
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:52"]Niin tyypillistä, yksilapsisuus ei voi olla unelma mutta useampi lapsi voi olla.
[/quote]
Joo voi olla, mutta harvemmin mies unelmoi yksilapsisesta perheestä, tai kukaan. Jos joku haaveilee niin ok. Mutta on eri asia sanoa että unelmani on yksi lapsi kuin että en halua enempää.
Jos sinulla on unelma yhdestä lapsesta ja saat sen on unelmasi toteutunut. Jos unelmasi on yksi lapsi ja saatkin kaksi onko unelmasi särkynyt? Oi minun haaveeni vain yhdestä lapsesta ja nyt näitä onkin kaksi.. kumoaako toinen lapsi ensimmäisen jo toteutuneen unelman eli yhden lapsen. Ajattele jos olisit saanut kaksoset, unelmasi olisi toteutunut vain abortoimalla toinen.
Jos naisen haave on saada toinen lapsi ei vaadi mieheltä suuria ponnisteluja toteuttaa haave, on helvetin laiska ja itsekäsmies jos ei sen vertaa rakkaansa eteen viitsi tehdä! Ei todellakaan ole sama tykätä suklaa jäätelöstä tai ei, se on mieli pide, jos toisella on liian rankkaa ja toisella ei, niin voi miettinä kuinka rankaa on elää ilman sitä toista lasta josta niin haaveilee josta unelmoi vai onko se rankempaa että tehtäisiin toinen lapsi. Et voi myöskään väittää että ei olisi raskasta tuntea niin kuin tuntee, lapsen saanti haave ihmisellä on voimakkain mikä on, ei ole verrattavissa moneenkaan asiaan. Kumpi kärsii enemmän mies joka ei vaan halua kun on raskasta vai nainen jolle se olisi unelmien täyttymys?
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:34"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 12:12"]
Itse asian kanssa 5 vuotta painineena, ei ole muuta ratkaisua kuin tyytyä miehen mielipiteeseen tai ottaa ero. Meillä OLI sovittu kolmesta. Mies reissuhommissa, käy kotona viikonloppuisin. Ja HÄN ei jaksanutkaan kolmatta. No nyt tässä on tyydytty miehen mielipiteeseen 5 vuotta. Parisuhde on ihan karikolla. On liian myöhäistä lähteä etsimään perheeseen uutta isää. Joten nyt on vaihtoehdot a) sietää lupauksensa pettänyttä viikonloput b) aloittaa virallinen yh-elämä. Eli jos se oikeasti on sinulle yhtä iso asia kuin oli minulle, niin lähde ennenkuin olet liian vanha tekemään niitä lapsia jonkun muun kanssa.
[/quote]
Sovitun kolman lapsen sijasta nyt vain kaksi lasta - ja tästä syystä parisuhde ihan karikolla ?
Kyllähän tällä palstalla törmää useinkin suhteellisuudentajun puutteeseen, mutta tämä kyllä lyö pohjat....
[/quote]
Ai että kun vuosikaudet haaveilet jostain asiasta ja toiveesi romutetaan, on suhteellisuudentajussa vikaa. Ymmärrätkö että kun parisuhteeseen tulee katkeruus niin sitä on vaikea sivuuttaa. kun on LUVATTU ja SOVITTU. Entäs tilanne niin päin että vaimo sanoisi syövänsä pillereitä/ käyttävänsä kierukkaa, ja tulisikin raskaaksi. Saako mies tulla katkeraksi? Onko suhteellisuudentajussa vikaa jos mies ottaa eron?
[/quote]
Miten tuollaisesta asiasta voi tehdä mitää lupauksia? Mitä jos edes sitä ensimmäistä tai toista lasta ei olisikaan tullut? Tai jos miehesi olisi sairastunut kivessyöpään eikä saisikaan enää lapsia? Tai jos sinulla olisi ollut niin kamala raskaus ja synnytys ettet haluaisikaan lisää lapsia? Onko lupaus rikottu tällaisessakin tilanteessa? Hei haloo! Ole tyytyväinen että olet saanut kaksi lasta ja parisuhdekkin on. Kaikki eivät saa edes yhtä lasta. Kyllä ihmiset katkeroituvat pienistä asioista. Liian hyvin on selvästi asiat. Ei kukaan voi etukäteen tietää millaista on olla isä tai äiti lapselle ja vielä toisellekkin. Kolmannesta puhumattakaan.
Ainahan sanotaan, ettei voi tietää millaista on olla oma lapsi, ennen kuin se on olemassa. Pätee se tässäkin - ei voi varmaksi tietää kuinka ihanaa TAI kamalaa se on. Ap:n mies on voinut kuvitella sen paljon vähemmän kamalaksi, ja nyt kun pääsi kokeilemaan oikeasti, onkin muuttanut mieltään.
Pitäisi ymmärtää, ettei ennen lapsia muodostettu mielipide tietystä lapsiluvusta voi ikinä olla realistinen. Sehän perustuu ihan mielikuville. Joku suurperheestä haaveillut voi huomata että ei missään nimessä haluakaan tällaista elämää, ja joku joka on luullut että enintään yksi, huomaakin että täähän on mahtavaa. Molemmilla on oikeus muuttaa mielipidettään, kun on saanut asiasta kokemusta. Eikä kukaan muu voi siihen mennä sanomaan että väärin tunnettu, ei voi olla liian rankkaa kun mullakaan ei oo. Sama kuin väittäisi, että et voi tykätä suklaajäätelöstä, kun minusta se on pahaa.