Mikä suomalaisilla hyvin tienaavia vastaan?
Mammapalstallakin huomannut ajoittain ankeaa lynkkäystä varakkaita ihmisiä kohtaan ja haluaisin oikeasti tietää, mitä se on muilta pois jos joku tienaa hyvin ja saa ostettua itselleen vaikka kaksinkappalein niitä urheiluautoja ja siihen päälle kattohuoneiston Helsingin ydinkeskustasta. Ymmärrän sen, että varakkaiden veronkiertely yms. keinottelu suututtaa, mutta mitä pahaa se kovalla työllään rahansa ansainnut lääkäri/juristi/ekonomi/yrittäjä/you-name-it on tehnyt? Verojahan hekin maksavat, vai liittyykö tähän nyt vahva suomalainen naapurikateus, ettei osata iloita toisen puolesta, vaan nähdään vain se mitä ITSELTÄ puuttuu?
Siskoni on OTM ja työskentelee asianajajana. Hän on jopa menettänyt lukio/yläasteaikaisia ystäviään virkansa takia. Moni olettaa, että raha vain tipahtaa pankkitilille ja se siitä? Siskoani pidetään automaattisesti leuhkijana ja ylimielisenä, jonka seuraksi tavalliset lähihoitajat eivät luokkakavereista kelpaa. Myönnän itsekin joskus kateellisena katsovani autohankintoja tai ulkomaan matkan kuvia, mutta tiedän hänen ansainneen sen. Asianajaksi tie oli siskolla kova. Halusi Helsinkiin kouluun ja haki useaan kertaan ennen kuin tärppäsi, sitten opiskeli hiki hatussa, kävi koulun ohella töissä ja yritti luoda suhteita lakimaailmaan. Sitten alkoi valmistumisen jälkeen ajojahti asianajajan tittelistä, jonka sai tosiaan vasta viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt jatkuvassa ylityöputkessa, kun firmassa kilpaillaan osakkuuksista yms. Mutta silti, hän ei joidenkin mielestä ansaitse varallisuuttaan.
Anteeksi, kertomus siskostani meni hieman ohitse aiheen, mutta halusin antaa esimerkin. Saisinko nyt kuulla siis mammojen asiallisia mielipiteitä aiheesta? Vai olenko minä ainut, joka tällaista ilmiötä on havainnut?
Kommentit (38)
Ei mitään. Tosin joku Nalle kadehtii köyhiä, niin sellaista halveksun.
Suomi on ainoa maa maailmassa missä kateus voittaa kiiman.
Urheilemalla jos teet rahasi niin se voidaan hyväksyä mutta auta armias jos pärjäät ahkeruudellasi ja älykkyydelläsi!
Ei mua ne tienestit haittaa. Rikkaathan käytännössä maksavat lähes kaikki tämän maan verot.
Minua ärsyttää varakkuudessa eniten se, millä tavalla jotkut tuovat sitä esiin. Ns. nousukkaat usein syyllistyvät pröystäilyyn. Siihen kuuluvat urheiluautot, luxus-lomat jne.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 15:56"]
Suomi on ainoa maa maailmassa missä kateus voittaa kiiman.
Urheilemalla jos teet rahasi niin se voidaan hyväksyä mutta auta armias jos pärjäät ahkeruudellasi ja älykkyydelläsi!
[/quote]
Mielenkiintoista. Urheilussa pärjääminenkö ei mielestäsi edellytä ahkeruutta ja tietynlaista älykkyyttä? Ihan vasemmalla kädellä tehtyä rahaa, niinkö?
Ei kai se rikkaus ole ahkeruudesta kiinni, vaan yleensä lähinnä hyvästä tuurista, kun on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja olosuhteet on suotuisat, niin suurimmalla osalla äly ja ahkeruus riittäisi menestymiseen. Usein sen tienaamisen esteenä on se että ei ole kunnianhimoa tarpeeksi, ei halua nähdä sitä vaivaa päästä jonnekin korkealle tasolle, kuten se kertomuksen juristisisko. Jotkut ovat ahkeria ja tekevät töitä todella paljon, mutta ovat silti aina köyhiä kun palkka on huono ja etenemismahdollisuutta uralla ei ole. Sitten taas on niitä jotka vähän sattumalta pääsevät etenemään, pääsevät johonkin asemaan kun tilaisuus koittaa ja siitä on sitten helppo kiivetä ylöspäin kun ylennyksiä tulee joissain ammateissa sitä mukaa kun yläpäästä porukkaa jää eläkkeelle.
En minä ainakaan ajattele niin, että jos palkka on satakertaa parempi kuin toisen ihmisen, että tämä parempi palkkainen tekee töitä myös satakertaisesti, tai ainakin sata kertaa ahkerammin, kaikki työt eivät ole saman arvoisia rahalla mitattuna.
Ketään ei kiinnosta, jos rikastuu voittamalla lotossa ja hankkii sillä miljoonahuvilan, 4 urheiliuautoa, huvijahdin jne.
Mutta auta armias, jos rikastut työlläsi. Sehän on merkki siitä, että joku on ahkerampi ja työelämässä arvokkaampi kuin joku muu.
Itseäni ei ärsytä varakkaat ihmiset heidön vaurauden takia, vaan käytöksen. Olen törmännyt mukaviin nöyriin itseäni huomattavasti varakkaimpiin ihmisiin sekä myös muita ala-arvoisesti kohteleviin. Usein katselen asuntoja kaattelisesti mutta sen takia en tunne vihaa. Ennen tunsin vihaa mutta kun itse aloitin työelämän niin aloin ymmärtämään ettei ole syytä vihata ihmisiä jotka nyt ovat sattuneet jaksamaan käydä kouluja pidempää kuin minä.
ehkä me suomalaiset olemme vain kaateellisia emmekä osaa sitä myöntää
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 14:28"]
Itsekin melko hyvätuloisena (joskin täysin tavallisena asuntovelallisena) ihmettelen tätä usein. Kateus varmaan ainakin osasyynä.
Lisäksi itseäni sapettaa se, että vähemmän tienaavat eivät tunnu hahmottavan progressiivisen verotuksen vaikutusta. Verottaja vie tehokkaasti osan palkasta, mikä kyllä tasoittaa tuloeroja.
[/quote]
Höpö höpö. Progressiivinen verotus on Suomessa enää muisto vain tai vain näennäistä. Verotuksen painopiste on jo vuosia sitten siirretty välillisiin verohin (ALV!), mikä tarkoittaa, että se lähihoitaja maksaa ihan saman määrän veroa kuin huippujohtaja, kun molemmat ostavat vaikkapa maitolitran.
Joskus muinoin progressiivinen verotus tasasikin tuloja ihan eri tavalla kuin nykyään. Pieni- ja keskituloiset maksavat nykyään suhteessa eniten veroja.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 16:26"]
Ketään ei kiinnosta, jos rikastuu voittamalla lotossa ja hankkii sillä miljoonahuvilan, 4 urheiliuautoa, huvijahdin jne.
Mutta auta armias, jos rikastut työlläsi. Sehän on merkki siitä, että joku on ahkerampi ja työelämässä arvokkaampi kuin joku muu.
[/quote]
Nimenomaan. Työllään ne paperimiehetkin ovat rikastuneet. Jostain syystä ovat silti aina koulutettujen sylkykuppeina.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 16:26"]
Ketään ei kiinnosta, jos rikastuu voittamalla lotossa ja hankkii sillä miljoonahuvilan, 4 urheiliuautoa, huvijahdin jne.
Mutta auta armias, jos rikastut työlläsi. Sehän on merkki siitä, että joku on ahkerampi ja työelämässä arvokkaampi kuin joku muu.
[/quote]
Ero taitaa olla siinä, että lottovoitosta kaikki tietää, että se on ollut sattumaa ja tuuripeliä. Ja tuskin kukaan lottovoittaja myöskään erityisesti esiintyy julkisuudessa "minä olen ansainnut tämän kaiken"-teemalla.
Työelämässä arvokkuus ja ahkeruus taas on todella paljon hankalammin määriteltäviä. Voi olla jumalattoman ahkera lähihoitaja ja laiska lähihoitaja. Ja voi olla jumalattoman ahkera juristi ja laiska juristi (jos nyt näitä aloituspostauksen ammatteja käytän esimerkkinä). Eikä sillä ahkeruudella tai työteliäisyydellä ole mitään tekemistä sen tulotason kanssa, laiskaa juristia moninverroin ahkerampi lähäri ei tienaa enemmän. Itseasiassa ongelmallisesti ahkeruudeksi tunnutaan helposti tällaisten "työllä rikastujien" (tarkoitan nyt niitä, jotka siitä meteliä pitävät ja aiheesta vinkuvat) joukossa mieltävän se, että on sopivasti lukenut tai mennyt juuri sille parhaiten tienaavalle alalle. Enkä kiistä sitä, etteivätkö he olis joutuneet tekemään työtä sen eteen, tai etteivätkö he olisi ahkeria töissä. Voivat olla tai olla olematta. Mutta heidän ansiotasonsa ei johdu siitä, että he olisivat ahkerampia kuin kaikki muut. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla sillä samalla alalla ja tienata hunajaa, ahkeruudestaan huolimatta.
Arvokkuus työelämässäkin on vähän kyseenalainen termi. On totta, että hyvin yksisilmäisesti ajateltuna voidaan nähdä, että vientituotteita tehtailevat yritykset ja heidän työntekijänsä ovat ainoita, jotka tuovat rahaa. (Samalla voidaan muuten myös ajatella, että jokainen johtoasemassa oleva henkilö on arvoton työelämässä, koska he eivät tuota suoranaisesti mitään, mistä asiakkaat haluaisivat ostaa.) Mutta jos taas siirrytään reaalimaailmaan jossa ihmisellä on jotain väliä, niin se ahkera asianajaja ei välttämättä pääsisi tekemään ahkerasti sitä omaa hommaansa jos joku ahkera lähihoitaja ei hänen vanhaa äitiään hoitaisi laitoksessa. Eikä se ahkera koodarikaan sitä seuraavaa ängripöödsiä tuottaisi ilman aika pirun montaa vähemmän työelämässä arvostettua, mutta yhtä ahkeraa työntekijää.
Olen kaikilla mittareilla menestynyt, enkä mikään kahdeksannella kerralla kouluun päässyt rimanhipoja. Sen lisäksi olen kuitnekin leppoisa kaveri ja hurtti huumorimies. Yhtään kaveria en ole menettänyt, kenenkään en ole huomannut kadehtivan ja aina on molemmin puolin mukavaa kun vanhoja tai uusia tuttuja tapaan.
Ettei vain ap:n siskon tilanteessakin syy löytyisi ihan sieltä peilistä? Tympeiden ihmisten kanssa ei halua moni olla, oli sitä rahaa tai ei.
Meillä mies tekee töitä kuin hullu. 10-16 tuntia arkisin ja viikonloppuisin muutaman tunnin molempina päivinä. Palkka on toki sitten hyvä, vähintään 12000 kuussa. Siitä verottaja vie niin että käteen jää reilut viisi tonnia. Kaikki muu menee siis yhteiskunnalle. Onko joku tästä tilanteesta kateellinen????
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 16:01"]Ei mua ne tienestit haittaa. Rikkaathan käytännössä maksavat lähes kaikki tämän maan verot.
Minua ärsyttää varakkuudessa eniten se, millä tavalla jotkut tuovat sitä esiin. Ns. nousukkaat usein syyllistyvät pröystäilyyn. Siihen kuuluvat urheiluautot, luxus-lomat jne.
[/quote]
Tätä asennetta minä en ole koskaan ymmärtänyt. Jos rahaa on miksei sitä saisi itsensä hemmotteluun käyttää? Jos mulla on varaa, miksen saisi mennä lomallani vaikkapa Malediiveille? Miksi se on pröystäilyä? Pitäisikö minun käydä vaan kerran vuodessa Kanarialla ja ajaa käytetyllä pösöllä, etten vaan pahoita kenenkään mieltä? Mihin ne rahat sitten saisi käyttää, varsinkin kun ei ole lapsia joita varten kerryttää perintöä?
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 15:56"]
Suomi on ainoa maa maailmassa missä kateus voittaa kiiman.
Urheilemalla jos teet rahasi niin se voidaan hyväksyä mutta auta armias jos pärjäät ahkeruudellasi ja älykkyydelläsi!
[/quote]
Ai, minä taas en juuri mitään niin halveksi kuin urheilemalla tienaamista. Ihan kiva jos joku on liikunnallisesti aktiivinen, mutta voisi tehdä sen ihan oikeiden töiden ohessa. Ei siitä pitäisi mitään maksaa, jos luistelee ja pökkii kiekkoa maaliin, vaikka tekisi sen kuinka taidokkaasti. Näyttelijöitäkin arvostan enemmän.
Suomalaisilla ei ole mitään hyvin tienaavia vastaan noin niin kuin yleensä. Päinvastoin, me kaikki haluaisimme olla hyvin tienaavia.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 15:56"]
Suomi on ainoa maa maailmassa missä kateus voittaa kiiman.
Urheilemalla jos teet rahasi niin se voidaan hyväksyä mutta auta armias jos pärjäät ahkeruudellasi ja älykkyydelläsi!
[/quote]
Mielenkiintoista. Urheilussa pärjääminenkö ei mielestäsi edellytä ahkeruutta ja tietynlaista älykkyyttä? Ihan vasemmalla kädellä tehtyä rahaa, niinkö?
[/quote]
Huoh...
Ei.
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 17:29"]
[quote author="Vierailija" time="08.09.2014 klo 15:56"]
Suomi on ainoa maa maailmassa missä kateus voittaa kiiman.
Urheilemalla jos teet rahasi niin se voidaan hyväksyä mutta auta armias jos pärjäät ahkeruudellasi ja älykkyydelläsi!
[/quote]
Ai, minä taas en juuri mitään niin halveksi kuin urheilemalla tienaamista. Ihan kiva jos joku on liikunnallisesti aktiivinen, mutta voisi tehdä sen ihan oikeiden töiden ohessa. Ei siitä pitäisi mitään maksaa, jos luistelee ja pökkii kiekkoa maaliin, vaikka tekisi sen kuinka taidokkaasti. Näyttelijöitäkin arvostan enemmän.
Suomalaisilla ei ole mitään hyvin tienaavia vastaan noin niin kuin yleensä. Päinvastoin, me kaikki haluaisimme olla hyvin tienaavia.
[/quote]
Teemu Selänteellä ja Mika Häkkisellä on kavereita jokaisessa baarissa, Nalle Wahlroosin taas kannattaisi turvautua henkivartijaan.
Johtuneeko siitä että menestynyt urheilija kohottaa kotona kyyköttävän penkkiurheilijan itsetuntoa kun taas bisneshai laskee sitä?
Itselläni se ehkä vähän särähtää korvaan, kun aina sanotaan, että joku ihminen on ansainnut rahansa kovalla työllä. Eli aina korostetaan sitä, että mitä ahkerampi ihminen on ja mitä enemmän työtunteja tekee, sitä enemmän ansaitsee kaikkea rahallista hyvää. Ja totta kai ymmärrän sen, mutta itse kun olen työkyvytön, niin onhan se vähän katkera asia se työntekemisen korostaminen. Ja sellainen ajattelu, että jokainen saa juuri niin paljon rahaa kuin ansaitsee. No, mielestäni en ole itse syyllinen työkyvyttömyyteeni ja köyhyyteeni. Asiat voisivat olla toisinpäin. Itse saattaisin olla arvostettu tutkija eräällä alalla, joka minua paljon kiinnostaa, ja se hyvin tienaava saattaisi olla osassani. Eli ei toisten rikkaudet sinänsä ole minulta pois, mutta jos aistin, että ilmassa on sellaista "jokainen on oman onnensa seppä"-ajattelua, niin pahaltahan sellainen tuntuu.