Saan tänään omaa aikaa 2 tuntia. Ei autoa, ei julkisia. Mitä tekisin?

Tulee hyvä mieli, kun kerrotte näitä ehdotuksia. ap

Vierailija kirjoitti:

Lenkille kauniisiin maisemiin, kuuntele samalla musiikkia tai äänikirjaa.

Eikö luonnon ääniä olis mukavempi kuunnella, tuota musiikin melua voi kuunnella kotonakin aivan tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

"Saan omaa aikaa"?????

Ihan kuin joku jakais sulle armosta 2 tuntia.

Oikeesti nyt ihmiset, mitä elämää te oikein elätte?

Pienen lapsen yksinhuoltaja elää. Ja usein ihan omasta tahdostaankin, ajatteles.

Pyydä kaveri tai useampikin kanssasi ulos kävelylle/juoksulenkille/metsäpolulle/uimaan. Tai jos on vaikka joku kiva rantakallio tai puisto lähettyvillä menkää istuskelemaan pienten eväiden kera. Pieni kuohuviinipullo mukaan. Tai jos ei ole kaveria, niin sama yksin. Kirja, lehtiä tai musiikkia mukaan? Tai piirustusvälineet? Muistivihko? Päiväkirja?

Ostaisin kaupasta jotain hyvää syötävää/naposteltavaa ja lähtisin pyörällä jonnekin vähän kauempana olevalle rannalle. Söisin siellä eväät ja nauttisin järven katselusta ja pyöräilisin takaisin kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Tulee hyvä mieli, kun kerrotte näitä ehdotuksia. ap

Nyt pirteänä toteuta joku ehdotuksista mikä tuntuu itsellesi kivalle.👍

Vierailija kirjoitti:

Pyydä kaveri tai useampikin kanssasi ulos kävelylle/juoksulenkille/metsäpolulle/uimaan. Tai jos on vaikka joku kiva rantakallio tai puisto lähettyvillä menkää istuskelemaan pienten eväiden kera. Pieni kuohuviinipullo mukaan. Tai jos ei ole kaveria, niin sama yksin. Kirja, lehtiä tai musiikkia mukaan? Tai piirustusvälineet? Muistivihko? Päiväkirja?

Miksi viinaa pitää olla jokapaikassa imemässä?

Voi miten tulee haikeat muistot noista ajoista. Minulla on kolme lasta, kahden vuoden välein syntyneet. Lasten isä oli yrittäjätyönarkomaani, joka oli 24/7 poissa eli muistan hyvin, kuinka harvinaisia kahden tunnin satunnaiset vapaat oli.

Ensin ne oliihan pieniä, sitten alkoi kerhot, harrastukset ja koulut ja kavereitakin oli siellä täällä. Jatkuvaa arjen touhua ja aikataulutusta. Sitten ne kasvoivat, alkoivat kulkea itse, järjestellä kyytejä, kuskaustakin oli harvemmin. Nyt ne menee itse. Omaa aikaa on niin paljon, että ihan itkettää. Jotenkin tuo kuopuksen täysikäistyminen laukaisi selaisen hillittömän haikeuden. Katselen kiukkuavia lapsia ja niiden väsähtäneitä vanhempia ja tekisi mieli sanoa, että nauti nyt. Kohta se ei enää puhu sulle tai pura kiukkuaan noin. Se kasvaa ja menee minne haluaa. Mietin mitä kaikkea itse olisin voinut tehdä tai tehdä toisin. Olinko läsnä arjessa, millaisena lapseni minut näkivät. Olinko aina vain väsynyt ja suoritin arkea.

Nauti hetkestäsi ja elämästäsi.

terveisin haikeileva mummeli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä kaveri tai useampikin kanssasi ulos kävelylle/juoksulenkille/metsäpolulle/uimaan. Tai jos on vaikka joku kiva rantakallio tai puisto lähettyvillä menkää istuskelemaan pienten eväiden kera. Pieni kuohuviinipullo mukaan. Tai jos ei ole kaveria, niin sama yksin. Kirja, lehtiä tai musiikkia mukaan? Tai piirustusvälineet? Muistivihko? Päiväkirja?

Miksi viinaa pitää olla jokapaikassa imemässä?

No se on jokaisen itse sitten vedettävä linjansa, mitä pitää ongelmallisena nautinnonlähteenä. Minäkään en ehdottaisi, että istupa vaikka terassille ja polta pari tupakkaa.

Omassa kuplassani perheenäidit imevät viinaa aika vähän ja lasi kuohuvaa kerran tai kaksi vuodessa on erityinen ylellisyyshetki. Tähän kokemukseen nojaten ehdotin sitä kysyjälle muiden vinkkien ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Saan omaa aikaa"?????

Ihan kuin joku jakais sulle armosta 2 tuntia.

Oikeesti nyt ihmiset, mitä elämää te oikein elätte?

Pienen lapsen yksinhuoltaja elää. Ja usein ihan omasta tahdostaankin, ajatteles.

Suosittelen oikeesti järjestämään omaa sosiaalista verkostoa kuntoon, ei ihme että yh:t valittaa miten kurjaa elämä on. Kannattaa vähän tehdä jotain muutoksia elämään, en voi uskoa miten avuttomia ihmiset nykyään on.

Hyvä sauvakävelylenkki. Allitkin saavat kyytiä :D