Onko miehellä joku kriisi tulevasta isyydestä vai mitä tämä nyt on?

Miten tuo vaikuttaa siltä kuin olis jo ollut ?

Eihän tuo nyt hyvältä vaikuta. Mitä mies sanoo asiaan?

Voi olla jokin kriisi tai sitten ei. Nyt sit vaan puhut selkein sanoin, että miehen uudet elämäntavat ei sovi yhteen parisuhteen ja perheen kanssa, että nyt olisi aika taas skarpata. Selvitä, mitä sen miehen päässä liikkuu. Raskauden ajan parisuhteella olla valtava merkitys vauvavuodelle ja parisuhteen tulevaisuudelle. Moni ei pysty antamaan anteeksi miehen perseilyjä, kun miestä olisi tosiaan tarvinnut ja olisi ollut aika rakentaa sitä kotia ja perhettä.

Mietin myös, että kehtaisinko ottaa asian esille äitiysneuvolassa vai onko se turhaa? Tähän asti kun parisuhdetta on sivuttu, niin olen teeskennellyt kaiken olevan kunnossa. Mikä vielä alkuraskaudesta oli ihan tottakin..

Tuntuu, että olen nyt itsekin niin solmussa tämän asian kanssa, että kaipaisin jo jotain ulkopuolista näkökulmaa/apua.

Ap

Kyllä hänellä selvästi on joku kriisi, ehkä hän nyt haluaa elää pikaisesti sitä nuoruutta mitä kohta ei enää voi kun vauva saapuu. Yritä puhua hänelle, että vastuuta pitää alkaa ottamaan nyt heti.

On sillä joku kriisi.

Kerro neuvolassa tuo, että mies käyttänyt huumeita, niin saat varmasti yksinhuoltajuuden sitten kun tarve tulee.

Varmaan vain haluaa irrotella nyt kun kokee vielä voivansa, ennen lapsen syntymää. Eiköhän hän kohta rauhoitu.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan vain haluaa irrotella nyt kun kokee vielä voivansa, ennen lapsen syntymää. Eiköhän hän kohta rauhoitu.

Tai sitten ei. Itse en katsoisi päivääkään miestä joka käyttää tai kokeilee huumeita.

Meillä oli vastaavanlaista, tosin kuvioihin ei tulleet päihteet vaan tietokoneella pelaaminen. Alkoi sinä päivänä, kun kotiuduttiin synnäriltä. Mies sulkeutui työhuoneeseen pelaamaan ja pelasi suurimman osan kotona- tai hereilläoloajastaan. Isyysloman ja viikonloput valvoi yöt pelaten ja päivät nukkuen. Kipuili isäksi tuloa, vaikka oli toivonut ja odottanut lasta kovasti. Sitä kesti joitain kuukausia, kunnes tein selväksi etten katsele sellaista käytöstä enää. Vähitellen tuli järkiinsä ja alkoi keskittyä perheeseensä, mutta isot katkerat riidat se vaati.

Ystävällä ei käynyt yhtä onnellisesti… mies lupasi vähentää ylenmääräistä töiden tekoa lapsen synnyttyä, mutta kävikin päin vastoin, ja sen vähän mitä oli enää kotona, kieltäytyi osallistumasta lapsen hoitamiseen millään tavalla. Ero tuli.

Mies tuli tunti sitten kotiin kaverin luota.

Yritin ottaa asian puheeksi, mutta eipä me mitään rakentavaa keskustelua ainakaan vielä saatu aikaan. Sanoin, että tuntuu pahalta joka viikonloppuiset menot ja päihteiden käyttö. Yritin myös kertoa, kuinka yksinäiseltä oloni tuntuu ja miten tuntuu, etten enää tunnista miestäni. Ja kuinka haluaisin, että hän olisi mukana tässä raskaudessa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

Mies meni puolustuskannalle ja suuttui. Sanoi, etten halua hänen viettävän aikaa ystäviensä kanssa ja kertoi, ettei ikinä tule minulta mitään lupia kyselemään (en edes sellaista toivo).

Kertoi myös samalla, että ovat kavereiden kanssa lyöneet lukkoon puolentoista viikon pituisen lomamatkan, joka ajoittuu vähän alle kahden kuukauden jälkeen meidän vauvan lasketunajan. Yritin tuostakin sanoa, ettei koskaan tiedä miten synnytys menee yms. ja kysyä, että onko matkassa peruutusmahdollisuutta, jos kaikki ei menisikään suunnitelmien mukaan. Siitäkin hän vaan sanoi, että tämä on enemmänkin ilmoitusluontoinen asia minulle tiedoksi, ettei tarvi valittaa, ettei hän olisi kertonut minulle asiasta.

Ehkä annan miehen nyt rauhoittua ja koitan ottaa asian uudestaan puheeksi sitten, kun olemme molemmat rauhoittuneet. Oma olo tuntuu vaan niin petetyltä, sillä en olisi koskaan voinut olettaa miehen muuttuvan noin totaalisesti.

Ap siis kirjoitti kommentin 11/11.

Lähe menee. Miksi tuollaista katselemaan? Et säkään kohtele miestä tuolleen, miksi sillä olisi oikeus kohdella sua? Pärjäät paremmin ilman moista lasta pyörimässä jaloissa.

Hyi helv. millainen luuserimies. Eikö todella mitään merkkejä ollut ilmassa aiemmin?

taas tosi uskottava stoori, Hermiina. 

no, saat taas haluamiasi vastauksia, kuten aina 

Ei hyvältä kuulosta. Voi olla, että teille tulee ero jos asiaa ei pystytä selvittämään ja käytös ei muut u. Ei tulisi kuuloonkaan, että mies lähtisi kavereiden kanssa lomalle kun lapsi on vastasyntynyt. Perheen pitäisi olla kaikki kaikessa tuossa vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Mies tuli tunti sitten kotiin kaverin luota.

Yritin ottaa asian puheeksi, mutta eipä me mitään rakentavaa keskustelua ainakaan vielä saatu aikaan. Sanoin, että tuntuu pahalta joka viikonloppuiset menot ja päihteiden käyttö. Yritin myös kertoa, kuinka yksinäiseltä oloni tuntuu ja miten tuntuu, etten enää tunnista miestäni. Ja kuinka haluaisin, että hän olisi mukana tässä raskaudessa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

Mies meni puolustuskannalle ja suuttui. Sanoi, etten halua hänen viettävän aikaa ystäviensä kanssa ja kertoi, ettei ikinä tule minulta mitään lupia kyselemään (en edes sellaista toivo).

Kertoi myös samalla, että ovat kavereiden kanssa lyöneet lukkoon puolentoista viikon pituisen lomamatkan, joka ajoittuu vähän alle kahden kuukauden jälkeen meidän vauvan lasketunajan. Yritin tuostakin sanoa, ettei koskaan tiedä miten synnytys menee yms. ja kysyä, että onko matkassa peruutusmahdollisuutta, jos kaikki ei menisikään suunnitelmien mukaan. Siitäkin hän vaan sanoi, että tämä on enemmänkin ilmoitusluontoinen asia minulle tiedoksi, ettei tarvi valittaa, ettei hän olisi kertonut minulle asiasta.

Ehkä annan miehen nyt rauhoittua ja koitan ottaa asian uudestaan puheeksi sitten, kun olemme molemmat rauhoittuneet. Oma olo tuntuu vaan niin petetyltä, sillä en olisi koskaan voinut olettaa miehen muuttuvan noin totaalisesti.

Jos mies ei tajua muttaa, lähde itse.

Hän ymmärsi, että nyt ei omaa elämää ole seuraavaan 20 vuoteen, vaan ipana on pallo jalassa jos vaikka haluaisi vapaasti nauttia elämästään. Hän koittaa nyt ottaa kaiken irti ja toivoo, että voisi todeta "no ei se nyt niin kivaa ollutkaan se vapaus". Oikeasti asia tulee häntä kalvamaan joka ilta ja joka ikinen yö, kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja muuttaa pois.

Ap: n on nyt aika lyödä nyrkkiä pöytään. Ei mitään varovaisia kyselyitä ym. vaan miestä kuvainnollisesti rinnuksista kiinni ja nostat seinälle.

Sanot, että mies on muuttunut aivan erilaiseksi ihmiseksi, etkä aio tuollaisen pitkin kyliä kulkevan pössyttelijän kanssa leikkiä mitään perhettä, vaan otat eron. Yh:na on helpompaa kuin huonon miehen kanssa.

Miehen on turha raivota ja uhota, hän itse halusi lapsen ja nyt teeskentelee sinkkumiestä joka voi tehdä mitä haluaa.

Siis lähtee reissuun synnytyksen ajankohtana?!

Sillä on joko toinen nainen tai sitten jotain muuta vakavaa, ei tuo enää pelkän kriisin piikkiin mene.