Ehdot kunnolla takaisin käyttöön peruskouluun!
Nyt päästetään oppivelvollisuuskoulusta ulos porukkaa, joka ei osaa edes kunnolla lukea, kirjoittaa tai laskea.
Kommentit (38)
Huvittavaa muutenkin tämä arvostelujen kanssa soutaminen ja huopaaminen. Aluksi oli oppivelvollisuuskoulussa numeroarvostelu ihan jo 1. luokasta lähtien. Sitten tuli kirjainarviointia, rastia ruutuun, sanallista arviointia jne. Numeroarvostelujen antamista saatettiin lopulta venyttää jopa 8. luokalle asti. Nyt mennään taas toiseen suuntaan: numerotodistus pitää antaa viimeistään peruskoulun 4. luokasta lähtien. JA MINKÄ TAKIA SITÄ KESKIARVOA EI ENÄÄ VOIDA LASKEA SIIHEN TODISTUKSEEN, KUN SILLÄ KUITENKIN ON EDELLEEN MERKITYSTÄ? Jumalauta, mitä ideologisteja lähes jokainen opetusministeri! Terveen maalaisjärjen käytöstä ei tietoakaan! Idiotismia huipussaan oli myös tämä vieraiden kielten nimiuudistus, joka tapahtui jo 1990-luvun puolivälissä. Siihen asti oli A-kieli (peruskoulun 3. luokalla alkava pakollinen vieras kieli), B-kieli (peruskoulun 7. luokalla alkava pakollinen vieras kieli), C-kieli (peruskoulun 8. luokalla alkava valinnainen vieras kieli) ja D-kieli (lukiossa alkava vieras kieli). Vaan mitäpä menivätkään idioottimaisuudessaan tekemään: A-kielen jälkeen tulikin B1-kieli, B2-kieli ja B-kieli. Mikä hemmetin B-sitä-sun-tätä-kieli?! Jokainen vieras kieli on ERI kieli, siksi alkuperäinen nimeämistapa oli NIIN paljon loogisempi ja ennen kaikkea selkeämpi.
Minäpä soitan Sanni Grahn-Laasoselle!
Kyllä täällä maaseudulla oppilaille on koko 2000-luku annettu ehtoja ja jätetty luokalleen. Joka vuosi tällaisia oppilaita on ollut, eikä ole ollut edes mitenkään harvinaista. Ehkä käytännöt vaihtelevat eri kunnissa ja kouluissa. Nykyisin tosin siirretään usein vuosiluokkiin sitoutumattomaan opetukseen, ettei tarvitse käydä kaikkia kursseja uudelleen.
Yläkoulussa jää käytännössä luokalle vain hyvin runsaiden poissaolojen takia.
Mitä mieltä on jättää luokalle heikkolahjaisia, periaatteessa parhaansa yrittäviä oppilaita? Eivät he selviä novellianalyyseista tai toisen asteen yhtälöistä seuraavana vuonna yhtään sen paremmin. On kaikkien etu, että he pääsevät jatkamaan eteenpäin johonkin käytännönläheisempään kouluun.
Toki näiden pitäisi olla yksilöllistetyssä opetuksessa, mutta periaatteessa sitä saa antaa vain erityisopettaja, eikä resursseja ole. Jos yksilöllistetty pyörii yleisopetuksen isoissa ryhmissä, käytännössä kyse on siitä armovitosesta eikä räätälöidystä opetuksesta.
Näissä lintsareissa puolestaan on kyvykästäkin porukkaa, joilla on taustalla raju murrosikä, heikkoa vanhemmuutta jne. Heidätkin on usein parempi päästää jatkamaan, koska motivaatio vain laskee, jos jää luokalle ja poissaolot vain lisääntyvät. Monelle heistä tulee järki päähän, kunhan kasvavat ja silloin on iso etu, että se päättäri kuitenkin on olemassa.
Luokalle jättäminen ei ratkaise mitään ongelmia. Kokemukseni mukaan se ei toimi pelotteena ja toteutuessaan vie oppilaan lopunkin motivaation. Siksi meillä yritetään viimeiseen saakka saada oppilaalta suoritukset. Joskus se ei onnistu, kun tyyppiä ei ole nähty kuukausiin.
T. Ope
Vanhemmatkin voivat vaatia lapsensa luokallejättämistä, vaikka lapsi itse ei sitä haluaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Odottakaapa vaan, vielä tulee se päivä, kun lapsille ei saa pitää enää kokeitakaan, mieli voi järkkyä, kun tulee huono tulos.
Erityisesti vanhempien mieli järkkyy.
Enpä haluaisi käydä nykyperuskoulua. Ällöttää jo pelkkä ajatuskin.
Pihtailevat käytöksen ja huolellisuuden arvosanojen kanssa. Kymppiä ei saa juuri millään, pitäisi olla joku ihme ryhmähengenkin kohottaja. "Hyvinpä" onnistuu introvertiltä lapselta ja nuorelta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä annoin armoviitosia monillekin rasittaville oppilaille, että heistä päästiin eroon. (Historian ja yhteiskuntaopin opettaja)
Kukaan jaksa vuositolkulla katsoa tyyppejä, joilla ei ole halua eikä kykyä opiskella yhtään mitään. Ne työnnetään putkessa eteen päin ja toivotaan, että jossain vaiheessa edes tekisivät jotain. Näin muuten voi käydäkin. Amiksen käytännön työ voi imaista mukaansa ne, joilla ei ole huume eikä mielenterveysongelmaa.Viimemainituille pitäisi keksiän aivan oma koulutusvaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Pihtailevat käytöksen ja huolellisuuden arvosanojen kanssa. Kymppiä ei saa juuri millään, pitäisi olla joku ihme ryhmähengenkin kohottaja. "Hyvinpä" onnistuu introvertiltä lapselta ja nuorelta.
Huolellisuutta ei ole vuosikymmeniin arvioitu erillisellä numerolla vaan otetaan huomioon oppiaineen arvioinnissa. Käytösnumero ei näy peruskoulun päättötodistuksessa, vaikka opettajat sitä arvioivat. t. ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pihtailevat käytöksen ja huolellisuuden arvosanojen kanssa. Kymppiä ei saa juuri millään, pitäisi olla joku ihme ryhmähengenkin kohottaja. "Hyvinpä" onnistuu introvertiltä lapselta ja nuorelta.
Huolellisuutta ei ole vuosikymmeniin arvioitu erillisellä numerolla vaan otetaan huomioon oppiaineen arvioinnissa. Käytösnumero ei näy peruskoulun päättötodistuksessa, vaikka opettajat sitä arvioivat. t. ope
Tiesin tämän. Se on yhdistetty arvosana. Päättöarviointiin sen saa oppilas halutessaan mukaan, muuten se jää piiloon.
Olen itse opiskelemassa opettajaksi ja meille korostetaan kuinka tulee muokata aineopintoja oppilaan mukaan. Jokainen pääsee luokalta ja oppii sen mitä oppii.
Pakko ne pojatkin on joskus luokalta päästää.
Vierailija kirjoitti:
Pakko ne pojatkin on joskus luokalta päästää.
Hei, hyvä keino välttää pakollinen toinen asti: jää peruskoulun aikana 3 kertaa luokalle. Sitten on 18-vuotias ja täysi-ikäinen, niin se siitä sitten. No, tulevaisuus ei välttämättä ole pelkän peruskoulun varassa olevalle kovinkaan ruusuinen, mutta se on edelleen mahdollista (=siis se, ettei edes aloita 2. asteen opintoja).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko ne pojatkin on joskus luokalta päästää.
Hei, hyvä keino välttää pakollinen toinen asti: jää peruskoulun aikana 3 kertaa luokalle. Sitten on 18-vuotias ja täysi-ikäinen, niin se siitä sitten. No, tulevaisuus ei välttämättä ole pelkän peruskoulun varassa olevalle kovinkaan ruusuinen, mutta se on edelleen mahdollista (=siis se, ettei edes aloita 2. asteen opintoja).
No, siinä sitä voi olla pokassa pitelemistä, jos istuu vielä 17,5-vuotiaana 14-15-vuotiaiden ysiluokkalaisten kanssa samassa luokassa.
Nykyinen peruskoulumme on tsoukki.
Ja ennen kaikkea luokallejäänti!