Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Bipolaarihäiriö, kauanko maniavaihe kestää?
14.08.2021 |
Tajusin viikko sitten, että läheiseni on maniassa. Vauhtia ja harhakuvitelmia riittää, unta ei niinkään. Välillä kuulostaa ihan normaalilta, välillä selittää harhaluulojaan jotka itse ottaa täysin todesta.
Vauhtia on ollut aikaisemminkin, harhaluulot ilmaantuneet n. viikko sitten. Googlasin kaksisuuntaisen mielialahäiriön, ja siellä sanottiin että mania voi kestää parista viikosta viiteen kuukauteen.
Te joilla asiasta kokemusta, kauanko mania on teillä kestänyt`? Henkilöllä menee omasta mielestään tosi hyvin, ei varmaan ole toivoakaan saada häntä hoitoon ennen kuin pää selkenee ja tajuaa mitä on tehnyt.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Muistaa tekemiset ja suurimmaksi osakseen masennus johtuu niistä
Masennus johtuu siitä, mitä mania aiheuttaa aivoille fysiologisesti. Jos maina hoidetaan nopeasti tai se on enemmän oireilua sillä rajalla, pelkko lepo voi riittää, eikä mitään masista edes tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole diagnoosia taustalla, tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta.
Onko polttanut kukkaa tai käyttänyt jotain muuta päihdettä? Joku laukaiseva tekijä nimittäin on aina. Tyhjästä se ei ala.
Ryypännyt noin kuukauden. Juomisen lopettaminen ei kuitenkaan lopettanut harhaluuloja.
Jaa delirium tremens, juoppohulluus. Alkaa kun on ryyppäämisen lopettamisesta ollut jo hetki.
No ei ole. Sen kyllä huomaa.
Ei välttämättä. Voi olla ihan uskottavan kuuloisia harhaluulotkin ja saattaa salailla asioita niin silloin ei heti huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on em. häiriö, voit ap kysyä mitä vaan. Tohon alotuksen kysymykseen en vastaa, koska se tieto ei hyödytä mitään.
Voisitko kertoa, miten mania sinulla ilmeni ja kauanko sitä kesti, plus miten päädyit hoitoon ja sait diagnoosin?
No jos nyt puhutaan ensimmäisestä kerrasta niin se kehittyi SSRI-lääkityksen aloituksen jälkeisinä kuukausina. Se on mielialalääke, joka laukaisee manian, jos on bipon aiheuttava geenivirhe.
Tila kehittyi vähäunisuudesta. Nukuin kuukausia yhä vähemmän ja vähemmän. Lopulta mania puhkesi PAM. Olin harhainen ja euforinen. Mut kun äänet alkoi syvetä, alkoi todenteolla pelottaa. Välillä oli ns. selkeämpiä hetkiä ja noina hetkinä ymmärsin, et nyt on tainnut käydä näin.
Menin Terveystalolle yksityiselle ja kerroin tilanteen. Lääkäri oli ihmeissään, kun tulin yksin ja omasta aloitteesta. Aloitti välittömästi lääkityksen. Eka tabletti 15 mg olantsapaania otettiin vastaanotolla ja sitten apteekin kautta kotiin. Mania alkoi talttua n. 2 viikon lääkityksellä, mut n. 5kk meinas mopo lähteä keulimaan koko ajan. Pääsin polille n. 1 viikko tän lääkärikäynnin jälkeen ja siellä aloitettiin kartoitus, mikä kesti vuoden. Ja sen jälkeen todettiin, et näinhän se on, että mulla on puhjennut 1. tyypin bipo.
Kausia on ollut ja ilmeisesti koska mulla on hyvä itsetuntemus ja olen riittävän älykäs, tajuan olevani sairas, vaikka olisi mania. Syön lääkkeet niin homma pysyy riittävän hyvin hanskassa.
Eli olitko missään vaiheessa osastohoidossa?
En ollut, enkä ole ollut. Mun kohdalla tahdonvastaisen hoidon kriteerit ei täyttyneet, kun vapaaehtoisesti menin ja sanoin, et alan syödä lääkkeitä ohjeen mukaan. Pidin lupauksen ja olen sen myös pitänyt. Esim. pari viikkoa sitten tuli maniaoireita niin hain mania lääkkeet ja aloin syödä niitä. En ees oo käynyt lääkärissä, kun mulla on aina reseptit voimassa vuodeksi ja tiedän, mitä tehdä. Saan myös ite päättää annokset tietyn minimi maksimi välin sisällä. Normaalisti syön kahta lääkettä, mut jos alkaa keulia, aloitan ton kolmannen. Ja syön sitä parista viikosta kuukauteen.
Tämä on yleensä se ongelma. Ei haluta luopua siitä noususta, kun se tuntuu kivalta. Miten pystyt tähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on em. häiriö, voit ap kysyä mitä vaan. Tohon alotuksen kysymykseen en vastaa, koska se tieto ei hyödytä mitään.
Voisitko kertoa, miten mania sinulla ilmeni ja kauanko sitä kesti, plus miten päädyit hoitoon ja sait diagnoosin?
No jos nyt puhutaan ensimmäisestä kerrasta niin se kehittyi SSRI-lääkityksen aloituksen jälkeisinä kuukausina. Se on mielialalääke, joka laukaisee manian, jos on bipon aiheuttava geenivirhe.
Tila kehittyi vähäunisuudesta. Nukuin kuukausia yhä vähemmän ja vähemmän. Lopulta mania puhkesi PAM. Olin harhainen ja euforinen. Mut kun äänet alkoi syvetä, alkoi todenteolla pelottaa. Välillä oli ns. selkeämpiä hetkiä ja noina hetkinä ymmärsin, et nyt on tainnut käydä näin.
Menin Terveystalolle yksityiselle ja kerroin tilanteen. Lääkäri oli ihmeissään, kun tulin yksin ja omasta aloitteesta. Aloitti välittömästi lääkityksen. Eka tabletti 15 mg olantsapaania otettiin vastaanotolla ja sitten apteekin kautta kotiin. Mania alkoi talttua n. 2 viikon lääkityksellä, mut n. 5kk meinas mopo lähteä keulimaan koko ajan. Pääsin polille n. 1 viikko tän lääkärikäynnin jälkeen ja siellä aloitettiin kartoitus, mikä kesti vuoden. Ja sen jälkeen todettiin, et näinhän se on, että mulla on puhjennut 1. tyypin bipo.
Kausia on ollut ja ilmeisesti koska mulla on hyvä itsetuntemus ja olen riittävän älykäs, tajuan olevani sairas, vaikka olisi mania. Syön lääkkeet niin homma pysyy riittävän hyvin hanskassa.
Eli olitko missään vaiheessa osastohoidossa?
En ollut, enkä ole ollut. Mun kohdalla tahdonvastaisen hoidon kriteerit ei täyttyneet, kun vapaaehtoisesti menin ja sanoin, et alan syödä lääkkeitä ohjeen mukaan. Pidin lupauksen ja olen sen myös pitänyt. Esim. pari viikkoa sitten tuli maniaoireita niin hain mania lääkkeet ja aloin syödä niitä. En ees oo käynyt lääkärissä, kun mulla on aina reseptit voimassa vuodeksi ja tiedän, mitä tehdä. Saan myös ite päättää annokset tietyn minimi maksimi välin sisällä. Normaalisti syön kahta lääkettä, mut jos alkaa keulia, aloitan ton kolmannen. Ja syön sitä parista viikosta kuukauteen.
Lisään vielä, et mua kyllä auttoi se, kun mies osti dodetin ja jakoi aamu ja iltalääkkeet niihin. Ja jakoi lääkkeet mulle aamuin illoin. Olin sen verran sekaisin, että noinkin pienen asian muistamisessa oli haasteensa. Jos olisin huolehtinut ite se olis dosetista nähnyt oonko ottanut vai en. Alussa lääkkeet tuntuu kalkkitableteilta, kun niillä ei ole mainittavaa vaikutusta, vaikka tehoja onkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole diagnoosia taustalla, tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta.
Onko polttanut kukkaa tai käyttänyt jotain muuta päihdettä? Joku laukaiseva tekijä nimittäin on aina. Tyhjästä se ei ala.
Ryypännyt noin kuukauden. Juomisen lopettaminen ei kuitenkaan lopettanut harhaluuloja.
Jaa delirium tremens, juoppohulluus. Alkaa kun on ryyppäämisen lopettamisesta ollut jo hetki.
No ei ole. Sen kyllä huomaa.
Ei välttämättä. Voi olla ihan uskottavan kuuloisia harhaluulotkin ja saattaa salailla asioita niin silloin ei heti huomaa.
Delitiumissa näkee pikku-ukkoja touhuilee, kyse ei ole harhaluuloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sulla lääke alkoi toimia n. 2 viikon päästä, mutta silti 5 kuukauden ajan olit vielä oireileva?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on em. häiriö, voit ap kysyä mitä vaan. Tohon alotuksen kysymykseen en vastaa, koska se tieto ei hyödytä mitään.
Voisitko kertoa, miten mania sinulla ilmeni ja kauanko sitä kesti, plus miten päädyit hoitoon ja sait diagnoosin?
No jos nyt puhutaan ensimmäisestä kerrasta niin se kehittyi SSRI-lääkityksen aloituksen jälkeisinä kuukausina. Se on mielialalääke, joka laukaisee manian, jos on bipon aiheuttava geenivirhe.
Tila kehittyi vähäunisuudesta. Nukuin kuukausia yhä vähemmän ja vähemmän. Lopulta mania puhkesi PAM. Olin harhainen ja euforinen. Mut kun äänet alkoi syvetä, alkoi todenteolla pelottaa. Välillä oli ns. selkeämpiä hetkiä ja noina hetkinä ymmärsin, et nyt on tainnut käydä näin.
Menin Terveystalolle yksityiselle ja kerroin tilanteen. Lääkäri oli ihmeissään, kun tulin yksin ja omasta aloitteesta. Aloitti välittömästi lääkityksen. Eka tabletti 15 mg olantsapaania otettiin vastaanotolla ja sitten apteekin kautta kotiin. Mania alkoi talttua n. 2 viikon lääkityksellä, mut n. 5kk meinas mopo lähteä keulimaan koko ajan. Pääsin polille n. 1 viikko tän lääkärikäynnin jälkeen ja siellä aloitettiin kartoitus, mikä kesti vuoden. Ja sen jälkeen todettiin, et näinhän se on, että mulla on puhjennut 1. tyypin bipo.
Kausia on ollut ja ilmeisesti koska mulla on hyvä itsetuntemus ja olen riittävän älykäs, tajuan olevani sairas, vaikka olisi mania. Syön lääkkeet niin homma pysyy riittävän hyvin hanskassa.
Eli olitko missään vaiheessa osastohoidossa?
En ollut, enkä ole ollut. Mun kohdalla tahdonvastaisen hoidon kriteerit ei täyttyneet, kun vapaaehtoisesti menin ja sanoin, et alan syödä lääkkeitä ohjeen mukaan. Pidin lupauksen ja olen sen myös pitänyt. Esim. pari viikkoa sitten tuli maniaoireita niin hain mania lääkkeet ja aloin syödä niitä. En ees oo käynyt lääkärissä, kun mulla on aina reseptit voimassa vuodeksi ja tiedän, mitä tehdä. Saan myös ite päättää annokset tietyn minimi maksimi välin sisällä. Normaalisti syön kahta lääkettä, mut jos alkaa keulia, aloitan ton kolmannen. Ja syön sitä parista viikosta kuukauteen.
Tämä on yleensä se ongelma. Ei haluta luopua siitä noususta, kun se tuntuu kivalta. Miten pystyt tähän?
Jaa-a monet ei ole kaikki. Meitä hoitomyönteisiä ja ei-lääkevastaisia on, mutta virallinen tarina ei kerro meistä. Mun työ on mulle tärkeä ja moni muu asia, en halua pilata niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli sulla lääke alkoi toimia n. 2 viikon päästä, mutta silti 5 kuukauden ajan olit vielä oireileva?
Mania meni ohi parissa viikossa. Mutta vaara lähteä laukalle meni vasta kuukausien jälkeen. Mut mania ei uusinut, kun söin lääkkeitä. Sen 5 kk jälkeen olin aika syvästi väsynyt koko kevään. Mania oli ed. vuoden elokuussa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitokset neuvoista. Pitää siis soittaa päivystykseen. Pelottaa vaan läheisen reaktio, kun hän satavarmasti arvaa, kuka on soittanut hoitajat paikalle.
Se läheinen voi olla ensin vihainenkin, koska ei ymmärrä tilaansa. Manian laannuttua mahdollisesti jopa kiittää sinua, jos ymmärtää, että olisi sotkenut asiansa entistäkin pahemmin, jos ei olisi toimitettu hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on em. häiriö, voit ap kysyä mitä vaan. Tohon alotuksen kysymykseen en vastaa, koska se tieto ei hyödytä mitään.
Voisitko kertoa, miten mania sinulla ilmeni ja kauanko sitä kesti, plus miten päädyit hoitoon ja sait diagnoosin?
No jos nyt puhutaan ensimmäisestä kerrasta niin se kehittyi SSRI-lääkityksen aloituksen jälkeisinä kuukausina. Se on mielialalääke, joka laukaisee manian, jos on bipon aiheuttava geenivirhe.
Tila kehittyi vähäunisuudesta. Nukuin kuukausia yhä vähemmän ja vähemmän. Lopulta mania puhkesi PAM. Olin harhainen ja euforinen. Mut kun äänet alkoi syvetä, alkoi todenteolla pelottaa. Välillä oli ns. selkeämpiä hetkiä ja noina hetkinä ymmärsin, et nyt on tainnut käydä näin.
Menin Terveystalolle yksityiselle ja kerroin tilanteen. Lääkäri oli ihmeissään, kun tulin yksin ja omasta aloitteesta. Aloitti välittömästi lääkityksen. Eka tabletti 15 mg olantsapaania otettiin vastaanotolla ja sitten apteekin kautta kotiin. Mania alkoi talttua n. 2 viikon lääkityksellä, mut n. 5kk meinas mopo lähteä keulimaan koko ajan. Pääsin polille n. 1 viikko tän lääkärikäynnin jälkeen ja siellä aloitettiin kartoitus, mikä kesti vuoden. Ja sen jälkeen todettiin, et näinhän se on, että mulla on puhjennut 1. tyypin bipo.
Kausia on ollut ja ilmeisesti koska mulla on hyvä itsetuntemus ja olen riittävän älykäs, tajuan olevani sairas, vaikka olisi mania. Syön lääkkeet niin homma pysyy riittävän hyvin hanskassa.
Eli olitko missään vaiheessa osastohoidossa?
En ollut, enkä ole ollut. Mun kohdalla tahdonvastaisen hoidon kriteerit ei täyttyneet, kun vapaaehtoisesti menin ja sanoin, et alan syödä lääkkeitä ohjeen mukaan. Pidin lupauksen ja olen sen myös pitänyt. Esim. pari viikkoa sitten tuli maniaoireita niin hain mania lääkkeet ja aloin syödä niitä. En ees oo käynyt lääkärissä, kun mulla on aina reseptit voimassa vuodeksi ja tiedän, mitä tehdä. Saan myös ite päättää annokset tietyn minimi maksimi välin sisällä. Normaalisti syön kahta lääkettä, mut jos alkaa keulia, aloitan ton kolmannen. Ja syön sitä parista viikosta kuukauteen.
Tämä on yleensä se ongelma. Ei haluta luopua siitä noususta, kun se tuntuu kivalta. Miten pystyt tähän?
Jaa-a monet ei ole kaikki. Meitä hoitomyönteisiä ja ei-lääkevastaisia on, mutta virallinen tarina ei kerro meistä. Mun työ on mulle tärkeä ja moni muu asia, en halua pilata niitä.
Tämä on hieno asia. Kunnioitan.
Monella menee koko elämä sekaisin.
Oletko käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen?
Mulla on skitsoaffektiivinen, maniapainotteinen. Oon tälläkin hetkellä osastolla. Manioita ollut nyt puolen vuoden sisällä kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on em. häiriö, voit ap kysyä mitä vaan. Tohon alotuksen kysymykseen en vastaa, koska se tieto ei hyödytä mitään.
Voisitko kertoa, miten mania sinulla ilmeni ja kauanko sitä kesti, plus miten päädyit hoitoon ja sait diagnoosin?
No jos nyt puhutaan ensimmäisestä kerrasta niin se kehittyi SSRI-lääkityksen aloituksen jälkeisinä kuukausina. Se on mielialalääke, joka laukaisee manian, jos on bipon aiheuttava geenivirhe.
Tila kehittyi vähäunisuudesta. Nukuin kuukausia yhä vähemmän ja vähemmän. Lopulta mania puhkesi PAM. Olin harhainen ja euforinen. Mut kun äänet alkoi syvetä, alkoi todenteolla pelottaa. Välillä oli ns. selkeämpiä hetkiä ja noina hetkinä ymmärsin, et nyt on tainnut käydä näin.
Menin Terveystalolle yksityiselle ja kerroin tilanteen. Lääkäri oli ihmeissään, kun tulin yksin ja omasta aloitteesta. Aloitti välittömästi lääkityksen. Eka tabletti 15 mg olantsapaania otettiin vastaanotolla ja sitten apteekin kautta kotiin. Mania alkoi talttua n. 2 viikon lääkityksellä, mut n. 5kk meinas mopo lähteä keulimaan koko ajan. Pääsin polille n. 1 viikko tän lääkärikäynnin jälkeen ja siellä aloitettiin kartoitus, mikä kesti vuoden. Ja sen jälkeen todettiin, et näinhän se on, että mulla on puhjennut 1. tyypin bipo.
Kausia on ollut ja ilmeisesti koska mulla on hyvä itsetuntemus ja olen riittävän älykäs, tajuan olevani sairas, vaikka olisi mania. Syön lääkkeet niin homma pysyy riittävän hyvin hanskassa.
Eli olitko missään vaiheessa osastohoidossa?
En ollut, enkä ole ollut. Mun kohdalla tahdonvastaisen hoidon kriteerit ei täyttyneet, kun vapaaehtoisesti menin ja sanoin, et alan syödä lääkkeitä ohjeen mukaan. Pidin lupauksen ja olen sen myös pitänyt. Esim. pari viikkoa sitten tuli maniaoireita niin hain mania lääkkeet ja aloin syödä niitä. En ees oo käynyt lääkärissä, kun mulla on aina reseptit voimassa vuodeksi ja tiedän, mitä tehdä. Saan myös ite päättää annokset tietyn minimi maksimi välin sisällä. Normaalisti syön kahta lääkettä, mut jos alkaa keulia, aloitan ton kolmannen. Ja syön sitä parista viikosta kuukauteen.
Tämä on yleensä se ongelma. Ei haluta luopua siitä noususta, kun se tuntuu kivalta. Miten pystyt tähän?
Jaa-a monet ei ole kaikki. Meitä hoitomyönteisiä ja ei-lääkevastaisia on, mutta virallinen tarina ei kerro meistä. Mun työ on mulle tärkeä ja moni muu asia, en halua pilata niitä.
Tämä on hieno asia. Kunnioitan.
Monella menee koko elämä sekaisin.
Oletko käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen?
En ole. Olen ystävystynyt toosen bipon kanssa ja me ollaan sovittu, et ollaan toistemme vertaisasiantuntijat. Ollaan tiiviisti yhteyksissä ja tuotaan toisiamme täyteen oireettomuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on skitsoaffektiivinen, maniapainotteinen. Oon tälläkin hetkellä osastolla. Manioita ollut nyt puolen vuoden sisällä kaksi.
Miten ilmenee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on skitsoaffektiivinen, maniapainotteinen. Oon tälläkin hetkellä osastolla. Manioita ollut nyt puolen vuoden sisällä kaksi.
Miten ilmenee?
Tuhlailen rahaa ja harrastan holtittomasti seksiä. Ajatuksiani luetaan ja minua seuraillaan, joten en voi pysyä paikallani. Muutenkin kaikki ovat hyvin kiinnostuneita minusta mutta haluavat pahaa minulle -nämä nyt tuli ekana mieleen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on skitsoaffektiivinen, maniapainotteinen. Oon tälläkin hetkellä osastolla. Manioita ollut nyt puolen vuoden sisällä kaksi.
Miten ilmenee?
Skitsoaffektiivinen häiriö on eri kuin bipo. Se on sekoitus skitsofreniaa ja psykoosia mielialatwistillä. Turha sotkea tähän keskusteluun sitä.
Kiitos kysymästä, läheiseni soitti minulle eilen illalla. Hän on jo pitkään ollut kärttyinen ja kireä, mutta nyt hän kuulostaa hämmentyneen onnelliselta. Hän ei ymmärrä miksi juuri hänet on valittu siihen suureen tehtävään, johon hän kokee tulleensa valituksi. Hän on alkanut syödä hienoissa ravintoloissa ja ajattelee että kaikki hienot ja merkittävät ihmiset tuntevat hänet. Ihan sydäntäsärkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää saada hoitoon. Mania on hengenvaarallinen.
Ilman hoitoa mania voi kestää kauan. Sitä ennen on saanut kaikki asiat sekaisin.
Voi soittaa vaikka ambulabssin tai sinne päivystykseen.
Miten niin hengenvaarallinen?
Voi tehdä itselleen tai muille jotain peruuttamatonta. eri
Alue: Aihe vapaa
No ei ole. Sen kyllä huomaa.