Mitä häpeät juuri nyt, jos jotain pitää vastata?

Että minulta pääsi tänään pieru tärkeässä kokouksessa. Se oli kauheaa! Nolottaa ihan sairaasti.

Jos pitää muistella, niin se, että ala-asteella opettaja kutitti minua koko luokan edessä. Siinä oli jotakin nöyryyttävää. Vieläkin hävettää ja raivostuttaakin, että se miesopettaja tuli tökkimään 11-vuotiasta likkaa, eli minua! Ei opettajalla siihen ole lupaa. Hämmennyin ja ahdistuin. Oli muutenkin ihan himmeä koko äijä.

Sitä että mut on raiskattu. Tiedän ettei tarvitsisi hävetä mut hävettää silti :(

Häpeän tuhatta asiaa, mutta ensimmäisenä mieleen tulee venynyt, löllö, läskinen, arpinen mahani.

Paskaa lapsuuttani ja sitä, että en pääse siitä eroon, kun se putkahtelee mieleeni aina ja tekee minut sielustani rammaksi. Jos olisi joku keino pyyhkiä ja resetoida koko pää tyhjäksi häpeästä, niin tekisin sen heti.

Kodin epäjärjestystä.

Häpeän omaa käyttäytymistäni ihmisten silmissä. Häpeän ongelmiani. Häpeän sitä, että elämästäni on tullut tällaista paskaa.

En häpeä tätä iltaa. Tai ehkä vähän.

http://perttiavautuu.wordpress.com/2014/10/02/huumeet-eivat-sovi-vanhalle-naiselle/

Omaa läskiä miestä ja omaa huonoille teille eksynyttä nuorta.

Häpeän sitä, että katsoin Jennifer Lawrencen alastonkuvia. Ei ne olisi kuuluneet minun eikä kenenkään muunkaan (paitsi alkuperäisen vastaanottajan) silmille. Anteeksi, Jennifer.

Että minulla ole yliopistotutkintoa 

Mä makaan omalla sohovalla, telekkari ja läppäri auki... ei kai täs voi mitää muuta hävetä ku sitä notta oon tällä palstalla lukemas tälläästä sontaa :)

En käsitä miksi ihimisen pitääs koko ajan jotaki hävetä, kyllä mäki joskus häpiän jotaki, ja se on tosi inhottava tunne josta haluaas päästä erohon, mutta ei meinaa päästä millää. Silloon ku siitä pääsen niin en kyllä ehereoontaharoon etti syitä sitä tunnetta saara takaasi. Häpiästä ei oo ikinä mitää hyötyä.

Jo kauan sitten nuoruudessani tekemiäni asioita.

Reputin inssin tänään toisen kerran. Hävettää, että vollotin niin vuolaasti enkä saanut hanoja kiinni.

Oon syöny kolme päivää pelkkää karkkia ja kahvia. Näinä superfood- ja karppausaikoina lienen pohjasakkaa Mut en kerro kun teille :)

Häpeän monia mokiani ja sitä, että olen loukannut ihmisiä sekä myös laiskuuttani ja osaamattomuuttani. Kuitenkin juuri nyt häpeän eniten sitä, että olen päästänyt itseni lihomaan ja kehnoon kuntoon. Omituista, miten juuri tuo ajatus pyörii päässäni nyt, vaikka painoni on kuitenkin normaalin rajoissa eikä sen edes pitäisi olla suurin ongelma elämässäni. 

sitä että valvon nyt vaikka pitäisi nukkua

Kännisekoiluja.

Murheita joita aiheutin läheisilleni narkkaamalla 15v elämästäni.

Häpeän, etten jaksa pitää tätä kotia niin siistinä. Ja etten saa laitettua myyntiin noita vaatteita ja turhia kamoja.

Sitten häpeän sitä, kun soitin kiinteistöfirmalle, että tarkastaa naapurinäijän kunnon, kun postit pursuu luukusta. Ikinä ei ole tapahtunut näin 14 1/2 vuoden aikana. Sitten se äijä kotiutuu samana iltana himaan, kun olin soittanut.

Ja ensin hävetti kaupassa, kun laukku tiputti leipähyllyn ritilän, ja kaikki leivät valu siitä kohtaa lattialle. Mutta aika äkkiä mua ja muita siellä nauratti, ja rupesin laittamaan takaisin näitä paikalleen :D