Kirjoita runo otsikolla: Kallion kirjastossa eukko kälkätti

up

Up

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Eikö se jo, eikö se voi,

kohta minä, ei, nyt kohta minä menen,

eukolle kirjaston säännöt selkeästi artikuloiden sanelen,

ulos nainen, ulos, jollet hiljene,

eukko, tämä on kirjasto,

ja sinä olet kuin korvia riipivä hälyäänien keskusvarasto.

Kuului huuto, kuului toinen, kirjastosta Kallion

Ihmettelee kadun kansa, mikä kälkätys tuo on?

Aukee ovi, aukee toinen, kirjastosta Kallion,

Syöksyy pihaan villi nainen, povi silikonii on.

Heiluu rinta, heiluu toinen, kirjastosta Kallion

tullessaan kun huutaa nainen, se kälättäjä on.

Kallion kirjastossa eukko kälkätti,

kun myöhässä kirjansa jätti.

Sakkoa pitäisi maksaa tuosta,

vaan eukon teki mieli karkuun juosta.

Ei ollut hällä massia, millä maksaa,

hyvä, jos päivän kerrallaan elää jaksaa.

Kirjoista löysi hän avun oivan,

vaan nyt tunsi jo omantunnon soivan.

Tiesihän eukko, että sakkoa pukkaa.

Manaili mielessään "Voi minua rukkaa!"

Astuipa siihen rouva fiini,

jota ovella odotti limusiini.

Fiini rouva ymmärsi eukon huolet,

avasi pussinsa ja tarjosi sieltä puolet!

Muikea hymy oli eukolla tuolla.

Nytpä ei tarvi illalla tyhjiä näppejään nuolla!

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Hyllyjen välissä

etsin sitä kirjaa.

Vihdon löydän,

otan käteeni hiljaa.

Istun nojatuoliin

upottavan pehmeään.

Avaan kirjan ensi aukeaman,

hengitän syvään.

Pian havahdun ääneen,

se onkin totta.

Ei osa kirjan tarinaa,

vaan jotain aivan kamalaa.

Nimittäin täysin aitoa

historian havinaa,

vanhan eukon suusta

kälkätystä karmivaa.

:"D

4 on tosi hyvä! :D

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Eukko kälkätti ja turhaan mälkätti

kirjastossa Kallion

Monta sanaa turhaa

laukoi hän suustaan

Purki tuntojaan

haukkui äänekkäitä, lapsia

Huomaamatta ollenkaan

olevansa, äänekkäämpi kaikkia

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Sillä oli ikävä,

niin kauhean ikävä

kälkätys oli ikävää

Oho, av:ltahan löytyy oikein runoilijamammoja!

Seuraava Nobel-runoilija löytyy av:lta?

kallion kirjastossa nuuka eukko kälkätti

toiselle akalle että räkätti

parvi oli aikeissa syödä mansikat

juuri kun ämpäriin ostajat

oli aikeissa tulla poimimaan

hän siitä nuukana pohtimaan

miten sadat verkot paikoilleen saataisiin

ja liepeet maahan pantaisiin

kas! kirjastossa on ilmaisia kirjoja

hän lähti hakemaan verkoille painoja

No nyt ne perii maksuja

kastuneista kirjoista

ihanhan noista vielä hyvät saa

kun pikkuisen tuulessa kuivattaa

ettäs kehtaavat urputtaa

Nämä palstan runot ovat aina parhautta!

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 16:56"]

4 on tosi hyvä! :D

[/quote]

Kiitos ❤

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 17:02"]

kallion kirjastossa nuuka eukko kälkätti

toiselle akalle että räkätti

parvi oli aikeissa syödä mansikat

juuri kun ämpäriin ostajat

oli aikeissa tulla poimimaan

hän siitä nuukana pohtimaan

miten sadat verkot paikoilleen saataisiin

ja liepeet maahan pantaisiin

kas! kirjastossa on ilmaisia kirjoja

hän lähti hakemaan verkoille painoja

No nyt ne perii maksuja

kastuneista kirjoista

ihanhan noista vielä hyvät saa

kun pikkuisen tuulessa kuivattaa

ettäs kehtaavat urputtaa

[/quote]

Mä repesin :DD

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Minä

tein kolmosen ratikassa istuessani

siitä AV:lle avauksen.

Halusin herättää

                       keskustelua

Kaikki AV:lla saamani vastaukset

keskittyivät kuitenkin

sanavalintaani -

"Ei tuo ole suomea", sanottiin!

"Mitä kieltä on kälkättää?" kysyttiin.

"Taidat olla joku WT", minulle irvailtiin

Minä lohduttauduin kotona

selaamalla Suomen murteiden sanakirjaa

Uusinta osaa minulla ei ole

Tyydyin siihen

toiseksi uusimpaan, joka loppuu

"konkelopuuhun"

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Käl, käl, käl, 

eukko kälkätti.

Muut aivan turhaan

keskittyä yritti.

''Kuule täällä ollaan hiljaa'',

kirjastontäti huomautti.

Siitäkös vasta eukko

paskamyrskyn nosti.

''Minua et kuule määrää!'', 

huutaa eukko lujaa,

''Etkö muka tiedä,

et Suomi on vapaa maa!''

Käl, käl, käl, 

jatkaa eukko.

Ja asiakkaiden tila

on lähes hermoraunio.

Sitten yksi mamma

nousee seisomaan

ja ''Käl, käl, käl!'' 

kurkustaan kajauttaa.

Eukko hämmentyy,

hieman pelästyy.

Ja niin hän jää

suu auki

tuijottamaan.

Kallion kirjastossa eukko kälkätti

Matkalla Kallion kirjastoon

Näki eukko iloisen juopon porttikongissa

juoppolauluja laulamassa

Siitäpäs eukko suivaantui

Ja meni sisälle Kallion kirjastoon

Kälkättämään näkemästään

Opetelkaa ensin rytmittämään, kamalaa luettavaa...