Kiitos jälleen kerran vittumaiselle omaiselle
Kyllä on ihana aloittaa viikonloppuvapaat.. Parhaani yritän hoitaessani tätä hieman haasteellista vanhusta ja viime aikoina onkin sujunut oikeen hyvin hänen hoitamisensa. Ja sitten taas tulee omainen satojen kilometrien päästä ja haukkuu päin näköä. Mikä ihme saa ihmisen käyttäytymään toista ihmistä kohtaan niin rumasti?! Haasteellisten omaisten suusta voi tulla aivan uskomattomia törkeyksiä ja syytöksiä. Varmaan jotain entisiä koulukiusaajia... Toisilla ihmisillä ei ole mitään käytöstapoja ja kuvittelevat, että hoitajilla ei ole ihmisarvoa. Tai, että heidän omilla vanhemmillaan, joita hoidetaan, ei ole mitään itsemääräämisoikeutta. Huh huh taas kerran.
Kommentit (21)
Hei, missä ammattietiikkasi? Stressaantunut ja kiukkuinen hoitaja ei ole hyvä hoitaja. Rauhoitu. Tee parhaasi ja se riittää, siirrä asia mielestäsi.
Uskon että näitä omaisia löytyy ja hyvä, että pääset viikonlopun viettoon. Valitettavasti on myös hoitajia, jotka aiheuttavat valtavasti huolta ja pahaa mieltä omaisissa, toivottavasti et kuulu heihin.
Ikinä ei kukaan, omainen tai asiakas näe päällepäin vitutustani. Olen asiakaspalveluammatissa, hymyilen, vaikka ottassani olisi metrinen lerssi. Tiimissäni on todella hyviä ja asiallisia hoitajia. Harmittaa nämä tilanteet heidänkin puolestaan, kun sata varmasti tekevät parhaansa ja ovat hyviä hoitajia. Onneksi perhe ei ollut kotona, kun pääsin töistä. Sain purkaa rauhassa kahteen kiloon perunoita agressioni :D
ap
Toivottavasti tuo omainen häipyy viikonlopun jälkeen takaisin kotiinsa potemaan huonoa omaatuntoaan, sitä se hoitajalle huuto ja mekastus usein on, tapa purkaa omaa riittämättömyyttään... Ei pitäisi tietenkään, mutta moni siihen syyllistyy.
Äh, purki vain huonoa omaatuntoaan sinuun. Älä välitä.
Koita ap jaksaa, teet hienoa työtä. Jotkut vaan luulee että voi haukkua toisia kuinka sattuu, säälittäviä sellaiset. Hyvää ja rentouttavaa viikonloppua.
Ei roskaväestä kannata sen enempää välittää. Nauttikaamme siitä että heillä on mitä todennäköisimmin huono elämä.
Kosta potilaalle !
Heti kun omaiset lähtevät, tiputa vaikka happoa peräaukkoon ja pippuria silmiin.
Sitten on puntit tasan moisen porukan kanssa.
haasteellinen vanhus ja haasteellinen omainen, mitä eroa?
Onko liian haasteellista sanoa vaikea?
Uskon, että hankalia omaisia ja hankalia potilaita on, mutta joskus omaiset sanovat ihan aiheesta. Tällöin olisi syytä aidosti pysähtyä miettimään.
Huomautin (aika tiukasti) sairaalassa hoitajalle siitä, että hän ei auttanut syöpään kuolevaa potilasta nousemaan sängystä, ei tukenut, ei taluttanut, tsemppasi vaan nousemaan omin voimin rollaattorille ja hoki, että pääset kyllä. No, ei kuunnellut hoitaja ei. Varmaan jyysti kotona raivoissaan kilon perunoita ja porkkanoita ja teki saman potilaalle uudelleen aamulla. Potilas kaatui ja loukkasi itsensä. Ihan turhaan. Hoitajan tsemppailuista ja uskotteluista huolimatta potilas kuoli pari päivää myöhemmin - ei kaatumiseen vaan syöpään. Jopa maallikko omainen näki kuoleman olevan lähellä ennen kuin hoitaja (osa hoitajista) suostui sitä uskomaan.
Jos ap, olet katsonut peiliin ja todennut toimineesi inhimillisesti ajateltuna oikein potilasta kohtaan, ei kannata edes tuhlata omaiseen ajatuksia kahden perunakilon verran, anna mennä ulos saman tien kuin tuli sisään. Jos taas turhautumisesi johtuu esim. siitä, että toimit oikein resurssien puitteissa, osaston toimintafilosofian puitteissa, muttet inhimillisyyden ja lähimmäisenavun puitteissa, suuntaa turhautumasi työpaikkaasi kohtaan.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:26"]
Onko liian haasteellista sanoa vaikea?
[/quote]
No sanotaan, vaikka ihan vitun vaikea. Jääny päälle toi haasteellinen, kun töissä pitää sivistyneesti puhua.
Ap
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:27"]
Uskon, että hankalia omaisia ja hankalia potilaita on, mutta joskus omaiset sanovat ihan aiheesta. Tällöin olisi syytä aidosti pysähtyä miettimään.
Huomautin (aika tiukasti) sairaalassa hoitajalle siitä, että hän ei auttanut syöpään kuolevaa potilasta nousemaan sängystä, ei tukenut, ei taluttanut, tsemppasi vaan nousemaan omin voimin rollaattorille ja hoki, että pääset kyllä. No, ei kuunnellut hoitaja ei. Varmaan jyysti kotona raivoissaan kilon perunoita ja porkkanoita ja teki saman potilaalle uudelleen aamulla. Potilas kaatui ja loukkasi itsensä. Ihan turhaan. Hoitajan tsemppailuista ja uskotteluista huolimatta potilas kuoli pari päivää myöhemmin - ei kaatumiseen vaan syöpään. Jopa maallikko omainen näki kuoleman olevan lähellä ennen kuin hoitaja (osa hoitajista) suostui sitä uskomaan.
Jos ap, olet katsonut peiliin ja todennut toimineesi inhimillisesti ajateltuna oikein potilasta kohtaan, ei kannata edes tuhlata omaiseen ajatuksia kahden perunakilon verran, anna mennä ulos saman tien kuin tuli sisään. Jos taas turhautumisesi johtuu esim. siitä, että toimit oikein resurssien puitteissa, osaston toimintafilosofian puitteissa, muttet inhimillisyyden ja lähimmäisenavun puitteissa, suuntaa turhautumasi työpaikkaasi kohtaan.
[/quote]
En jaksa sen enempää kommentoida typerää tekstiäsi muuten kuin, että kun oma mummuni oli kuolemassa syöpään osastolla, juttelimme osaston lääkärin kanssa toiveistamme. Niitä oli, että mummua ei enää syötettäisi pakolla, jos ei haluaisi ruokaa ja toinen oli, että ei käytettäisi vessassa väkisin. Hienosti kunnioittivat meidän omaisten toiveita ja mummu sai olla rauhassa pedissään, kuten halusi. Eli siinä vaiheessa 5 päivää. Itse en työskentele osastolla.
Ap
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:26"]
Onko liian haasteellista sanoa vaikea?
[/quote]
No sanotaan, vaikka ihan vitun vaikea. Jääny päälle toi haasteellinen, kun töissä pitää sivistyneesti puhua.
Ap
[/quote]
Oletko muuten huomannut, että lapset, eläimet ja avuttomat asiakkaasi ovat peilejä? Omasta heikosta asemastaan johtuen he peilaavat kohtaamaan käytöstä. Voisiko olla, että tuo asiakkaasi haasteellisuus johtuu hänen ahdistuksestaan hoitoympäristössä/ hoitajista/ hoitajasta.
Toivottavasti saat akut ladattua viikonloppuna!
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:26"]
Onko liian haasteellista sanoa vaikea?
[/quote]
No sanotaan, vaikka ihan vitun vaikea. Jääny päälle toi haasteellinen, kun töissä pitää sivistyneesti puhua.
Ap
[/quote]
Oletko muuten huomannut, että lapset, eläimet ja avuttomat asiakkaasi ovat peilejä? Omasta heikosta asemastaan johtuen he peilaavat kohtaamaan käytöstä. Voisiko olla, että tuo asiakkaasi haasteellisuus johtuu hänen ahdistuksestaan hoitoympäristössä/ hoitajista/ hoitajasta.
Toivottavasti saat akut ladattua viikonloppuna!
[/quote]
Voisiko olla, että jotkut hoidettavat ja varsinkin heidän omaisensa ovat ihan oikeasti vaikeita tapauksia ilman mitään projisointilässytyksiä?
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:27"]
Uskon, että hankalia omaisia ja hankalia potilaita on, mutta joskus omaiset sanovat ihan aiheesta. Tällöin olisi syytä aidosti pysähtyä miettimään.
Huomautin (aika tiukasti) sairaalassa hoitajalle siitä, että hän ei auttanut syöpään kuolevaa potilasta nousemaan sängystä, ei tukenut, ei taluttanut, tsemppasi vaan nousemaan omin voimin rollaattorille ja hoki, että pääset kyllä. No, ei kuunnellut hoitaja ei. Varmaan jyysti kotona raivoissaan kilon perunoita ja porkkanoita ja teki saman potilaalle uudelleen aamulla. Potilas kaatui ja loukkasi itsensä. Ihan turhaan. Hoitajan tsemppailuista ja uskotteluista huolimatta potilas kuoli pari päivää myöhemmin - ei kaatumiseen vaan syöpään. Jopa maallikko omainen näki kuoleman olevan lähellä ennen kuin hoitaja (osa hoitajista) suostui sitä uskomaan.
Jos ap, olet katsonut peiliin ja todennut toimineesi inhimillisesti ajateltuna oikein potilasta kohtaan, ei kannata edes tuhlata omaiseen ajatuksia kahden perunakilon verran, anna mennä ulos saman tien kuin tuli sisään. Jos taas turhautumisesi johtuu esim. siitä, että toimit oikein resurssien puitteissa, osaston toimintafilosofian puitteissa, muttet inhimillisyyden ja lähimmäisenavun puitteissa, suuntaa turhautumasi työpaikkaasi kohtaan.
[/quote]
En jaksa sen enempää kommentoida typerää tekstiäsi muuten kuin, että kun oma mummuni oli kuolemassa syöpään osastolla, juttelimme osaston lääkärin kanssa toiveistamme. Niitä oli, että mummua ei enää syötettäisi pakolla, jos ei haluaisi ruokaa ja toinen oli, että ei käytettäisi vessassa väkisin. Hienosti kunnioittivat meidän omaisten toiveita ja mummu sai olla rauhassa pedissään, kuten halusi. Eli siinä vaiheessa 5 päivää. Itse en työskentele osastolla.
Ap
[/quote]
Se on tosi hienoa, että teidän mummun kanssa homma toimi. Valitettavasti äidin kanssa ei toiminut, toki keskustelin asiasta asiallisesti osastolla. Vasta noin vuorokausi ennen kuin syöminen lakkasi kokonaan, alkoivat syöttää. Sitä ennen oli pakko rampata itse syöttämässä, koska osastolla kuului syödä omatoimisesti. Kun ihminen on nuori, sitä ei välttämättä ammattailainenkaan usko, kuinka sairas voi olla. Tai sitten vaan katsoo sairaan tilan ohi osaston toimintafilosofiaa (omatoimisuus).
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:28"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2014 klo 15:26"]
Onko liian haasteellista sanoa vaikea?
[/quote]
No sanotaan, vaikka ihan vitun vaikea. Jääny päälle toi haasteellinen, kun töissä pitää sivistyneesti puhua.
Ap
[/quote]
Oletko muuten huomannut, että lapset, eläimet ja avuttomat asiakkaasi ovat peilejä? Omasta heikosta asemastaan johtuen he peilaavat kohtaamaan käytöstä. Voisiko olla, että tuo asiakkaasi haasteellisuus johtuu hänen ahdistuksestaan hoitoympäristössä/ hoitajista/ hoitajasta.
Toivottavasti saat akut ladattua viikonloppuna!
[/quote]
Voisiko olla, että jotkut hoidettavat ja varsinkin heidän omaisensa ovat ihan oikeasti vaikeita tapauksia ilman mitään projisointilässytyksiä?
[/quote]
Ainakaan ap ei myöskään kuulosta vallan empaattiselta hoitajalta. Omaisensa menettäneenkin henkilön kirjoitusta kommentoi ensimmäiseksi typeräksi tekstiksi. Lisäksi otsikossa on pahaenteisesti sanat 'jälleen kerran' ja 'v*****'.
Mä menin kerran kotikäynnille yöllä menehtyneen asiakkaan luo, jonka kotona olivat tytär ja miehensä. Mistäpä minä olisin tiedon saanut? Mulle huudettiin kurkku suorana. Mulla oli aina tapana huhuilla ovella jo, että Moi X, pelataanko tänään taas korttia, kunnes ruoka joutuu uunista? tms., mutta jostain syystä olin hiljaa sillä kertaa, onneksi. Äkkiä he rauhoittuivat kuitenkin, kun esitin osanottoni ja kerroin, että kuollut isä oli ihanin mun asiakkaista, mikä olikin täysin totta. tsemppii ap!!!
Jos itse tietää käsi sydämellä tehneensä parhaansa, sen voi asiallisesti ryttyileville omaisille ilmoittaa. Ei kannata ruveta väittelemään ko. tyyppien kanssa, koska siitä saavat vain lisää vettä myllyynsä. Kannattaa olla jämäkkä ja lyhytsanainen ja tarvittaessa ilmoittaa lopuksi, että esimieheen voi ottaa yhteyttä mikäli edelleen kokee asian epäselväksi. Missään nimessä hoitajan ei pidä alentua rähjäävän omaisen tasolle eikä myöskään tule sietää ko. käytöstä.