Lue keskustelun säännöt.
Palasin pidemmän vanhempainvapaan jälkeen opettajan töihin ja järkytyin
27.08.2014 |
Olen opettajana ihan tavallisella omakotivaltaisella alueella, ei montaa maahanmuutaajaa, eikä vuokrataloja. Olen ihan järkyttynyt siitä millaiseksi koulumaailma on muuttunut viidessä vuodessa. Olen toiminut opettajana kahdeksan vuotta ennen lasten saantia, joten ihan kokematon en ole.
Olen pöyristynyt siitä, että en ehdi oikeasti opettamaan niin hyvin kuin haluaisin. Luokkaan on ympätty monta oppimisvaikeudesta kärsivää ja yksi jolla käytöksen kanssa haastetta. Minä en millään repeä jokapaikkaan ja suurimman osan huomiosta saa tuo häiritsevästi käyttäytyvä lapsi. Oppilaiden läksyjä, pelaamista ja nukkumaanmenoa ei monessakaan kodissa valvota ja oppilaat ovat ihan väsyneitä.
Kyseessä alakoulun vähän vanhemmat oppilaat ja heillä on perustaidoissa ja tiedoissa jo nyt niin isoja aukkoja, että itkettää. En oikein tiedä mistä aloittaa.
Kommentit (49)
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 10:44"]
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 10:32"]
Kieloppivirheistä päätelleen ap on provo. Opettajan pitäisi kaiketikin tietää, että joka paikkaan ei ole yhdyssana, ja että pilkulla erotetaan myös ja-konjuktiolla alkavat päälauseet. Eli esim.: "Minä en millään repeä jokapaikkaan PILKKU ja suurimman osan huomiosta saa tuo häiritsevästi käyttäytyvä lapsi. Oppilaiden läksyjä, pelaamista ja nukkumaanmenoa ei monessakaan kodissa valvota PILKKU ja oppilaat ovat ihan väsyneitä."
Lisäksi ainoastaan tampio maallikko vetää yhtäläisyysviivan oppimishäiriöiden ja häiriköinnin välille.
ITSE asiasta kumminkin: perusopetuslakia muutettiin vuonna 2011, ja siinä erilaisten oppimis- ja käytöshäiriöiden tukimuotoja muutettiin. Puhuttiin paljon ja kauniisti lasten tukemisesta jo ennen varsinaista erityisopetuspäätöstä. Opetusministeri Henna Virkkunen (juu, oli silloin opetusministeri) lupaili alakouluihin pienempiä opetusryhmiä ja tukea.
Miten kävi?
Tuli lama. Kaikesta tuesta on niistetty, myös opetusryhmien pienentämiseen tähtäävästä valtionavusta.
Erityisluokkia on lakkautettu, myös erityislasten kouluja. Inkluusion nimessä yhä syvemmin erityisiä lapsia tungetaan normaaliluokkiin ja samalla on vähennetty kouluavustajien määrää.
Tiesittekö, että tällä tai ensi viikolla mm. Helsinki tekee päätöksen, jolla kouluavustajat alkavat mennä opettajaresursseista, mikä käytännössä johtaa määräaikaisten kouluavustajien irtisanomiseen. Tästä kärsivät kaikki, niin erityisoppilaat, normaalioppilaat kuin opettajatkin!
Miettikää, keitä äänestätte seuraavalla kerralla kunnallisvaaleissa.
[/quote]
Muuten hyvä kirjoitus, mutta ei ap:n tarvitse mikään provo olla. Tällä palstalla monet väittävät olevansa akateemisia ja hyvin koulutettuja. Silti kielenkäyttö on surkeaa ja kielioppisäännöt hukassa.
[/quote]
Niin, tai sitten hekin ovat provoja. Typot ymmärrän, mutta johdonmukaisesti puuttuvat pilkut ovat jo merkki tietämättömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 22:45"]
Integrointi on päivän sana eli samassa luokassa on kielitaidottomat, ADHD:t, motorisesti kehittymättömät, henkisesti epätasapainoiset, muuten vain surkeasti kasvatetut ja muutama tavislapsi. Opettajat ei enää opeta vaan yrittää ratkoa ongelmia moniammatillisessa tiimissä eli palaveria palaverin perään aikuisille ja lapset katsoo sillä aikaa videoita keskenään.
[/quote]
Integraatio ei ole päivän sana, vaan inkluusio.
Integraatio erityisopetuksessa viittaa tasa-arvoisuuteen ja täyteen osallistumisoikeuteen oppilaiden kesken. Käytännössä se tarkoittaa oppilaan, jolla on erityisen tuen päätös tai joka on muuten katsottu haasteelliseksi, (osittaista) sijoittamista yleisopetuksen ryhmään. Kehitysvammaisten oppilaiden kohdalla tämä tarkoittaisi heidän siirtämistään terveiden lasten joukkoon opiskelemaan. Tämä on ollut suuntauksena erityisopetuksessa viime vuosina. Integraatioajatuksella on haluttu tuoda esiin monien erityisluokkien oppilaiden pärjääminen yleisopetuksen ryhmässä kun tarjolla on riittävästi tukea. Samalla on integroimisen myötä haluttu opettaa hyväksyntää, yhteistyötä ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kesken. Integraatio voi yksittäisen oppilaan integroinnin lisäksi tarkoittaa esim. erityiskoulun sijoittamista fyysisesti yleisopetuksen koulun yhteyteen.
Integraatio on välivaihe inkluusioon, jolla puolestaan viitataan ajatukseen yhteisestä koulusta kaikille. Inkluusio merkitsee siten kaikkien oppilaiden kasvamista koulu-uran alusta alkaen yhdistyneessä koulutusjärjestelmässä, jossa ei ole erillisiä erityiskouluja ja erityisluokkia. Keskeistä ovat joustavat, kaikkien oppilaiden osallisuutta korostavat opiskelujärjestelyt.
Sanoin jo monta vuotta sitten, että opettajankoulutus ei riitä nykykoulussa toimimiseen. Pitäisi olla myös sosiaalialan koulutus, psykoterapetin pätevyyskään ei olisi pahasta ja poliisiopisto olisi ollut ihan ehdoton. Nykykoulussa, jopa alakoulun jälkeisissäkin kouluissa opetus on melkein mahdotonta, kun luokassa on muutama moniongelmainen oppilas, jolla on taito sabotoida oppitunteja. Opettaja on niissä tilanteissa lähes kädetön, kun laki kieltää monet toimet.
Tiedättekö muuten, ketkä valmistelevat uudet koulua koskevat määräykset, lait ja asetukset? Siis mikä koulutus monella opetushallituksen virkamiehellä on? Aivan oikein, he ovat saaneet opettajan koulutuksen, mutta täydellisinä idealisteina eivät ole tulleet toimeen karussa koulun arkipäivässä. Pääsevät sitten ministeriön virkamiehiksi laatiman muiden opettajien pään menoksi uusia pykäliä. Ja suurin osa kansanedustajista ei tiedä juuri mitään koulumaailmasta. Ja kuitenkin juuri kansanedustajat hyväksyvät uudet lait. Täkeimpänä ohjenuoroana on vain raha. Kyllä tekisi hyvää noille virkamiehille sekä kansanedustajille työskennellä vaikka vuosi koulussa. Siinä jo ehtii nähdä todellisen arjen. Vieraskoreus ehtii taatusti kadota.
Eiköhän ne virkamiehetkin tiedä mikä on meininki koulussa, mutta ainoa mikä asia vaikuttaa poliittisiin päätöksiin on RAHA. Tietoa on ihan kaikesta valtavat määrät, mutta sitä ei oteta huomioon päätöksenteossa, koska ei ole rahaa - tai ehkäpä käytettävissä olevat rahat sijoitetaan väärissä mittasuhteissa eri sektoreille ja kustannuspaikoille. Maailma olisi varmasti täydellinen, jos rahaa ja varallisuutta olisi yllin kyllin, ja kaikille, eikä olisi ahneutta ja omaneduntavoittelijoita.
Inkluusion tavoitteet ovat kunnioitettavia, ne eivät vaan toteudu nykyisillä resursseilla. Samoin on oppimismenetelmien kanssa, opettajajohtoisuus säilyy, koska se on halvinta ja mahdollista isoissa oppilasryhmissä.
Totta joka sana, ap. Ja vittuilua ja haistattelua saa kuulla. Lapsilta ja nuorilta puuttuu monilta ne alkeellisimmatkin käytöstavat. Jälki-istunto ei merkkaa mitään, ei myöskään puhuttelu. Sitten ovat ne muut moniongelmaiset... Hullummaksi käy meno vuosi vuodelta.
t. loppuunpalanut ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sille joka ihmetteli nelivuotiaan myöhäistä uintireissua: kyllä sinne päiväkotiin saa viedä yhdeksän kymmenenkin maissa, itsekin tiedän useampia perheitä, jotka näin tekevät. Jos asuu ihan vieressä, ei herätys tarvi olla kovin aikaisin. Ja monilla on sopimuspäiviä, pienempiä sisaruksia jne., jolloin eivät ole välttämättä joka päivä hoidossa.
Sinänsä olen kyllä samaa mieltä siitä, että lasten unta tulisi tukea kaikin mahdollisin tavoin. Levossahan ne aivotkin kehittyvät!
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 09:37"]
Yhdessä luokassa voi olla useita oppilaita, jotka tarvitsisivat omanlaistaan opetusta. Tähän mennessä ennätys on 8 erityisoppilasta 19 oppilaan luokalla. Heista osalla vaikeudet olivat tietysti lieviä tai ADHD tyyppisiä.
[/quote]
Meidän yläkoulussa ennätys on 8 erityisen tuen oppilasta 25 oppilaan luokalla... Huoh. Ja tosiaan itselläni ei aineenopettajan koulutuksessa ollut yhtäkään luentoa tai tenttiä erityisoppilaiden tarpeista tai ongelmista.
Ja ei tässä tarvitse pelkkää openäkökulmaa ajatella vaan lapsia ja nuoria. Kuinka erityisoppilaat kärsivät isossa ryhmässä, kun kipeaästi tarvitsisivat pienryhmän tai tavisoppilaat tarvitsisivat ihan vain rauhallisen ympäristön ja heille suunnatun opetuksen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajat saavat todella vaihtelevasti täydennyskoulusta, valitettavasti. Se on koulu- ja kuntakohtaista. Itselläni on kokemusta kahdesta eri peruskoulusta. Toisessa rehtori kannusti täydennyskoulutksiin ja osan Veso-päivistä sai käyttää jopa maksullisiin harkinnanvaraisiin koulutuksiin. Toisessa paikassa kaikki olisi pitänyt hoitaa omalla ajalla ja maksaa itse.
t. aineenope, nykyään ei peruskoulussa töissä
Voi vittu mitä saivartelua! Olen yläkoulun kieltenopettaja ja hallitsen suomen kiälen koukerot. Eihän tässä nyt ollu pointti muutamat open kirjotusvirheet, vaan asia, mitä hän yritti sanoa. Itse löysin joku aika sitten oman yläasteen luokkakuvan 80-luvulta, ja kauhukseni huomasin meitä olleen 34. Kyllä homma kuitenkin sujui. Nykyisin 25 on jo yläkoulussa todella iso ryhmäkoko.