Lue keskustelun säännöt.
Annatko lapsesi kiljua ulkona ihan vapaasti?
27.08.2014 |
Asumme Hgin keskustassa, hieman ns. pääväylää sivummalla kerrostalossa. Aiemmin samassa talossa asui vanhuksia ja pariskuntia, mutta nyt kun pari vanhusta kuollut niin ilmeisesti heidän lapsiperheelliset sukulaiset muuttaneet kämppiinsä nyt loppukesästä, minkä huomaa kun sisäpihalla alkanut kamala iiiiiik-kiljuminen lähes päivittäin, arviolta 5-7 v pikkutyttöjen toimesta!
Ensimmäisellä kerralla säikähdin että jotain kamalaa tapahtunut ja menin katsomaan, siellä nämä leikki ihan normaalisti ilman mitään varsinaista huutamisen aihetta parin nuken kanssa eli kukaan ei ollut kaatunut tms, mutta ilmeisesti oli muuten vaan kiva kiljua kun pihalla kaikuu mukavasti.
Toisella kerralla osuin pihalle kun nämä kiljuivat, samaan tyyliin kuin aiemmin. Nyt ajattelin että samperi kiljukoot vaikka hädissään niin en enää reagoi mitenkään. Tuossa jonkin matkan päässä kun on joku narkkareiden paikka (neulanvaihtopiste tms?) niin niitä liikkuu valitettavasti näillä nurkilla tuon tuostakin, ja kävi tosiaan mielessä että onko joku niistä käynyt lasten päälle, mutta koska vanhemmat eivät ole puuttuneet lastensa kasvatukseen ja kertoneet että vain silloin huudetaan tuolla tavalla jos on oikeasti hätä, jos joku käy kiinni, ahdistelee tai yrittää raiskata, raahata vieraaseen autoon tms, niin eipä ole minun asia käskeä heitä olemaan hiljaa kun sitten ne vanhemmat tulee takuuvarmasti kiljumaan minulle että mitä puutun heidän asioihin, jos heillä hoidetaan muutkin asiat huutamalla ja kiljumalla, tuon perusteella mitä ulkona kuulee. Päätin että minä en ainakaan enää mene katsomaan miksi kiljutaan kun kaikki ollut ihan turhaa huutoa. Sitten vaikka tämä on itse aiheutettua häiriötä, niin valitetaan ettei suomalaiset välitä lähimmäisistään! Miksi pitäisi koko ajan olla välittämässä vääristä hälyytyksistä?
Lapsiperheelliset, annatteko te lapsenne kiljua pihalla kuin viimeistä päivää? Oletteko niitä jotka ovat vain onnellisia siitä että lapsi meluaa muualla kuin huoneistossanne, vai onko kuulo vaan mennyt? Opetattehan lapsille että vain silloin huudetaan lujaa kun on todellinen hätätilanne?
Kommentit (68)
Aika kultaa muistot! hyvähän se on vanhana sannoo, että ei oo kiljuttu pienenä! On se kumma yhteiskunta, kun täällä ei saa lapset iloita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ap:n aloituksessa on ihan asiaa. Olen itse elänyt lapsuuteni 60-luvulla Helsingin lähiössä, jossa lapsia oli todella paljon, pihaleikeissä meitä oli vähintään kymmenen kerrallaan, ellei parikymmentäkin. Jonkinverran, tottakai, meistäkin äääntä lähti, mutta sellaista suoraa huutoa ja kiljumista, mitä nykyään kuulee, emme pitäneet.
Minusta kaikenikäiset lapset ovat ihania ja olen mummo itsekin, mutta on vaikeaa ymmärtää tätä valtavaa älämölöä. Ja kyllä puutun siihen, yleensä ystävällisesti huomauttaen. Useimmiten lapset/nuoret hiljenevät, mutta olenpa saanut haukkuryöpyn huoraksi nimittelyineenkin niskaani:)
Olen usein miettinyt, että onko kodeissa paljon taustamelua, musiikkia ja tv-ohjelmia kovalla volyymilla. Voisiko lasten huuto johtua siitä, että ovat niin tottuneet jatkuvaan taustameluun, etteivät edes huomaa huutavansa?
Jossain määrin uskon kyllä älämölön olevan tulosta kasvatuksestakin. Lapset on nostettu ihmeelliseen asemaan, vaikka elämän jatkuminen on äärimmäisen luonnollinen asia. En toki toivo paluuta menneisyyteen, jolloin lapset saivat näkyä vaan ei kuulua.
Muiden ihmisten huomioonottaminen on kuitenkin minusta asia, jonka ei pitäisi tulla vanhanaikaiseksi koskaan.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 13:30"]
Siis sellaista normaalia leikkiin liittyvää kiljumista en kiellä mutta sellaista älytöntä "täysillä" kiljumista en kyllä itsekään kuuntele eikä tarvitse muidenkaan kuunnella. Jotain rajaa pitää ulkoleikeissäkin olla jos ei olla jossain korvessa vaan ihmisten ilmoilla.
[/quote]
Näin, rajoitan itse turhaa kovaäänistä huutoa vaikka asummekin korvessa maalla.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 13:16"]
En tietenkään anna. En minäkään sitä kiljumista kestä. Ja varsinkaan julkisilla paikoilla ei kiljuta, eikä mun lapset kiljukaan, jos leikkiessään esim. junassa lasten leikkipaikassa nousee ääni liian korkealle, niin kyllä huomautan heti, että nyt hiljempaa, täällä on muitakin ihmisiä. Viimeksi junassa oli aika paljon lapsia, ja juuri mietin sitä että kyllä joidenkin toisten kakarat huutavat rumalla äänellä, itkukaan ei ole itkua, vaan sellaista hermoja raastavaa suoraa huutoa, ja jotkut tosiaan kiljuvat niin kimeästi että oikeasti korviin ottaa kipeää, jos omani päästää sellaisen äänen, oli missä tahansa, niin komennan heti hiljaiseksi, jos ei tottele niin otan hiustuposta kiinni.
[/quote]
Jes, tästä mallia, mammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 13:20"]
Annan. On se nyt helvetti jos lapset ei yhtään missään saa näkyä eikä kuulua. He ovat hiljaa ja fiksusti supermarketissa ja ravintolassa yms. paikoissa ja sen pitää riittää. Pihaleikeissä saa mekastaa, juosta ja kiipeillä puissa. Se tapahtuu lähinnä vain arkena ja päiväsaikaan muutenkin, suurin osa ihmisistä on silloin töissä.
[/quote]
Ei kersat aina ole harrastaneet tuota viime vuosina muotiin tullutta ihmeellistä kiljumista ja huutoa, johon kukaan ei puutu, vaikka se hajottaa pään. Jos opettaa lapsensa tekemään muutakin kuin matkimaan telkkarin lastenohjelmista tuttua huutamista, niin se ei todellakaan ole lapsen oikeuksien rajoittamista. Normaali leikkii kuuluva metelöinti on ihan ok, mutta siitähän ei ap puhuutkaan.
Joo.Tuttua toi kiljuminen ja huutaminen. Aamulla se alkaa ja jatkuu pitkälle iltaan. Ennen oli rauhallista meidänkin omakotitalo alueella kunnes rakennettiin uusia ok taloja vapaille tonteille. Vanhemmat suuttuvat jos menee huomauttamaan asiasta.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen "Annatko lapsesi kiljua ulkona ihan vapaasti?" on kyllä, jos kilju on erityisen onnistunutta ja kaunis kesäpäivä. Mikäpäs sen mukavampaa kun tarjoilla pikku pellavapään tekemää kiljua naapureille ulkona ilman korvausta.