Miten te muut paniikkihäiriöiset selviätte vanhempainilloista?

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:18"]

sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja alkoi tulla huono olo, 

ap

[/quote]

Tähän auttaisi Propral tai Ranoprin. Sydäntä voi rauhoittaa, jolloin itselläkin on rauhallisempi olo tai ei ainakaan tarvitse sitä hakkaamista sietää.

Voi elämä.. Ei halua jättää vanhempainiltaa väliin vaikka ei muista koko asiasta jälkeenpäin yhtään mitään. Järkeä mennä? Hanki terve pää!

Jos ette ole sitä huomanneet niin paniikkihäiriön oireet tulevat suolistosta. Eikun antibioottia naamaan tai suoneen, tai mitä keksitte ja loisia harventamaan.

Minulla ei ole auttanut beetasalpaaja yhtään. Ohis.

Ap, tarkoitinkin , että annat itsellesi luvan poistua siitä huolimatta ettet voi tehdä sitä huomaamattomasti. Mitä,pä, jos sinua alkaisi oksettaa, varmaan poistuisit paikalta silloinkin. Se saattaa helpottaa, että on tieto poistumismahdollisuudesta, näin ainakin omalla kohdallani.

Tässä puhuu sairaus, johon tarvitaan hoitoa. Eli usko pois, ei kyttää eikä kyräile.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:04"]

Harmittaa olla menemättäkään, mutta on se kyllä kova paikka mennäkin.purkissa vieri vieressä eikä mitään tilaa "hengittää" ja kyräilevät toisiaan. Aina joku kyttää, kun sattuu silmänsä johonkin kääntämään. 

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:18"]Viimeksikin kaikki tuolit ja pulpetit oli aseteltu niin tyhmästi, että olisi ollut tosi hankalaa/huomiota herättävää lähteä kesken kaiken pois :( En muistanut koko vanhempainillasta juuri mitään jälkikäteen, keskityin vain kestämään.. välillä sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja alkoi tulla huono olo, mutta sain kuin sainkin hillittyä oireet jotakuinkin. 

ap
[/quote]

Aikuinen ihminen!! Hei haloo

Propral ja Oxamin auttaa mulla näihin erikoistilanteisiin.

Kokeile rauhoittavaa lääkettä, vai oletko jo kokeillutkin?

Mene viimeisenä istumaan niin voit valita paikan oven läheltä. Jos kaikki muut ovat jo istumassa eikä paikkoja ole kuin keskeltä, siirrä yksi tuoleista itsellesi syrjään läheltä uloskäyntiä. Jos tulee olo että on pakko lähteä, esitä että puhelimeesi tuli juuri jokin tärkeä asia ja sinun on valitettavasti pakko lähteä.

Rauhoittavasta tulee vain niin väsynyt olo, sitten herätän kiusallista huomiota jatkuvalla haukottelulla - ei hyvä :(

ap

Lähettämällä isän sinne, toimii :)

Minkäs ikäisiä olette, joilla paniikkihäiriötä oirehtivat?

Kysymys aloittajalle:

Onko sinulla todellakin diagnosoitu paniikkihäiriö? Kuvailuistasi päättelen ennemmin, että kärsit sosiaalisten tilanteiden fobiasta. Nämä kaksi sairauttahan ovat samankaltaisia keskenään ja sukulaisina ennemmin sisaruksia kuin serkuksia.

Lyhyestä virsi kaunis

Sos. fob: Tulee ahdistusoireita pohjimmiltaan siksi, että pelkää toisten ihmisten arvostelun kohteeksi joutumista. Yleensä oireet fyysisiä - hikoilua, vapinaa, punastumista, sydämen tykytystä. Vaivaan ei liity "kuolemanpelkoa" ja ihminen tunnistaa, että kyseessä on toisten ihmisten pelkääminen.

Paniikkihäiriö: Luulee kuolevansa, tai vähintäänkin olevansa vakavassa sairauskohtauksessa, koska tulee fyysisiä paniikkioireita, joiden syytä ei itse tunnista.

Terveisin Sos. fobista kärsivä 

ps. kaikki tilanteet, joissa on paljon ihmisiä sulloutuneena pieneen tilaan, ja josta ei pääse kunniallisesti poistumaan ovat aivan perseestä

Onko sinne vanhempainiltaan ylipäänsä pakko mennä? Itse ainakin koin viime vuonna lapsen (tarhaikäisen) vanhempain-illan ihan turhaksi. Istuttiin pöydissä, juotiin kahvia ja syötiin pullaa (tämänkin kaupungin rahan olis voinu säästää johonkin tärkeämpään) ja sitten tarhatädit esittelivät itsensä ja kertoivat "hauskoja" kommelluksia tarhan arjesta. Lisäksi kerrottiin että a)kannattaa nimikoida kaikki lapsen vaatteet b)mikäli poissoloja, niistä olisi hyvä ilmoittaa heti tarhaan. Nämä kaikki ovat täysin tuttuja juttuja minulle eikä oikein kiinostaisi mennä tuommoisten itsestäänselvyyksien takia sinne pönöttämään pariksi tunniksi. Vanhempainillat ovat muutenkin minulle yhtä tuskaa, inhoan tuommoisia yhteistilaisuuksia muutenkin ja sitten sen lisäksi se ei edes anna mitään. Tänä tuonna toivoin että työvuoroni olisi mennyt päällekkäin vanhempainillan kanssa, mutta eipä ollut joten kai sinne täytyy taas raahautua...

MInustakin kuulostaa, että ap:lla on sosiaalisten tilanteiden fobia - ehkä myös paniikkihäiriö toki myös, mutta puheet siitä että muut kyräilevät ja kyttäävät ovat tosiaan sairauden puhetta...

nimim. eilen vanhmpainillassa istunut eikä kyllä kukaan kytännyt

Mul kans paniikkihäiriö ja sosiaalistentilanteiden pelko. Lääkettä oon syöny ja syön edelleen. Enkä tosiaa mee vanhempainiltaa. Vasta viikko sit pystyin menemää jo citymarketin kokosee kauppaa joten en todellakaa ota riskiä et saan jonkun kohtauksen siel. Eiköhän ne pärjää ilman muaki.

ap sun pitää ite arvioida pystytkö menee vai et. Jos et nii älä mee. Jos ne päiväkodis alkaa utelee. Ni kerro rohkeesti syy

Mä en mene niihin ollenkaan, eikä kuulemma mene läheskään kaikki muutkaan vanhemmat. Mun mielestä Se on turhaa itsensä kiduttamists, ja koko perhe kärsii kun monta päivää etukäteen jännitän ja stressaan. Lapset on sanoneet ettei tartte tulla, ei kaikkien kavereiden vanhemmatkaan tule.

[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:25"]

Minulla on paniikkihäiriö, eikä tulisi mieleenkään hankkia lapsia! Se vaarantaa lapsenn hyvinvoinnin,  eikä paniikkihäiriögeenejä ole tarve siirtää eteenpäin. Miksi olet,  ap,  päätynyt päinvastaiseen ratkaisuun vaikka sitten lapsen hyvinvoinnin kustannuksella? 

[/quote]

Maailma on täynnänsä geenivirheitä. Paniikkihäiriö on sieltä lievimmästä päästä. Ei ole sitäpaitsi olemassa mitään paniikkihäiriögeeniä. Paniikkihäiriön synty on monen tekijän summa.

t. paniikkihäiriöstä kärsinyt äiti, jolla terveet lapset

(paniikkihäiriöni on hyvin hoidossa; ei juurikaan oireile eikä vaikuta elämääni mitenkään)

Propralin avulla. Joskus ilmankin.