En pysty katsomaan romanttisia leffoja koska en usko niiden tapahtumiin
Muilla tällaista? Mä aina alan katsoa, mutta sitten alan ajatella, että niin varmaan noikin muka ihastuisi toisiinsa ensisilmäyksellä tosi elämässä, toinen ainakin olisi täysin epäkiinnostunut. Sitten mua alkaa ärsyttää ja pakko lopettaa katsominen. Olen liian kyyninen :(
Kommentit (16)
13: Minun mielestäni tuo ei ole romanttista. Pettämistä ei pitäisi glorifioida millään tavalla. Mutta se on vain minun mielipiteeni.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 08:25"]
Elämä on joskus leffojakin romanttisempaa, kuvittele vaikka:
- nuori mies tapaa naisen siskonsa työpaikalla. Kumpikin on varattu tahollaan mutta hirveä kemia repii heitä yhteen. 6 vuotta sinnittelevät tunteiden aallokossa tunnustamatta silti koskaan toisilleen suurta rakkauttaan, rakastelevat kyllä ihanasti muutamia kertoja noiden vuosien aikana. Nainen raskautuu (miehelleen) ja tämä rakastettu haaveilee miltä tuntuisi kun tuo lapsi olisi hänen.
- sivusuhde loppuu koska tunteet on liian voimakkaita kestää erillään mutta yhdessäkään ei voi olla. Vuosi tämän jälkeen kumpikin on eronnut avioliitoistaan.
- menee vielä vuosi ja mies soittaa naiselle eräänä kevättalven yönä - olen tulossa luoksesi. Naisen toivo herää, mutta kun mies tulee hänen luokseen yö on täynnä epätoivoa, ahnasta seksiä, kaipuuta ja pelkoa tulevasta. Kumpikaan ei saa sanottua mitä oikeasti haluaisi elämältä.... Aamulla nainen lähtee töihin ja mies katoaa hänen elämästään lopulllisesti.
- nainen suree menetettyä rakastaan vuosia kunnes löytää uuden rakkauden - ei samanlaista mutta hyvän ja hellä miehen jonka kanssa jatkaa elämää. Kunnes....
- lähes 20 vuotta myöhemmin he saavat sattumalta yhteyden toisiinsa. Silmänräpäyksessä he tajuavat että tunteet on ennallaan, mikään ei ole muuttunut heidän välillään. Paitsi se että molemmat ovat taas varattuja ja perheellisiä...
- he tapaavat eräänä joulukuun iltana kahvilan ulkopuolella... sataa jäähileitä jotka laskeutuvat katulampun valossa miehen jo harmaantuneille hiuksille. Silti he tunnistavat toisensa, heidän sydämensä tunnistavat toisensa.... Mies sulkee naisen syleilyynsä ja molemmat itkevät kaikesta siitä kaipuusta minkä erillään ollut vuodet on padonneet heidän sisäänsä.
- he juttelevat tuntikausia ja nainen kuulee mitä oli tapahtunut silloin kauan sitten, hän itkee tajutessaan että kaikki olisi voinut olla toisin - he olivat menettäneet yhteisen elämän, lapset, ilot ja surut....
- kun nainen ajaa kotiin jäisellä sumuisella moottoritiellä hänen puhelimensa soi - mies soittaa ja sanoo lopulta ne sanat mitä nainen oli kaikki nämä vuodet odottanut: minä rakastan sinua....
[/quote]
Petturihoroissa ei ole kyllä mitään romanttista...
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 10:10"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 08:25"]
Elämä on joskus leffojakin romanttisempaa, kuvittele vaikka:
- nuori mies tapaa naisen siskonsa työpaikalla. Kumpikin on varattu tahollaan mutta hirveä kemia repii heitä yhteen. 6 vuotta sinnittelevät tunteiden aallokossa tunnustamatta silti koskaan toisilleen suurta rakkauttaan, rakastelevat kyllä ihanasti muutamia kertoja noiden vuosien aikana. Nainen raskautuu (miehelleen) ja tämä rakastettu haaveilee miltä tuntuisi kun tuo lapsi olisi hänen.
- sivusuhde loppuu koska tunteet on liian voimakkaita kestää erillään mutta yhdessäkään ei voi olla. Vuosi tämän jälkeen kumpikin on eronnut avioliitoistaan.
- menee vielä vuosi ja mies soittaa naiselle eräänä kevättalven yönä - olen tulossa luoksesi. Naisen toivo herää, mutta kun mies tulee hänen luokseen yö on täynnä epätoivoa, ahnasta seksiä, kaipuuta ja pelkoa tulevasta. Kumpikaan ei saa sanottua mitä oikeasti haluaisi elämältä.... Aamulla nainen lähtee töihin ja mies katoaa hänen elämästään lopulllisesti.
- nainen suree menetettyä rakastaan vuosia kunnes löytää uuden rakkauden - ei samanlaista mutta hyvän ja hellä miehen jonka kanssa jatkaa elämää. Kunnes....
- lähes 20 vuotta myöhemmin he saavat sattumalta yhteyden toisiinsa. Silmänräpäyksessä he tajuavat että tunteet on ennallaan, mikään ei ole muuttunut heidän välillään. Paitsi se että molemmat ovat taas varattuja ja perheellisiä...
- he tapaavat eräänä joulukuun iltana kahvilan ulkopuolella... sataa jäähileitä jotka laskeutuvat katulampun valossa miehen jo harmaantuneille hiuksille. Silti he tunnistavat toisensa, heidän sydämensä tunnistavat toisensa.... Mies sulkee naisen syleilyynsä ja molemmat itkevät kaikesta siitä kaipuusta minkä erillään ollut vuodet on padonneet heidän sisäänsä.
- he juttelevat tuntikausia ja nainen kuulee mitä oli tapahtunut silloin kauan sitten, hän itkee tajutessaan että kaikki olisi voinut olla toisin - he olivat menettäneet yhteisen elämän, lapset, ilot ja surut....
- kun nainen ajaa kotiin jäisellä sumuisella moottoritiellä hänen puhelimensa soi - mies soittaa ja sanoo lopulta ne sanat mitä nainen oli kaikki nämä vuodet odottanut: minä rakastan sinua....
[/quote]
Petturihoroissa ei ole kyllä mitään romanttista...
[/quote]
Missä vaiheessa tuossa maksettiin rahalla?
No minkälaiset elokuvat on niin todentuntuisia että pystyt katsomaan? Kaikki sellaiset joissa vaan tapetaan ihmisiä ja kaikki ovat masentuneita ja vihaisia? Mites kaikki ufo/humanoidijutut?
Jos Hollywood-leffoista puhut niin ne nyt on muutenkin niin muovisia ja ennalta-arvattavia, että en usko että vika on siinä romantiikassa sinänsä, tuote on vaan huono.
Kokeile fantasia- ja scifielokuvia. Tai vaikka pornoa. Niihin verrattuna romanttiset elokuvat ovat varsin maanläheisiä.
Joo ei tosiaan mulle mitään scifiä tai vampyyripaskaan. Tositapahtumiin perustuva on ainoaa kiinnostavaa. Näissäkin joskus petyn jos ovat liian muokattuja.
-ap
En minäkään teini-ikäisenä kyennyt katsomaan mitään romanttisia komedioita. Scifi- yms. tarinoissakin minua aina ärsytti se väkisin mukaan ängetty romanttinen juonikuvio. Nykyään osaan ottaa tarinat ihan vain tarinoina.
Luulen että se liittyy siihen, että enää en yritä verrata itseäni tarinan sankarittareen. Minun elämästäni ei elokuvaa saisi, varsinkaan romanttista sellaista. Eikä pääosaan taatusti laitettaisi minua. [Viiden vuoden yksinäisyys, pääosassa naapurin Tiina.]
Minusta on joskus hauska katsoa näitä täydellisen romanssin elokuvia ja naureskella kuinka eri tavalla tapahtumat kulkisivat tosielämässä. Pari katsoo toisiaan haikeina, huulet kosteina ja valmiina suuteloon. Intohimoiset vartalot kietoutuvat toisiinsa ja on mahdoton nähdä mistä mies alkaa ja nainen loppuu. On tunteiden paloa, intohimon räiskymistä ja ruusun terälehtiä. Kauniit valkeat lakanat verhoavat rakastuneen parin hikiset kehot upean rakastelun jälkeen.
Tosielämässä mies rapsuttaa pallejaan ja tokaisee: "Pannaanko?", jolloin nainen heittäytyy selälleen, sivelee liukkarit rakkauden hedelmäänsä ja asettaa jalkansa mukavaan haara-asentoon. Kaksi minuuttia kanien aktin jäljittelyä sekä ostoslistan miettimistä, ja rakkauden akti on suoritettu, kera hien ja sperman. Makuuhuoneessa haisee tunkkaiselle ja nainen miettii haikeasti, tätäkö se tunteiden palo on?
En mäkään pysty kattoon. Miks pitäis? Mua oksettaa kaikki romantiikka ja kaikenmaailman hiplailu ja ruusun terälehdet. Katon scifiä, kauhua, jännärii, CSI:tä, siinä romantiikkaa kun madot syö ruumiilta pään.
No dokumentit sit on varmaan sun lajis?
Joo dokumentit on kivoja, vaikka joskus ne on tylsiä.Mutta useimmiten kivoja!
Kato kaikkii historiallisia draamoja ja elämänkertoja.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:05"]
Tosielämässä mies rapsuttaa pallejaan ja tokaisee: "Pannaanko?", jolloin nainen heittäytyy selälleen, sivelee liukkarit rakkauden hedelmäänsä ja asettaa jalkansa mukavaan haara-asentoon. Kaksi minuuttia kanien aktin jäljittelyä sekä ostoslistan miettimistä, ja rakkauden akti on suoritettu, kera hien ja sperman. Makuuhuoneessa haisee tunkkaiselle ja nainen miettii haikeasti, tätäkö se tunteiden palo on?
[/quote]
Vaikka meillä on liian harvoin seksiä, ja sekä mies ja minä ollaan ylipainoisia ja ikää ja kremppaakin jo on, ei onneksi tuollaista ole koskaan. Mies ei koskaan puhu mitään vaan alkaa hyväillä, minä en tarvi liukkareita, enkä todellakaan mieti ostoslistaa kun saan 1-3 emätinorgasmia. Vaikka tyyli on aina sama, minä alla, niin kyllä minä liikuttelen jalkoja eri asentoihin, ja myös mies tekee vaihtelua, ei ole koko ajan mitään kanitikkausta.
Elämä on joskus leffojakin romanttisempaa, kuvittele vaikka:
- nuori mies tapaa naisen siskonsa työpaikalla. Kumpikin on varattu tahollaan mutta hirveä kemia repii heitä yhteen. 6 vuotta sinnittelevät tunteiden aallokossa tunnustamatta silti koskaan toisilleen suurta rakkauttaan, rakastelevat kyllä ihanasti muutamia kertoja noiden vuosien aikana. Nainen raskautuu (miehelleen) ja tämä rakastettu haaveilee miltä tuntuisi kun tuo lapsi olisi hänen.
- sivusuhde loppuu koska tunteet on liian voimakkaita kestää erillään mutta yhdessäkään ei voi olla. Vuosi tämän jälkeen kumpikin on eronnut avioliitoistaan.
- menee vielä vuosi ja mies soittaa naiselle eräänä kevättalven yönä - olen tulossa luoksesi. Naisen toivo herää, mutta kun mies tulee hänen luokseen yö on täynnä epätoivoa, ahnasta seksiä, kaipuuta ja pelkoa tulevasta. Kumpikaan ei saa sanottua mitä oikeasti haluaisi elämältä.... Aamulla nainen lähtee töihin ja mies katoaa hänen elämästään lopulllisesti.
- nainen suree menetettyä rakastaan vuosia kunnes löytää uuden rakkauden - ei samanlaista mutta hyvän ja hellä miehen jonka kanssa jatkaa elämää. Kunnes....
- lähes 20 vuotta myöhemmin he saavat sattumalta yhteyden toisiinsa. Silmänräpäyksessä he tajuavat että tunteet on ennallaan, mikään ei ole muuttunut heidän välillään. Paitsi se että molemmat ovat taas varattuja ja perheellisiä...
- he tapaavat eräänä joulukuun iltana kahvilan ulkopuolella... sataa jäähileitä jotka laskeutuvat katulampun valossa miehen jo harmaantuneille hiuksille. Silti he tunnistavat toisensa, heidän sydämensä tunnistavat toisensa.... Mies sulkee naisen syleilyynsä ja molemmat itkevät kaikesta siitä kaipuusta minkä erillään ollut vuodet on padonneet heidän sisäänsä.
- he juttelevat tuntikausia ja nainen kuulee mitä oli tapahtunut silloin kauan sitten, hän itkee tajutessaan että kaikki olisi voinut olla toisin - he olivat menettäneet yhteisen elämän, lapset, ilot ja surut....
- kun nainen ajaa kotiin jäisellä sumuisella moottoritiellä hänen puhelimensa soi - mies soittaa ja sanoo lopulta ne sanat mitä nainen oli kaikki nämä vuodet odottanut: minä rakastan sinua....