Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kumpi olisi teistä kamalampaa?

Vierailija
24.08.2014 |

Se, että lapsenne ajautuisi (koulun) dokaaja-kiusaaja-porukkaan, vai se, ettei hänellä olisi yhtäkään kaveria missään?

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummatkin kamalia mutta vaihto-ehto 2...helpompi päästä eroon huonosta seurasta kun saada pakottamalla seuraa.

Vierailija
2/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Dokaajaporukassa oleminen ei tarkoita sitä, että itse pitäisi örveltää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 15:33"]Dokaajaporukassa oleminen ei tarkoita sitä, että itse pitäisi örveltää.

[/quote]

Jos oletetaan, että örveltäisi

Ap

Vierailija
4/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos itsekkäästi ajattelen vain itseäni ja lastani, niin kyllä 2. olisi pahempi. Siitä jäisi mahdollisesti elinikäiset traumat, ykkösestä ei (on helpompaa antaa anteeksi itselleen kuin toisille).

Vierailija
5/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikkusiskoni on vitosella, eikä hänellä ole ollut yhtään ystävää koko kouluaikana. Säälin häntä hirveästi ja olisi niin ihanaa jos hän löytäisi ystävän itselleen edes sieltä lissujengistä.

Vierailija
6/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 15:45"]Jos itsekkäästi ajattelen vain itseäni ja lastani, niin kyllä 2. olisi pahempi. Siitä jäisi mahdollisesti elinikäiset traumat, ykkösestä ei (on helpompaa antaa anteeksi itselleen kuin toisille).

[/quote]

Yksinäisenä koulukiusattuna olen samaa mieltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen ollut molempia ja kyllä se yksinäisyys oli paljonpaljon hirveämpää. Lomillakin ainoat seuralaiseni olivat äiti, isä ja kahdeksan vuotta minua nuorempi taaperoikäinen veljeni. Yläasteella pääsin nopeasti pissisjengiin ja oli se kyllä ihanaa saada viettää aikaa ystävien kanssa vaikka sitten ryypäten ja polttaen.

Vierailija
8/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen ollut yksinäinen, mutta mieluummin niin kuin dokaajajengi. Yksinäisenä olen saanut kuitenkin kavereita kirjeenvaihtokavereista, oma rauhallinen nuori, joka nyt tosin on jo aikuinen, taas on löytänyt samanhenkistä seuraa netin kautta harrastusporukoista ja nähnytkin heitä. Nykyään löytää helpostikin kavereita koulun ulkopuolelta vaikka ympäri maailman joten dokaajajengiä en arvosta. Lapsia voi koettaa ohjata harrastuksiin, minua ei tarvinnut, sillä löysin niitä itse. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

2 ois pahempi. Dokaamiselle on sentään helppo tehdä jotain.

Vierailija
10/10 |
24.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se, ettei olisi kavereita, olisi kamalampaa. Dokaavasta örveltäjäteinistäkin voi kasvaa ihan kunnollinen nuori/aikuinen.