Olen pilannut elämäni, enkä voi aloittaa parisuhdetta.

Surettaa oma tilanteeni, mut minkäs voin. Itse olen oman kuoppani kaivanut ja saan rypeä kunnes nousen täältä omin jaloin ylös.

eli luottotiedot menny, ulosotossa ehkä 10 000, 1 lapsi, jonka isän kanssa yhteishuoltajuus, mutta isää ei hirveästi kiinnosta ja tapaa lasta kerran puolessatoista viikossa. 

Ikää 26 ja yksin. Monet pakit olen joutunut antamaan miehelle, koska en vain voi alkaa parisuhteeseen miehen kanssa tässä tilanteessa. En halua selittää kenellekään velkojana ja miten nuoruudessa sössin asiani päin persettä. Harmittaa vaan kun vähän aikaa sit tutustuin ihanaan mieheen mutta sanoin ei, vain oman tilanteeni takia. Nyt mietin et ehkä se oli oikea ja annoin sen mennä :/

Ehkä 30 vuoteen mennessä saan velkasi maksettua ja myös luottotietoni puhtaaksi. Ja ehkäpä sen jälkeen uskallan antaa tilaisuuden jollekin miehelle jos ketään enää kiinnostaa silloin.

tällaista ajattelin vaan purkautua tänne.