Joudutko jännittämään tai pelkäämään miehesi reaktioita asioihin?

Entisen mieheni kanssa kyllä, nykyisen en :) . Kannattaa lopettaa suhde, se on ainoa neuvoni.

Entä jos ei voi? Kaipaan keinoja kestää. ...

ap

Kyllä. Vihaa yhtä naapuria, jota mielelläni joskus tapaan, ja suuttu jo siitä jos naapuri soittaa, puhumattakaan jos tulee kylään. Naapuri on kyllä tungetteleva, neuvoja tuputtava hihhuli.

Mies myös suuttuu tosi pienistä jutuista, ja välillä tuntuu että pitää koko ajan olla vähän varpaillaan. En osaa kunnolla rentoutua

Tiedän miehen rikollisista puuhista niin paljon ettei miehen kannata suututtaa minua.

Up

Joo. Ja just sanoin että lähden, jos ei muutosta tule. Mies on luultavasti masentunut ja suuttuu mitä ihmeellisimmistä asioista.

Musta toi kuulostaa tosi raskaalta. En jaksais itse. Mun edellisen miehen reaktioita en jännittänyt enkä pelännyt, mutta se sai aina kyllä ihan järkyttävät kilarit jos kritisoin tai huomautin jostain asiasta, saatika että jos joskus oikein suutuin ja hermostuin jostain, se karjui ensin ja mökötti sitten monta päivää. No, nytpä onkin ex. Minä haluan olla kotona sellainen kuin olen. Kotona pitää saada myös joskus suuttua ja olla tyhmäkin.

Ap neuvoisin sinua vain käymään tulta päin. Eli älä edes yritä luovia tuossa. Eli lopeta tuo pelkääminen ja asian miettiminen. Pistä hanttiin. Silleen fiksusti, eli jos ukko alkaa räyhäämään tekemisistäsi niin ilmoitat tyynesti että lopeta tuo typerä räyhääminen en viitsi kuunnella sitä. Kerro olevasi aikuinen ihminen jolla on oma päätösvalta.

Mulla ukko yritti aikoinaan kontrolloida minua. Esim. Siten että jos ostin uuden vaatteen, niin kommentoi kiukkuisena, että turhaan ostin.

Huomasin että kun ostin jotain itselleni niin ahdistuin etukäteen ukon kommentoinnista. Silloin päätin että sanon takaisin ja ilmoitan ostavani kyllä jonkun vaatteen jos sitä tarvitsen. Meillä on rahaa, tienaan hyvin ja omilla rahoillani ostan. Enkä ole mikään shoppailuhullu vaan ostan kun tarvitsen.

Eli en enää noteerannut ukon sanomisia. Nykyisin ei enää kommentoi. On oppinut että en tykkää yhtään siitä että kontrolloi minua. Mieskin voi siis oppia.

Älä siis ala edes "hiipimään".

En oikeastaan. Korkeintaan silloin, jos rahojen ollessa vähissä sorrun ostamaan jonkun nätin, mutta kalliihkon koltun tai takin. Silloin piilottelen sitä kaapissa pari kuukautta, miehen reaktion pelossa. Mutta ei se reaktio ole kuin napotusta, en vaan jaksa sellaista aina.

Luojan kiitos, en! Oma äitini on kaksijakoinen persoona - äärettömän ihana, mutta suuttuessaan äärettömän kamala parikin päivää. Joten tiesin jo heti seurustelukumppaneita etsiessäni sen luonteenpiirteen olevan yksi tärkeimmistä seikoista. Ihmissuhteissa pelko on minulle ehdoton EI. Äitini luonne on ainoa, jota minun "täytyy kestää" ja toisinaan varoa...

9 en tiedä jaksanko, kun tuntuu että mies imee musta kaiken elinvoiman pelkällä läsnäolollaan...

ap

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:27"]Luojan kiitos, en! Oma äitini on kaksijakoinen persoona - äärettömän ihana, mutta suuttuessaan äärettömän kamala parikin päivää. Joten tiesin jo heti seurustelukumppaneita etsiessäni sen luonteenpiirteen olevan yksi tärkeimmistä seikoista. Ihmissuhteissa pelko on minulle ehdoton EI. Äitini luonne on ainoa, jota minun "täytyy kestää" ja toisinaan varoa...

[/quote]

Tämä oli jotenkin niin ihmeellistä. Että ihmissuhteessa ei tarvitsisi pelätä. Sai ajattelemaan omaa tilannettani. Pelkään monenlaisia asioita, mieheni raivokohtauksia, tunteideni näyttämistä, raha-asioita. Olisiko oikeus olla pelkäämättä. Se vaatisi lähtöä...

Meepäs tänne: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/henkilokunta/holma

ja lataa sieltä KYSELYLOMAKE naisiin kohdistetusta hyväksikäytöstä ja väkivallasta ja mieti asiaa vähän siltä pohjalta rauhassa. Ei ole normaalia, että joutuu pelkäämään ja jännittämään puolisoaan.

No joo, ehkä olen vain yliherkkä, kun ei se juuri muuta ole tehnyt kuin kritisoinut tekemisiä ja ulkonäköä.

Ap

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:46"]No joo, ehkä olen vain yliherkkä, kun ei se juuri muuta ole tehnyt kuin kritisoinut tekemisiä ja ulkonäköä.

Ap

[/quote]...ja muutaman kerran 10 vuoden aikana huutanut ja haukkunut.

No ei sitä kyselylomaketta niin pidä miettiä, että jokaisessa kohdassa pitää tulla paljon pisteitä. Jokainen kohta voi olla jo yksinäänkin hälyttävä, jos aiheuttaa pahaa oloa kohteelle.

Tossut sietävätkin kärsiä

Jestas. En voi edes kuvitella tilannetta jossa joutuisin jännittämään saati pelkäämään miehen reaktiota mihin tahansa juttuun. Olen pahoillani kaikkien puolesta joilla on toisin. :(

Jouduin ja olin todella ahdistunut kaiken aikaa. Onneksi menin terapiaan ja sain sitä kautta voimia erota siitä miehestä. "Hanttiin laittaminen" kun ei auttanut vaan miehen käytös vaan paheni siitä.

9 tässä jatkaa. Ei sun ap pidäkään alkaa raivoamaan. Mutta älä siis enää arkaile. Siinähän huutaa. Jos on kuitenkin psyykkeeltään Suht normaali, niin kyllä Se puhti loppuu kun et vain välitä siitä, etkä välttele näitä tilanteita.

Eli silleen tulta päin. Ei ole mikään tarve koko ajan miellyttää ja olla tottelevainen. Ihminen saa olla oma itsensä ja miehesi on vain pakko oppia siihen. Mutta jos jatkat noin, niin Se ei lopu, tiedät sen.