Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten löytää kompromissi siinä, hankimmeko lapsia.

Vierailija
22.08.2014 |

Ei kai tuo edes ole mahdollista. Itse olen 22 ja mies 24 vuotta. Muuten meillä on kaikki täydellistä, mutta minä olen aina halunnut lapsia kun taas mies ei. Välillä mies on aivan ehdoton, välillä sanoo, että ehkä sitten, jos joku päivä on iso omakotitalo jne. Kummankaan päätä ei voi pakottamalla kääntää, joten onko ero tässä oikeasti ainut mahdollinen vaihtoehto? Mitä muut olette tehneet vastaavassa tilanteessa?

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hankkikaa neljä isoa koiraa.

Vierailija
2/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tuossa ole mitään kompromissia. Jokaisella on lähtökohtainen oikeus olla lapsia hankkimatta ja se oikeus hankkia lapsia tulee vasta siitä, että löytää samanmielisen kumppanin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko valmis luopumaan lapsihaaveista miehen vuoksi? Jos et, erotkaa.

Vierailija
4/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaadit kaksosia ja mies ei yhtään, joten kompromissi on yksi lapsi. Da. Helppoa, kun osaa:)

Vierailija
5/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kompromissia tässä asiassa ei valitettavasti ole. Koska ketään ei voi pakottaa hankkimaan lasta, sinun on joko tyydyttävä elämään lapsettomana tai sitten erottava ja etsittävä kumppani, joka myös haluaa lapsia. Toki miehesi mieli voi vielä muuttua, jos hän ei vielä ole tehnyt lopullista päätöstä, joten voit myös odottaa jonkin aikaa.

Itse en ole joutunut vastaavaa kokemaan, joten siinä mielessä minusta ei ole vertaistukea.

Vierailija
6/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies voi olla tuota mieltä vaikka 48-vuotiaaksi ja päättääkin sitten, että haluaa isäksi. Ja sehän onnistuu kun vaihtaa nuorempaan naiseen. Sinä voit vielä odotella vuosia, mutta varo ettei käy niin, että jäät lapsettomaksi vain siksi, kun mies ei ikinä halua niitä kanssasi. Jos mies ei koskaan lapsi halua kanssasi, hän ei ole se täydellisin puoliso sinulle. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoisin, ettei teillä ole mikään kiire hankkia lapsia. Suurin osa miehistä ei halua tulla isäksi vielä noin nuorella iällä. Sano hänelle, että haluat lapsia jossain vaiheessa ja heitä jokin takaraja, milloin hänen pitää olla varma, haluaako niitä vai ei. Jos hän edelleen jankkaa, ettei koskaan halua ja sinä tiedät että haluat lähivuosina, erotkaa. Jos taas hän mutisee, ettei voi sellaista vielä tietää, hänen päänsä voi hyvinkin kääntyä siinä vaiheessa kun lähipiirissä alkaa syntyä vauvoja. Ei ole yksi eikä kaksi miestä, joka on kaksikymppisenä laukonut noin, mutta kolmenkympin korvilla onkin halukas isäksi. 

Vierailija
8/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olette kyllä todella nuoria vielä tekemään lopullisia päätöksiä suuntaan tai toiseen. Mutta liian moni nainen on jäänyt roikkumaan suhteeseen siinä toivossa, että miehen pää kääntyy ja hän haluaa myöhemmin lapsia. Jos kolmikymppisenä olet tilanteessa, että mies ei edelleenkään halua lasta, kaikki parhaat perheenisät on jo varattu ja joudut tyytymään jämiin tai niihin, jotka ovat jo toisella kierroksella. Eli harkitse todella tarkkaan, jäätkö odottamaan ihmettä vai etsitkö miehen, joka haluaa perheen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mies välillä on kuitenkin "ehkä" kannalla, odotteluun vielä muutaman vuoden ja katsoisin sitten eroa uudestaan, jos muuten menee kuitenkin hyvin. Monet miehet ovat ehdottoman varmoja nuorena, etteivät halua lapsia, mutta hyvin useilla miehillä se mieli muuttuu kolmeakymmentä lähestyessä...

Vierailija
10/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naisena sinulla on reilut 10 vuotta mahdollista aikaa raskautua, jos odottelun jälkeen siihen enää edes kykenet.

Miehesi on vielä vuosikausia kykenevä isäksi, jos päättää muuttaa mielensä.

Miehistäkin suuri osa haluaa jälkikasvua, joten uuden sellaisen parisuhteen löytäminen jossa molemmat haluavat jälkikasvua ei ole mitenkään epätodennäköistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä eri tilanne, mutta kuitenkin...

yhteisestä toiveesta saimme kaksi lasta. Yhteiseloa meillä on 24 vuotta ja lapset nyt 12 ja 14 vuotiaat. Minä niin tahtoisin kolmannen, heti alusta asti. Miehenikin oli asian kannalla, mutta vetkutteli ja vetkutteli, odotti muka hyvää aikaa. Nyt ollaan tilanteessa, että tajuan etenkin mieheni olevan jo aika vanha lapselle. Olisiko lapsen edun mukaista, että isä on lähes eläkkeellä, kun hän pääsee ripeltä? Ja jaksaako kaikki silloin hyvin, niinkuin tarvitsee. Tälläisiä ajatuksia minulla ja kyllä, olen todella katkera ja surullinen miehelleni, että asia on mennyt näin pitkälle. Vaikka rakastankin häntä suuresti, en voi olla ajattelematta, että jonkun toisen kanssa olisin saanut suuremman perheen, jota niin paljon kaipaan. 

AP, ajattelen niin, että älä jää odottelemaan, äläkä yritä haudata omia haaveitasi.

Vierailija
12/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä sama tilanne, mutta toisin päin... minä en halua lasta ja mies on halunnut aina. Kuvittelin, että mieli muuttuisi mutta mitä vanhemmaksi tulen, sen haluttomampi olen. Takarajaksi meillä sovittiin mun 27-vuotis synttärit (mies 6 vuotta vanhempi). Eli maaliskuussa aletaan puhumaan erosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 17:02"]

Meillä sama tilanne, mutta toisin päin... minä en halua lasta ja mies on halunnut aina. Kuvittelin, että mieli muuttuisi mutta mitä vanhemmaksi tulen, sen haluttomampi olen. Takarajaksi meillä sovittiin mun 27-vuotis synttärit (mies 6 vuotta vanhempi). Eli maaliskuussa aletaan puhumaan erosta.

[/quote]Miksi vetkutat maaliskuuhun ja kiusaat toista?

Vierailija
14/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

erotkaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kompromissia? Lasten teossa? Tarkoitatko, että hankkisitte vain puolikkaan? O_o

Vierailija
16/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin harva mies on tuossa iässä valmis isäksi. Eikä kovin moni nainenkaan sen puoleen... Miehesi siis haluaa ensin puitteet kuntoon, siihen viittaisi tuo omakotitalo. Miksi siis et voisi sinä osaltasi joustaa siinä asiassa. Ensin koti (ja toivottavasti ammatit molemmille ja työ ainakin toiselle), sitten lapsi. 22-v on ihan oikeasti tosi nuori. Viidenkään vuoden päästä ei ole vielä mikään hätä/kiire asian suhteen. Mutta arjen pyörityksen/elämänkokemuksen kannalta realistisempaa alkaa asiaa miettiä 'oikeesti'.

Vierailija
17/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastaavassa tilanteessa jätin miehen ja löysin uuden kumppanin sillä kriteerillä että myös halusi lapsia. Exä nykyään vieläkin lapseton, ja minulla kolme. 

Tsemppiä, ei ole helppo tilanne, mutta jos mies oikeasti sanoo että ei halua, usko häntä. Jos ei ole varma voi mieli vielä muuttua mutta harva "ehdoton ei" muuttaa mielensä.

Vierailija
18/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

mies on kantansa ilmoittanut. eroa tai "raskaudu vahingossa" kuten moni av-mamma.

mies kyllä todennäköisesti lemppaa sinut, kuten monelle av-mammalle on käynyt.

älä sitten itke av-palstalla kuinka mies on sika ja vaadi elareita. 

etsi mies joka lapsia haluaa tai odota.

olet itsekäs.

Vierailija
19/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AP, herättikö tämä ketju sinussa uusia ajatuksia tähän aiheeseen? Saitko keskustelua miehesi kanssa aikaiseksi tänään? Olisi kiva kuulla mihin joskus päädyt.

Vierailija
20/21 |
22.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parempi erota heti,pääsette molemmat etsimään samoin ajattelevaa kumppania,sinä lapsia haluavaa ja mies naista joka ei lapsia halua.Meitä on paljon,tässäkin yksi,aiemmat parisuhteet päättyneet juuri siksi että miehet halunneet lapsia,minä en,eipä siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin päättää suhde.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän viisi