onko kukaan selvinnyt pahoista suhdeongelmista eroamatta?
mulla on vaikeuksia erota miehestäni. kaikki kaverit ja muut pitää mua hulluna kun tahdon vielä yrittää.. hän on lapsellinen, tahditon ja juttelee netissä jatkuvasti muille naisille mutta ilmeisesti se on vain puhetta ettei ole pettänyt mua.
me ollaan kuin kaksi magneettia.. oon yrittänyt unohtaa mieheni ja löytää uusia. en vaan ikinä oo niin onnellinen kun sillon kun ollaan taas väleissä.
mun on vaikea enää luottaa, en oo saanut häneltä tukea sillon kun oisin sitä kaivannut. mies on sellanen mammanpoika.. ja mä tykkään häntä hoivata.
voiko suhdetta pelastaa? ihanko oikeasti huijaan itseäni, ja mitä pidempään roikun hänessä niin sitä tuskallisempaa on sitten ero aikanaan? :(
Kommentit (14)
Mammanpoika, joka juttelee kaikille naisille netissä??? Ei oikein mene yksiin toi. Eihän mammanpojat oo sellasia ollenkaan.
kyllä tunnen moniakin tuollasia mammanpoikia :D niillä ei oikeat suhteet onnistu, mutta etenkin netissä he kerää ympärilleen haaremin !!
aika ärsyttäviä kun vaikuttavat nii epävarmoilta kun pitää olla 100 eri muijaa kenen kanssa kehua toisiaan
En tiedä teidän suhteestanne, mutta vastauksena kysymykseesi: kyllä, minä ja mieheni.
Suhteen alkuaikoina miehelläni oli ongelmia alkoholin kanssa. Hän joi liikaa ja "pimeni" täysin. Hänestä tuli äärimmäisen mustasukkainen ja jopa väkivaltainen minua kohtaan. Töni, riuhtoi vaatteista ja oli muutenkin pelottava. Tämä selvitettiin, alkoholinkäyttö jätettiin ja kävimme terapiassa yksin ja yhdessä.
Myöhemmässä vaiheessa minä petin miestä "kostoksi" ja purkaakseni omaa pahaa oloani. Mies antoi anteeksi. Puhuimme, puhuimme ja puhuimme. Myöhemmin miehellä oli ihastus naisystäväänsä mutta senkin yli päästiin.
Olemme kokeneet ihan järjettömän paljon ja monesti pohdimme yhdessä miten kummassa olemme vielä toistemme kanssa. Kaiken draaman lisäksi mieheni auttoi minut vakavan masennuksen yli, minä olen tukenut miestäni tämän pitkässä työttömyydessä ja siitä seuranneessa surussa... Kaikkea olemme siis yhdessä kohdanneet. Olemme toistemme parhaat ystävät ja meillä on oikeasti hyvä suhde. Arvostamme ja rakastamme toisiamme. Luottamuskin on kohdillaan vaikka kumpikin on mokaillut -minä varsinkin.
Ehkä tekin saatte välinne selvitettyä, mutta älä jää suhteeseen roikkumaan jos mies ei osoita halua muuttaa asioita. Avainasiana kaikkeen on ollut halu muuttua ja parantaa tapojaan. Mies näki että hänen juomisensa satutti minua ==> hän muuttui. Minä käyttäydyin typerästi ja petin miehen luottamuksen ==> tein töitä hänen luottamuksensa saavuttamiseksi. Haimme aktiivisesti apua ammattilaiselta ja puhuimme paljon.
Parisuhdeterapia. On hyväksi havaittu ja yleensä jo terapiassa selviää kannattaako jatkaa.
Pelisäännöt suhteelle (mitä molemmat noudattaa).
Luulin, että voimme selvitä ja pitkään yritimme ja jaksoin jatkaa, lopulta luovutimme. Parempi ehkä näin, vielä en tiedä enkä osaa sanoa, mutta toivon,että ajan kanssa ymmärrän ne syyt miksi meidän ei kannattanut enää pilata toisiamme. Varastaa toistemme rakkausaikaa enempää.
tiedän tämän tunteen, ja usein miettinyt myös voiko tämä toimia. välillä mun miehen kanssa saadaan puheyhteys, ja hän yrittää olla mulle mieliksi, ihan selvästi oon hänelle eriyinen.. sitten välillä hän vaan käyttäytyy kuin lapsi ja häipyy ja pakenee muille tytöille flirttaamaan.. mä en tiedä mihin uskoisin. te ootte oikeassa varmasti halu muuttua on se tärkein.. en tiedä haluaako mies tarpeeksi. mutta hän ei jätä minua, ja mä en pysty jättämään häntä...:`/ joskus toivon ettei oltaisi tavattukaan
eikö kellään ole tarinoita oikeasti.. ilmeisesti vaikeuksista ei sitten selviä.. :/
Me toivoaksemme selviämme. On ollut vaikeaa kun pienet lapset, pettämistä yms. Munkin mielestä olennaista olisi kai molempien halu parantaa epäitsekkäästi suhdetta ja miettiä että miksi ollaan näissä ongelmissa, mitä voitais tehdä asian hyväksi ja mitä kumpikin pitäisi tärkeänä asiana yms. Terapiaan kantsii varmaan mennä, sinne on kyllä pitkät jonot ja mekin vielä jonotamme. Mutta sanoisin että meillä näkyy jo valoa tunnelin päässä, olemme saaneet aika hyvin keskusteltua ja mulla alkaa olla ihan hyvä fiilis tästä.
Meillä on ollut vaikeaa koko se 13 vuotta kun ollaan yhdessä oltu!
Jos haluat olla miehesi kanssa niin ole. Yksi syy suhteiden ongelmiin on se että vertailee siihen mitä muilla muka on ja kuuntelee kun toiset määrittelee mikä sopii suhteeseen ja mikä ei. Saahan sitä rakastaa vaikka millaista urpoa. Missään laissa ei lue että ihminen ei saisi olla mammanpoika ja filrttailla netissä. Minäkin rakastan miestäni yli kaiken vaikka se on täysi ääliö.
en aloituksessa kertonut, kyllä niitä ongelmia on, että itse en ole tyytyväinen..
mm en saa seksiä, en läheisyyttä, en mitään palveluksia.. mutta minun täytyy häntä palvella. näistä syistä oloni on hyväksikäytetty. muuten mua ei haittaa olkoon vaan mammanpoika mun ikioma, mutta tämä hyväksikäyttö ei ole OK....
älä tee sellaisia asioita jotka ei tunnu hyvältä ja katso miten homma sitten sujuu. Lopeta se palvelu. Kukaan ei voi hyväksikäyttää sinua jos et suostu siihen. Ei tarvitse ruveta riitelemään ja nostaa metakkaa, lopeta vain palvelu.
14, jos minä vain lopetan kaiken, niin ei meillä ole enää suhdetta. se vähä yhdessäolo, seksi, ateriat, kaikki ne on joskus ja jouluna kun miestä huvittaa. siksi se on ongelma, ne on kuin murusia nälkäiselle jaettais.. mutta otan ne murusetkin vastaan koska mies on niin ihana ja nautin hänen seurasta.. ei ole koskaan mulle paha, tekee paljon töitä jne. mutta kun minäkin olen tässä suhteessa niin kyllä hänen täytyisi joskus tehdä asioita niinkin että minusta tuntuu että hän hellii minua, eikä niin että minä hoivaan häntä.. tästä syystä mun olo on hyväkskäytetty
up edelleen neuvoja tarvitaan.. kokemuksia?