ELOKUISTEN 2006 VIIKKO 35

Enpä ole paljon ehtinyt kirjoitella ja keskustelun seuraaminenkin on jäänyt aika vähälle. Eli kiirettä pitää...Meidän lähes 5 viikon ikäinen poika on aika huono nukkuja ja syynä ovat kovat mahavaivat. Yöt saattavat olla todella rikkonaisia, äiti on ollut välillä kävelevä zombie ja säälittää tietysti vauva kun kiemurtelee tuskissaan. Cuplaton ja Rela ovat käytössä ja huomenna ollaan menossa vyöhyketerapeutille, saapi nähdä jospa siitä olisi jonkinlaista apua.



Esikoinen on onneksi saanut isältä paljon huomiota, mutta minulla on ollut tosi huono omatunto tämän 4 vuotiaan suhteen. Poika on tietysti vähän mustasukkainen, ei näytä sitä vauvaa kohtaan mutta meille vanhemmille kyllä. Väsyneenä ei oikein jaksa aina suhtautua oikein pojan kiukkukohtauksiin=( Toivoin todella että vauva pikkuhiljaa alkaisi nukkua öisin edes parin tunnin pätkiä niin pääsisimme paremmin kiinni arkeen.



RISTIÄISET: Kastetilaisuus on meillä lokakuun alussa, vauva on silloin jo reilu 2 kk. Pidetään pieni tilaisuus kotona, vain lähin suku ja kummit. Nimi on vielä vähän mietinnässä, kahden vaihtoehdon välillä mietitään. Aivan ihania nimiä ovat jotkut elokuiset jo saaneetkin! =)



Hyviä vointeja kaikille!

Ihana, että taas oli täällä pino pullollaan teidän kuulumisia! Laitetaan omat tänne joukon jatkeeksi.



KIRPULLE paljon voimia tervehtymiseen! Kuten muutkin ovat todenneet, rintatulehdukselta vaikuttaa.



NIMISTÄ: Aivan ihania nimiä ovat elokuiset saaneet! Nimet ovat makuasia, mutta minä tykkään tuollaisista vanhoista suomalaisista ja muutenkin selkeistä nimistä, kuten Pantouflen Väinö ja Erian Jaakko. Siinä ei tarvitse tavata, miten nimet kirjoitetaan tai lausutaan ;-) Tämä on nimittäin työelämästäni niin tuttu asia, kun ei enää nykyään ole mitenkään yksiselitteistä, miten nimet pitää sanoa tai kirjoittaa.



MUSTASUKKAISUUS on meilläkin nostanut päätään tämän kakkosen, eli 1v8kk:n kohdalla. Kuten Neeuskan esikoinen, myös tämä meidän kakkonen hokee äitiä, välillä unissaankin. ASiaa pahentaa se, että tämä kakkonen on muutnekin täysin minun tapaan tunneihminen, toisin kuin esikoisemme. Eli hän ottaa nyt niin dramaattisesti kaikki säännöt ja etenkin kiellot, mutta eipä niistä auta joustaa nyt kun ei muutenkaan tietyistä asioista keskustella, mitä hän haluaa (jos ymmärrätte, mitä tarkoitan). Äh, kuulostaa sekavalta, mutta hän testaa nyt, josko saisi sanottua viimeisen sanan.



RISTIÄISET on meillä ensi viikolla. Mekin tehdään tarjoilut itse. Äitini tekee piiraita, anoppi tekee tuulihattuja, perhetuttava tekee pikkuleipiä ja minä kakut ja muut makeat. Näin on tehty ennenkin ja aika hyvin on toiminut (noh, nyt en ala tähän yhteyteen valittamaan anopin sooloiluista, hänellä kun on tapana aina poiketa sovitusta ja määrätä, mitä meidän juhlissamme lopulta tarjoillaan...). Kunhan vain tulisi vähän rauhallisemmat juhlat tällä kertaa kuin kakkosen ristiäisistä, joissa esikoinen oli tukehtua ja anoppi kompastui koiraamme niin että polvi sattui pahasti ja vielä kumautti päänsäkin lattiaan siinä keikauksessa.



JAMSSAKO kyseli ruoka-aineista, jotka vaoivat aiheuttaa mahavaivoja? Tänään juuri tämä nykyinen neuvolantätimme oli sitä mieltä, että mitkään normaalit jutut kuten maito, kahvi jne. eivät vaikuta vauvan mahaan, mutta esim. todella tulinen ruoka saattaa vaikuttaa. No, jotkut välttelevät juuri kahvia, suklaata, sipulia, palkokasveja, lanttuja, paprikoita, irtokarkkeja ja mitä vielä...nyrkkisääntönä kai, että mikä voi aiheuttaa ilmaa/vatsavaivoja itselle, aiheuttaa myös vauvalle. Meillä kakkosen kohdalla huomasin raudan väänätvän vauvan mahaa, kun söin rautatabletteja vielä synnytyksen jälkeenkin.



KILOISTA. Tää on todella masentava paikka mulle. Nimittäin puntari näyttää jotain ihan järkyttävää. Edes imettäminen ei tuo lohtua, sillä en ole täysimetyksestä huolimatta laihtunut kahden ekankaan lapsen jälkeen. Esikoisesta jäi 7kg, tulin nopeasti uudestaan raskaaksi, eli ne jäi pohjille kakkosta odottaessa. Tokan raskauden jälkeen sain painon putoamaan niin, että tuohon lähtöpainoon (eli mikä oli ennen esikoisen odotusta), jäi 5kg ennen tätä raskautta. Ja entä nyt? Lohduttomat 13kg!!! Siis tuohon painoon, joka oli ennen esikoisen odotusta 3½v. sitten. Voinko ikinä kuvitella enää pääseväni tuohon painoon? Ja huvittavaa, että silloinkin olin niin tyytymätön painooni...no kukapa nainen ei olisi. Ruoanhimo on kova, mutta yritän hillitä. Herkut jätän kauppaan ja vieraiden kanssa kahvitellessa yritän hillitä tarjoilujen kanssa. Kyllä se tästä, pikkuhiljaa. Olen yrittänyt Eelille ehdottaa, että se mitä hänelle tulisi lähtisikin minun painostani ;-)



NEUVOLAKUULUMISET vielä. Olimme tänään uusintaneuvolassa, kun viimeksi neuvolantäti sotki meidän ajan. Painoa oli tullut alle 2 vkossa 700g, eli poika painaa nyt 4900g (s.4060g) ja oli 56cm pitkä, eli 1cm/vko. Ja napakin voi hyvin!



Nyt menen vielä lukemaan elokuisten odotuspinon, onko tullut uusia vauveleita ;-)



Pumpuli ja Eeli 2vko 6pvää sekä isoveljet 2v11kk ja 1v9kk

Tekstissä kakkosemme iäksi laitoin 1v8kk ja loppuun 1v9kk. Hän nimittäin tuli 1v9kk juuri tänään. Taisin sisäistää asian vasta kirjoittaessani.

Ikäviä nuo rintatulehdukset ja vauvojen vatsanväänteet, kun muuten on niin ihania nuo kääröt=)



Meillä on toistaiseksi ainakin hyvin rauhallista. Moni kokeilee noita relatippoja ja cuplatonia. Minä kun luulin että vauvalla oli vähän ilmavaivaa ja annoin kahden kolmen päivän ajan molempia,niin ei raukka enää kakannut eikä röyhtäillyt, lopetin ne ja taas kaikki vaivat ohi. liellö niiden syy, mutta kuitenkin.



Vaavi syö hyvin, yöllä 2-3 tunnin välein ja päivällä n.4 h:n välein. On kyllä niin tyytyväinen oloonsa, että vaikea kuvitella tämän jatkuvan...meillä ristiäiset on vasta 3 viikon kuluttua.



Kivoja nimiä elokuisilla=) Kohta alkaa olemaan kaikki elomasut saaneet pikkuisensa.



PALJONKO teidän pikkuiset syö kerralla, siis teidän, jotka tiedätte maitomäärän joko lypsämisen tai korvikkeen takia?

Meillä vauva saa tuttelia koska oma maito loppui ja aiheutti vähetessään vaivoja vauvalle suotta. Nyt on niin tyytyväinen, että äiti ja isikin on, vaikka olisin halunnut imettää pitkään.



Maitomäärä keraalla meillä on jotain 50-70 ml.



Lilli ja poika huomenna 4vkoa.

Elikkä päivällä kävin lääkärissä ja totesi, että rintatulehdus on ja lisäksi tää röhiminen on jatkunut jo kolmatta viikkoa. Eli olo aika karmee. Sain Kefexin kuurin ja olo onkin jo parempi kun aamupäivällä. Vielä kun saisin tuon neitosen nukkumaan niin pääsisin itsekin pehkuihin.



Nyt kaipailen kovasti neuvoja ja vinkkejä.



IMETYS; Tissit on kertakaikkisen tyhjät. Lääkärikin sanoi, että näinkö neitosen karjumiset johtuisi vaan nälästä. En voinut kuvitellakaan, että maidon tulo lähestulkoon lakkaa kun seinään, kun itsellä on kova kuume. Ja olen kyllä juonut ihan hirmuisesti, mutta ei näytä paljon auttavan. Tänään annoin jo vähän tuttelia, mutta eipä näytä neiti oikein pulloa huolivan. Elikkäs MITEN SAAN MAIDON TULON JATKUMAAN? Kaikki neuvot ja vinkit otetaan vastaan.



Jaahas, nyt onkin mentävä. Pikku-neiti huutelee..



Aamulla lisää, öitä kaikille.



Kirppu

Hyvä kun sait kuurin tuohon tulehdukseen ja alkaa jo helpottaa! Imetykseen tehoaa vain imetys, eli annan vauvalle aina rintaa kun vain huolii, ja tietty muista itse syödä ja juoda. JA unohda nyt se epäluulo, ettei riittäisi, sillä stressi ei taatusti auta asiaa.



Mulla oli kamala vatsatauti (noh, voiko vatsatauti ikinä ihana ollakaan??) kun toinen lapsemme oli 6 vkoa vanha. Silloin meinasi epäusko iskeä imetyksen kanssa, kun yli vuorokauden tyhjenin itse kahdesta tuutista ja vielä vauva imi loputkin nesteet tissin kautta. Yritin toki juoda, mutta kaikki tuli ylös. Vauva oli teitysti koko ajan rinnalla, kun maito oli varmasti vähissä, mutta niin siitä vaan päästiin yli. Kesti toki muutaman päivän, ennenkuin rinnat seuraavan kerrat olivat pullollaan maitoa, mutta vähäisempikin, jopa ihan lörppätissi, antoi sen verran ravintoa vauvalle, että pysyi suht tyytyväisenä.



Paljon voimia vaan!!

Mie ostin Mamma-teetä, saapi luontaistuotekaupasta :D

Tiijä sitte auttoko, miusta kyllä. Kaikki konstit sallittuja ja niihi ku uskoo, ni kyllä se siitä :)

Jos vauva ei huoli tuttipulloa, koita hörpytysmukia, sanoovat sen olevan hyvä.



Eria & Jaakko

Tervehdys elokuiset



Ja onnea kaikille tällä puolella olijoille eli nyyttinsä saaneille!

En olekaan tälle puolelle vielä kovin paljon kirjoitellut, ollaan toki reilut viikon päivät oltu jo kotosalla. Synnytys meni tosi nopsaan, 3,5h tais kaikenkaikkiaan mennä vaikka poika olikin yli nelikiloinen. Nyt voidaan ihan hyvin, joskin nyt alkaa tulla pieniä juttuja. Meidän poitsu on nyt 11 vrk ikäinen ja viime yönä oli aikamoinen kätinä ja hammastenkiristys. Mietin että söinkö jotain semmmosta vai alkaako tästä nyt joku aikakausi...Toivottavasti EI! Ollaan molemmat ihan väsynä nytte. Onko hyviä vinkkejä? Tämä tapaus syö aika usein, söisi parinkin tunnin välein öisin, päivällä väli on kolmisen tuntia. Esikoinen piti lähinnä herättää syömään neljän tunnin välein, joten tämä on ihan uutta. Jokohan Cuplatonia vois antaa? Onko ruokavaliolla merkitystä, siis äidin? Taisin tehdä amatöörit eilen kun söin ruisleipää ja suklaata pari riviä. Kuulee selkeästi että vauvan mahassa vääntää ja pulputtaa.



Esikoinen on jo kohtalaisen sopeutunut tilanteeseen, eka ilta oli vaan semmonen kiukuttelushow, että ajattelin huhhuh. Nyt onneks vaan enää perusuhmaa...Hoitelisi veljeään koko ajan ja pussailee söpöliini.



Kirjottelinkin tuossa jo yhden kysymyksen tikeistä - onko teillä jo alkanut parantuminen? Minua mietityttää kun eilen uskaltauduin katsomaan peilillä että miten ne repeämän reunat koskaan palaa yhteen, nyt näyttää niinkun tikit vaan pitäis niitä kiinni yhdessä. Ja tosi kipeeksi ovat tulleet, suihkuttelukin tuntuu sattuvan. Aluks ei ollut mitään ongelmaa.



Mekin pidettiin uskokaa tai älkää ristiäiset jo viikonloppuna kun poitsun sylikummi lähti taas vuodeksi maailmalle. En olis uskonut että tuollaisella aikataululla jaksetaan, mutta onneks lähes kaiken voi tilata valmiina ja apuja saa mummoilta.



Kitinä jatkuu edelleen, tutti helpottaa vähäksi aikaa oloa joten menenpä taas hoitelemaan pikkuista.



Papuna ja poitsu 11 vrk

Toivottavasti KIRPPU saat maidon taas tulemaan paremmin. Imetys se taitaa olla se paras keino, joka auttaa. Tuleeko rinnoista maitoa, jos lypsät? Entä heruuko toinen rinta, jos imetät toisesta? Tunnetko sen kun maito alkaa herumaan? Ne ovat aika varmoja merkkejä siitä, että maitoa tulee ainakin jonkin verran. Oluenhan pitäisi kuulemma auttaa ja lisätä maidon tuloa. En kyllä ole itse koskaan kokeillut. Ja usko itseesi :)



TIKEISTÄ: Mä en ole uskaltautunut katsomaan " alakertaan" , enkä vähään aikaan uskallakaan. Viimeksi se oli niin masentavaa. Sen verran olen tunnustellut, että se koko kamala peräpukamaköntti on lähtenyt pois, kuten sairaalassa lupailtiin. Olin tosi yllättynyt. Jotain pientä jäi, mutta se ei haittaa. Yksi tikki laitettiin. Sitä en ainakaan tunne enää...



Vauvalta meni hermo...



Jamssa + tyttö 11vrk

Poika synti sunnuntaiaamuna loppujen lopuksi yllätysvauhdilla ja yllätyshelposti... odotuspuolelle kirjoitin lyhkäsesti synnytysestä tän päivän eloisten pinoon. Painoa 3995g, pituus 54cm ja hattu 36cm.



Poika nukkuu nyt sylissä. Päivät imee tiheesti tissiä ja yöt nukkuu hyvin. Eilen kotiuduttiin mut kun oli vaan reilun vrk vanha niin joudutaan menemään huomenna vielä lääkärinäytille.



Peeveli, " nelkku" 270806 ja sisarukset t01/05, p08/00, t06/94

PUMPULI27 ja NEEUSKA:

meillä on muutama viime päivä ollut aika raskas tälle äidille. Esikoinen 1,10 v on kait myös tunneihminen kun pienetkin vastoinkäymiset saa aikaa kovan huutoitku sekoituksen. Vauva saa todella totutella nukkumaan metelissä.

Eilen tuli itku äidillekin kun päivällä esikoinen pitää huutoitkukonserttia. No ei sentään koko ajan mutta yli kymmenen kertaa päivässä. Illalla aloitti tyttö itkeskelyn, jota kesti 21-01.30. Ihme ettei esikoinen herännyt kuin pari kertaa.



Jännittää tuleva ilta, että miten nyt käy. Muutama ilta tässä lähiaikoina on ollut aikamoista kanniskelua ja itkua. Syitä olen yrittänyt etsiä joka puolelta, on nyt 6 vkoa, mutta jos olisi syntynyt laskettuna aikana niin juuri 2 viikkoinen eli ns. koliikki voisi alkaa tästä! Lueskelin Anna Wahlgrenin kirjaa ja mielestäni siinä on hyviä juttuja vaikken ihan kaikkeen uskokkaan, mutta tuo koliikki itseänikin vähän mietityttää että onko sellaista. Toinen selitys olisi että rautalisää on syöty nyt viikko ja maha on löysällä RELA maitohapoista huolimatta ja kait sitten kipeäkin, mutta miksi juuri illalla?

No ei kai sillä syyllä nyt niin väliä, mutta jotenkin on tarve hallita tätä tilannetta, joka nyt on aikamoista kaaosta. Kannan huolta myös imetyksen onnistumisesta, etten stressaannu liikaa ja se saisi maidon vähenemään¿



Toivottavasti parempaan suuntaan ollaan menossa =)



Onnea vielä Peevelille!



petraelena ja kirppu 6 vkoa

Pitkästä aikaa pinoon. Tytöt nyt 1 kk, aika mennyt hirmu nopsaan ja osa ajasta hiukka pimennossa kun unet on jääneet välillä aika vähiin :)



IMETYS: sujuu kohtalaisesti, mutta maito ei millään riitä kahdelle reippaalle tyttöselle. Nan -korviketta menee noin 4-6 dl yhteensä päivässä, eli 2-3 desiä /tyttö. Tutteliakin ensin kokeiltiin, mutta aiheutti masuvaivoja, Nan tuntuisi sopivan paremmin. Tytöt saattaa olla rinnalla yli puoli tuntia kerrallaan, ja heti alottavat itkut syötön päälle, ja sit menee korviketta 40-80 ml lisäksi eli nälkä se on mikä kiukuttaa. Ja ei oo kyllä tavotekkaan kahden vauvan täysimetys, onneksi pullo kelpaa niin saa välillä itekin hengähtää.



NIMET/RISTIÄISET: Nimet edelleen hakusessa. Ristiäiset 23.9. johon mennessä nimet pitäisi keksiä. Ristiäisiin tulee vain lähisuku ja kummit, silti väkimäärä on noin 20 henkeä. Tarjoilut yritetään pitää suppeana, ettei tarvisi viikkoa syödä tarjoilun tähteitä. Esikoisen ristiäisissä mummoilla karkasi määrät vähän käsistä ja evästä oli moneksi päiväksi ristiäisten jälkeenkin. Saapi sitä olla seitsemää sorttia pöydässä mutta ei ehkä kuitenkaan joka sorttia kaikille 20 hengelle, ei kaikki kutienkaan kaikkea ota ja etenkään jaksa syödä...Mutta jospa selvittäisiin isommitta ristiriidoitta tarjoilujen kanssa :)



Huomenna tytöillä neuvolalääkäri, yritän kirjotella sen jälkeen ajankohtaiset mitat.



Babybel ja tytöt 1 kk

Poika on siis huomenna viikon vanha ja täällä kotona sitä nyt silmät ristissä yritetään päästä arjesta kiinni.



Ihanaa lukea, että samanlaisia arkikokemuksia on teillä muillakin. Papuna, mieki ihan samassa jamassa. Esikoisen imetykset ja nukkumiset meni niin mallikkaasti ja nyt onkin ihan eri ääni kellossa. Kertomasi on tuttua siis täälläkin samoin kuin esikoisen suhtautuminen. Mie olen nyt muutenkin itkuherkkänä, ja tuntuu, että koko ajan on tippa linssissä; säälittää tuo tyttö. Tyttö nimittäin haluais niin paljon minua lähelleen ja varsinkin silloin, kun vauva vaatii ruokaa. Sydäntä raastaa!!!



Kroppa on järkyssä jamassa. Turvottaa, en saa kunnolla kenkiä jalkaan (mistä mahtaa johtua?) ja liitoskipuja ja jälkisuppareita riittää. No, ei voi olettaakaan, että heti olis elämänsä kunnossa. Vaatteita ei meinaa päällensä löytää, ihanat kiisselit valuu housun kauluksesta... Hytkyn-hytkyn. Tikit painaa välillä mutta kaikenkaikkiaan olen positiivisesti yllättynyt, että paikat pienestä repeämästä huolimatta ei ookaan niin kipeänä kuin viimeksi, vaikka silloin oli pienemmät vauriot. Minut on varmaan huolelliseti tikattu, ettei pääse kirveleen pahasti. Vessakäynnit sujuu ihan ok verrattuna esikoisen jälkeiseen aikaan. Jälkivuotokin on enää minimaalista. (Eritejuttuja, ettei pääse totuus unohtuun)



Ajatukset alkaa mennä kohta niihin ristiäisiin. Toisaalta nelihenkisenä perheenä oleminen on vielä hassu juttu. Ei siis olla kumpikaan miehen kanssa sitä vielä sisäistetty.



Olispa ristiäiset jo ohi. Viimeksi oma äiti käyttäytyi kuin pikkukakara ja siitä jäi traumat. Äidin piti tulla muka auttamaan, ja paskat, paljon enemmän oli vaivaa kuin apua. Oikeasti, miten aikuinen ihminen voi olla kuin pieni lapsi vaatimassa huomiota. Pelottaa, mikä tästä nyt tulee. Etunimiäkään ei olla vielä keksitty mutta eipä vielä tarvikaan.





Tapaamisesta: Kannatan marraskuuta siinä mielessä, että monella on just nuo ristiäistouhut lokakuussa. Toisaalta mikä estää tapaamasta pienemmällä porukalla lokakuussa ja sitten myöhemmin uudestaan. Tai siis mikä estää, etäisyys on se juttu tietty mutta jos ekat tapaamiset menis vaikka vähän niinkuin paikkakunnittain, niin tylsää kuin se onkin ja marraskuussa olis sitten " suurajot" johonkin tilavaan paikkaan. Pääkaupunkikeskeistä tai ei mutta tilavana paikkana ehdotan Sanomataloa. Sinne mahtuu rattaat jos toisetkin, joskin siellä on paljon äitejä treffeillä muutenkin.



Huh, miten sekavaksi meni tämä sepustus. Parempi lopettaa. Kivaa olla vauvailemassa!

Onnea PEEVELI+ perhe!!!



ODE: mulla jatkui turvotus synnytyksen jälkeen vielä monta päivää. ' Tyttö syntyi perjantaina niin seuraavana keskiviikona yhtäkkiä putos 3 kiloa painosta ja turvotus hävisi. Vähän on vielä jäljellä, sormuksia en halua pitää vielä. Terkkari väitti, että joillakin turvotus voi kestää jopa koko imetysajan!!! Tiedä sitten onko totta.



Pääkaupunkiseudulla jos tavattais niin Sanomatalo kuulostaa hyvältä tapaamispaikalta siinäkin mielessä, että jos jotkut túlee kauempaa esim. junalla niin ei tarvitse lähteä sitten enää pidemmälle raahautumaan yleisillä...



Jamssa yksikätisenä



ps. jaksamista kaikille, joita vauvat valvottaa tai vatsavaivaisten hoitamisessa.. Tämä meidän pikkuinen nukkuu näin päivällä tosi lyhyitä unia ja haluaisi nukkua vain sylissä. Onneksi on kuitenkin tyytyväinen eikä yleensä itke, jos vaan joku pitää seuraa tai kanniskelee.

Lillille pitää heti laittaa etten unohda...

Meillä kans maidontuotanto oli vähäistä ja sit loppui se vähäkin kuin seinään. Meillä neidillä ikää nyt 2vko ja 2pvä ja syöpi kerralla vaihdellen 70-90 ml.



Tänään meillä olikin ihan hulabaloo päivä, nuo pojat rupes kiljumaan ihan täysii aina kun sain tuon typykän nukahtaa ja sehän heräs joka kerta, joten puolesta päivästä suunnilleen kuuteen asti oli melkeinpä koko ajan hereillä. Ja kun niiden pienien torkkujen aikana yritin tehdä ruokaa niin lopputulos oli se et sain ruoan valmiiks vasta kun ukko tuli töistä. Sit oli jo neitikin niin yliväsynyt et lähdettiin ulos vaunuttelee ja nukahtikin samantien. Pojatkin sai riehua tuota energiaansa.



Kovasti oon yrittänyt pojille selittää et jos ei ihan vauvan sängyn viereen mentäis kiljumaan niin mulla jäis aikaa tehdä juttuja poikienkin kanssa kun en olis koko ajan kiinni vauvassa, mut ainakaan toistaiseks ei oo mennyt perille.



No, nyt tuo tyttö sit nukkuu vaunuissa edelleen eikä mitään heräämisen merkkiä näy.

Toistaiseksi on vielä nukkunut yönsä yhdellä heräämisellä, saas nähdä kuin paljon tää päivä sekoitti meidän jo hyvin alkavaa rytmiä...



Nyt hakee kuppi kahvia ja linnoittautuu töllön eteen BB:tä seuraamaan. Tosin tilasin sen netti-tv:nkin mut jää varmaan aika sen katseluun vähän vähälle...



LEM, apinapojat ja neiti

Lääkekuuri alkaa pikkuhiljaa tehoamaan, olo siis hitusen parempi kun eilen. Päässä kyllä humisee vieläkin...



Kiitos kovasti imetysvinkeistä! Yritän uskoa itseeni, stressi kyllä on tällä hetkellä aikamoinen. Vauva vaatii tissiä koko ajan ja isommat tytöt kitisee, kun eivät saa huomiota. Unirytmistä vauvan kanssa ei tällä hetkellä tietoakaan, yöt menee jotenkin, mutta päivällä ei nukkuisi kun sylissä. Isompia lapsia pitäisi viedä harrastuksiin, laittaa ruokaa, siivota, ym. ym. Eikä kädet kertakaikkiaan riitä.



Onneksi lääkekuuri alkaa helpottamaan oloa, kuumetta ei enää ole ja tänään olen jo jaksanut tehdäkin jotain. Juon monta litraa nestettä päivässä ja syödä ainakin yritän säännöllisesti. Nyt vaan toivon ja odotan, että imetys alkaisi taas sujumaan kunnolla ja päästäisiin parempaan rytmiin kiinni.





En päässyt kesällä tapaamiseen, mutta nyt voisin yrittää päästä mukaan! Marraskuu kuulostaa paremmalta, meillä on ristiäiset lokakuun 15. päivä. Nimi on valmiina, toinen kummi vielä harkinnassa. Tarjoilut tilataan tällä kertaa valmiina, juhla vietetään kotona.



Mulla kyllä pätkii nyt päässä pahemman kerran, enkä muista yhtään mistä muusta on kirjoitettu. Painun nukkumaan, jospa huomenna olisi parempi päivä.



Kirppu

Ensimmäistä kertaa vauvapuolella. Onnea vaan kaikille uusille elomammoille täällä puolella minunkin puolestani!



Esikoinen koulussa, keskimmäinen katselee Titi-nallea ja vauva vaihteeksi nukkuu joten toivon ehtiväni pari riviä kirjoittaa...



Neiti syntyi siis laskettuna päivänä 23.8. viikko sitten. Paino oli 3,240kg ja pituus 50cm. Kaikki meni niin hienosti kuin ikänä toivoa voi. Supisteluja oli keskiviikon vastainen yö, aamulla 8 aikaan oltiin Jorvissa käyrillä, 5cm auki. Synnytyshuoneessa nopsasti aukenin 7 cm:iin ja sitten sain spinaalin. Vähän aikaa odoteltiin ja 10.55 oli kolmella kivuttomalla työnnöllä tyttö ulkona. Ihana kokemus verrattuna esikoisen synnytykseen noin niinkun kipujen puolesta.



Arki lähtenyt hienosti käyntiin. Mies kun oli palannut juuri 4viikon kesälomalta niin sovittiin että pitää isyysloman vähän myöhemmin. Äitini halusi tulla auttamaan meitä arjessa (asuu lähellä) ja on vienyt pikkukakkosta puistoon tämän alkuviikon ajan kun ollaan vauvan kanssa syöty ja nukuttu molemmat =)



Vauvasta ollaan kaikki ihan myytyjä, mitä nyt ex-kuopus hiukan hakee rooliaan. Toistaiseksi ei ole ollut mitään mustasukkaisuutta ilmassa mutta joitakin pieniä itkuja joista huomaa että ei ole vauvan tulo jäänyt noteeraamatta häneltä. Vauva on kiltti tapaus, kova tyttö syömään ja kakkaamaan ja yöt ollaan nukuttu hyvin muutamalla tankkauksella. Parina iltana on ollut vähän vatsanpuruja tuosta iltaseitsemästä iltakymmeneen mutta rauhoittuu rinnalle.



En ole ehtinyt lukemaan pinoa kunnolla mutta toivotan totisesti paljon voimia rintatulehduksen kanssa kamppailleille ja kaikille uutta elämää vauvan kanssa aloittaneille. Meillä elämä vielä ihan alussa ja vatsanpurut hiukan jännittää tuleeko niistä vielä riesaa mutta katsellaan...



Nyt lähden kurkkaamaan vauvaa yläkertaan. Meillä on käytössä naapurin antama itkuhälytin joka kyllä on osoittanut toimivuutensa mutta tämä mamma kyllä ramppaa vielä vähintään viiden minuutin välein kurkkaamassa vauvaa sängyssään.



Vielä kysymys, oletteko vieneet vauvoja ulos minkä ikäisestä lähtien? Ilma kyllä täällä etelä-Suomessa on ihan lämmin ja tuulelta voi hyvin suojautua mutta silti pohdin että lähteäkö vielä puistoilemaan ensi viikolla.



hyvää keskiviikkoa kaikille!



t.tuuli ja tyttötrio

Jospa minäkin välillä taas pinoutuisin... jonkin verran olen käynyt täällä kuulumisia lukemassa, mutta aina kun ryhdyn kirjoittamaan niin kuuluu käskyhuuto!



Meillä poika täyttää tänään 2 viikkoa, ensimmäiset neljä yötä tuli nukuttua 2-4 tuntia/yö ja koko ajan olisi pitänyt olla tissillä. Neuvolassa sitten todettiin, että paino ei ollut noussun tarpeeksi eli meikäläisellä ei sitten maitoa tule tarpeeksi tai sitten jätkä ei jaksa imeä rinnalta. Vähän huono omatunto vaivaten kauppaan ostamaan korviketta...

Nyt syödään sitten 3 tunnin välein ja paino on lähtenyt hyvin nousuun.



En ikinä ole oikein imettämisestä tykännyt, mutta olin kyllä ajatellut kärvistellä kauemmin kuin viikon! No, pääasiahan on, että poika ei näe nälkää.

Nyt sitten pumpataan ja annetaan vielä lisämaitoa.

Toiveena on kuitenkin vielä päästä täysimetykseen, ellei jätkä tajua että pullosta saa helpommin :(



Maidontulosta täällä taisi olla jotain juttua, mummoni määräsi minut juomaan pilsneriä! Oli sitä kuulemma äidillenikin aikoinaan kuskannut samaan ongelmaan, joten täytyy tästä kai sitä kokeilla.



Arki on muuten lähtenyt käyntiin meillä ihan hyvin, esikoinen on aamut koulussa ja kakkonen on vielä tämän kuun loppuun kokopäivähoidossa ja sitten syyskuun alusta puolipäivähoidossa joten aamupäivät on vauva-aikaa.



Ristiäiset meillä on heti lokakuun alussa, ja jotain tarjoamisia varmaan pitäisi kehitellä... Itse olen surkea leipomaan joten täytyy varmaan turvautua äitiin ja isän uuteen vaimoon...

Meillä on nimi ollut esikoisen odotusajasta lähtien pojalle valmiina, mutta toissapäivänä sitten kyllästyin siihen ja nyt on uudesta keksimästäni nimestä väsytystaistelu miehen kanssa menossa... Saas nähdä kuinka käy ;)



Emma-Liinu ja poika 2 vko

Olipa mukava tulla lukemaan eloisten vauvapinoa, eilen kävin kirjoittelemassa synnytyskuulumiset odotuspinoon. Meille siis syntyi Onni-poika 26.8. klo 2.20. Mitat 3005 g, 51,5 cm ja pipo 33 cm. Pieni vauva, mutta ihan sopiva mulle =) Synnytys oli nopea: oltiin polilla vasta puolen yön maissa ja osaston kiireestä johtuen kätilö ei juuri muuta ehtinyt kuin pistää käyrälle ja lähti sitten siivoamaan synnytyssalia. En siis saanut juurikaan kivunlievitystä: 7-8 sentissä tuli paraservikaalipuudute ja sitä ennen sinnittelin geelipusseilla ja mies hieroi selkää. Ponnistusvaihe oli ihanan nopea, vain 5 min ja sen seurauksena pääsin vähällä: 1 tikki, pidätyskyky säilyi ja pukamatkaan ei häiritse. Jälkivuoto on jo ihan minimissä, maitoa sen sijaan tulee reilusti ja pitää tosiaan huolehtia siitä, ettei pääse pakkaantumaan rintoihin (apuna lypsäminen, kaalinlehdet, geelipussi ja hieronta sekä imetykset eri asennoissa eri puolilta rintaa).



Kotiuduimme jo maanantaina poitsun kanssa. Tällä kertaa en ollut läheskään niin itkuinen kuin viimeksi, sen sijaan jälkisupistukset oli ikävä ylläri, mutta onneksi ne kesti kipeinä vain pari ekaa päivää. Maha roikkuu pömppiksenä tuossa edessä ja viitisen kiloa jäi synnärille ja toinen mokoma on vielä riesana. Tää onkin hankala vaihe, kun äitiyshousut on nyt isot, mutta omat housut pienet verkkareita lukuunottamatta.



G: otitteko Calmette-rokotuksen vai ette? Me päädyttiin siihen lopulta rajan läheisyyden takia ja koska lastenlääkärikin sitä suositteli. Toivotaan, ettei pistosjälki ala kovasti märkiä.



Huomenna on eka neuvola. Olin kyllä katsovinani synnärillä, että pojan paino nousi jo toisena päivänä 50 g (3005 - 2900 - 2950) ja syömisistä päätellen ei pitäisi olla ainakaan kovassa laskussa. Saa nähdä milloin Onnin " pahkapää" normalisoituu, poitsu taisi olla aika kauan könöllään mun lantioon, kun jäi sellainen pahka (ihan kuin olisi imukupilla vedetty).



Meillä ei ole vielä mitään rytmiä: välillä valvoo parikin tuntia ja välillä vain syötön välit. Imetyksiäkin tulee toisinaan tunnin välein, sit taas jaksaa kolme neljäkin tuntia ilman. Joskus on vaikea sanoa, kitiseekö Onni nälkää vai masuaan, joten pientä arpomista tää vauvanhoito vielä on. Sitäkään en muista, miten kantsii menetellä jos toinen vääntää unissaan kakat: pitääkö vaippa vaihtaa heti? Nolona kyselen, vaikka en ole edes esikoisen äiti...



Tämä ja huominen onkin rauhallisia kotipäiviä, kun esikoinen on hoidossa. Mies aloitti tiistaina kesäloman (2 vkoa) ja jatkaa parin työviikon jälkeen isyyslomalla. En kyllä tiedä, miten tuun pärjäämään yksin lasten kanssa, kun tuntuu että esikoinen vaatii niin paljon extrahuomiota...Mutta pakkohan sitä on sitten pärjätä!



Nyt piste tälle romaanille. Vauvantuoksuisia terkkuja kaikille!

Kerttukasperi ja Onni 4 pv

KERTTUKASPERILLE: Mä mietin ihan samoja juttuja tyhmänä ;) Että milloin mennä ulos, pärjäänkö ulkona, mitä pukea päälle, milloin vaihtaa vaippa jne... Mullakin tämä " jo" kolmas vauva. Mä kyllä yleensä syötön jälkeen vaihdan vaipan, vaikka vauva oliskin nukahtanut rinnalle (jos siis tullut kakat). Tämä pikkuinen kakkaa ihan jatkuvasti, ja mieluumin vaihdan usein ja vaikka sitten herätänkin vauvan, kuin se, että tulee kamalat vaippaihottumat. Mutta siis jos ihan syvää unta nukkuu ja kesken unien kakkaa, niin sillon en ole vaihtanut kyllä vaippaa. Yöksi olen laittanut sinkkivoidetta suojaksi, kun en jaksa joka syötöltä vaihtaa vaippaa ellei ole ihan pakko. Yritän päästä yhdellä (tai kahdella) vaihdolla öisin. Meidän pikkuinen on kova imemään, ja haluaisi kovin imeä, vaikka ei ole nälkäkään. Olenkin nyt miettinyt, että pitäisikö kuitenkin ottaa tutti käyttöön. Jos siitä olisi apua. Vauva ei monesti osaa nukahtaa, ellei ime tai ole sylissä. Sitten kun ottaa rintaa, vaikka ei olekaan nälkä, niin selvästi harmistuu kun haluaisi vaan imeä ja sieltä tuleekin maitoa kamalasti.



G: me ei otettu calmettea, kakkoselle tuli ikävä mätäpaise, jonka takia häntä ei voitu kylvettää 2-7kk ikäisenä. Arpikin on ruma (no ei sillä tietty oikeasti ole väliä). Kahden terkkarin ja kahden kätilön suosituksella sekä luettuani KTL:n suosituksen, päätimme, että emme ota tällä kertaa rokotusta. Lisäksi vielä vaikutti se, että tuolle kakkoselle oireet aiheutti se vanha rokote, tämä uusihan aiheuttaa vielä useammin komplikaatioita kuin se vanha. Muuten olen kyllä hyvinkin rokotusmyönteinen, ja muut rokotteet otamme ehdottomasti.



Nyt pitää mennä laittamaan pyykkiä kun vauva kerran nukkuu, sitten pitää hakea kakkonen hoidosta... Mitenkähän se onnistuu kun tuo vauva nukkuu juuri nyt? Kääk! Painajaismaisen huudon saattelemana kävelemme varmaan hoitopaikkaan ja sieltä pois.



Jamssa + tyttö 12vrk