Kuka antaa nimiäisissä nimen jos ei haluta pappia?
Tulipahan tämäkin mieleen tässä suunnittelun lomassa
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 11:50"]
Ah, tuo nimiäisten vaivaannuttavin hetki, kun isä alkaa hermostuneena yskimään ja koko perhe nousee varovasti seisomaan ympärilleen pälyillen. Sitten isä kiittää vieraita paikalle tulosta ja sanoo kaksi ulkoa opettelemaansa korulausetta uudesta tulokkaasta ja kiekaisee lopuksi vauvalle valitun nimen. Tämän jälkeen vanhemmat pälyilevät levottomina ympärilleen ja seuraavat vieraiden kasvojen ilmeitä. Sitten tuleekin kutsu kahvipöytään.
[/quote]
Varmasti näin, jos sun tuttavapiiri koostuu jäykistelijöistä. Meillä nimiäiset ovat olleet tavalliset, rennot juhlat. Ja ensin on syöty ja sitten vasta kerrottu koko nimi - 1. nimi onkin ollut jo kaikkien tiedossa. Me ollaan ilmoitiksen yhteydessä kerrottu, mijsi ollaan päädytty kys. nimiin, ja sitten on laulettu joku lastenlaulu tmv.
Jos tunnelma on vaivaantunut, se johtuu kyllä siitä, että ihmiset eivät osaa olla toistensa kanssa. Meillä kys. ongelmaa ei ole ollut, kun vieraatkin ovat olleet tuttuja ja välit hyvät.
Me pidimme miehen kanssa yhdessä puheen. Aloitimme kolmannesta nimestä, kerroimme taustoja ja sitten etunimen julkistamisen jälkeen pyysimme nostamaan maljan "Pirkko Petteri Pikkuiselle". Maljan jälkeen laitettiin musiikkia soimaan ja ihmiset halusivat ottaa kuvia. Siitä sitten sujuvasti kahvipöytään.
Ei kastettu koska ei kuuluta kirkkoon kumpikaan. Haluttiin kuitenkin juhlia uutta elämää.
Miksi kasteen yhteydessä pidetään kirkon jälkeen kakkukahvit? Koska se on tapa?
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 11:29"]
Kirkosta kopioitu juttu eli ei-kirkollinen kummi. Samoin kun nimiäiset on kopioitu ristiäisistä. Mitäs aattelitte keksiä rippijuhlien tilalle. Mun serkuille järjestettiin 15v-juhlat, etteivät poloiset jää ilman "rippi"lahjoja.
[/quote]
Eivät erilaiset siirtymäriitit ole kristinuskon yksinoikeus. Niitä on järjestetty monissa eri kulttuureissa riippumatta siitä, mitä uskontoa niissä on harjoitettu. Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä teini-ikäisten siirtymäriiteistä, rippijuhlat ovat vain kristinuskon versio niistä.
(Itse asiassa monet juhlat, joita nykyään kristillisinä pidetään, ovat alkuperältään jotain aivan muuta, ja niihin on liitetty kristillinen sisältö vasta myöhemmin.)