Mistä tiesit että on oikea aika seuraavalle lapselle?
Onko muilla ollut sitä tilannetta että ette osaa päättä miehen kanssa että jätetäänkö ehkäsy pois ja yritetäänkö toista/seuraavaa lasta?
Tää asia pyörii mun päässä jatkuvasti ja punnitsen molempien päätösten hyviä ja huonoja puolia enkä saa rauhaa tästä asialle. Tosin taisin jo itekkin vastata kysymykseeni, että ei varmaan kannata jos ei tosiaan ole 100% varma että seuraavalle on hyvä antaa lupa tulla, mutta tuleeko onko sitten koskaan olemaan satavarma?
-Kahden vaiheilla
Kommentit (14)
No mulla oli toiveissa kaksi lasta ennen kuin sain yhtäkään, koska itse olen ainoa lapsi. Kun esikoinen oli vauva, arvelin, että saatan jättää homman siihen yhteen lapseen, jos odotan kauhean pitkän aikaa. Vauvahuuruissa arvelin, että toiveeni pitää, mutta sen ohimentyä huomattuani, että onhan lapsessa hommaa pelkäsin, että en enää löydä syytä toiselle lapselle sittenkään.
Aloimme yrittää toista kun esikoinen oli vähän yli vuoden. Heille tuli lopulta 2 vuoden ikäero. Ihan sopiva, enkä ole katunut sitä, että lapsia on kaksi.
Eli oikea aika oli sellainen, etten jätä toista lasta tekemättä --> siis tässä tarinassa oikea aika toiselle oli mahdollisimman pian (mutta kuitenkin niin, ettei nyt ihan kahta vauvaa ole yhtäaikaa).
4
Omasta puolestani sanoisin, että epäilys säilyi loppuun asti, ehkä 10-20 % ei, ja silti tehtiin se. Sama tunne edelleen, mutta odotan kuitenkin kiinnostuneena uutta perheenjäsentä. Toisessa vaakakaupissa oli työvuodet ja palkka, toisessa lapsi. En kadu.
Ei mun mielestä kannata odottaa, kunnes on satavarma, jos kuitenkin on siitä varma, että sen toisen lapsen haluaa jossakin vaiheessa.
Aloimme yrittää toista lasta heti, kun eka täytti vuoden ja vähensi yöheräilyjään alle kahteenkymmeneen yössä :) Ekan saaminen kesti monta vuotta, oli lapsettomuushoitoja ja keskenmeno, joten ajateltiin, että aletaan yrittää tokaa heti kun mahdollista, että saadaan se edes joskus. No tietysti tärppäsi sitten alle puolessa vuodessa, oli todella rankka pikkulapsiaika, mutta olen tyytyväinen, että saimme toisenkin lapsen.
40 lähestyi. Ei kannattanut odottaa.
Ikäeroa sai tulla vajaa kaksi vuotta, jotta äitiyspäivärahan sai oikealla verotusvuodella ;)
Täällä kanssa pähkäillään samaa mitä ap: esikoinen on 3-vuotta ja aika vaikea tapaus:) mies ei ole superinnoissaan ajatuksesta...
Samat fiilikset täällä! Päivittäin mielessä mutta PELOTTAA ajatus tulla taas raskaaksi. Esikoinen byt 10kk vanha. Haluan nauttia hänestä ja pystyä keskittymään häneen kunnolla, mutta samalla haluaisin että olisi lapset mahdollisimman saman ikäisiä. Mies jo valmis uuteen. Tuleekohan minulle varma olo että nyt haluan raskautua, vai tapahtuuko se hieman epäröiden? Isoja asioita :)
Meillä on toista lasta yritetty kuukauden päivät. Esikoinen on 10kk, toivotaan suht pientä ikäeroa. Mies alkoi puhua toisesta lapsesta jo synnärillä, mutta piti vähän toppuutella. :)
Huh, meillä mies ei todellakaan ole innoissaan ajatuksesta. Kuitenkin sanoi, että jos nyt niin paljon haluan toisen lapsen, niin tehdään vaan:) ja kun itsekään en ole 100%varma...
Kiva kuulla teidän tilanteita!
Meidän esikoinen on 11kk, mulla oottaa tammikuussa töihin paluu vakipaikkaan, samoin mies menee töihin kun pääsee joulukuussa armeijasta. Jos siis nyt tulisin raskaaksi, olisi laskettu aika touko-kesäkuussa jolloin oltais jo hetki oltu töissä (tasottamassa rahatilannetta). Toisaalta taas edessä olisi luultavasti muutto isompaan ja isomman auton hankinta. Yksi suuri mieltä painava asia on oma jaksaminen, myönnän olevani mukavuudenhalunen ja välillä tosi laiskakin. Untakin on saatava tarpeeksi yössä jotta pystyn toimimaan enkä vaan makaa koko päivää. Huoh, niin monta asiaa mielessä. Ja tosiaan meilläkin mies suunnilleen synnäriltä asti sanonu että seuraava vaan mahollisimman pian, en kuitenkaan sen varaan uskalla laskea. Tuo on kyllä totta että täysin varma sitä tuskin koskaan tulee olemaan... Naureskelin myös tänään että onkohan tämä joku merkki ylempää että meil on rahat vähissä ja pitäs mennä hakeen uudet pillerit, että eikö pitäskään sitten hakea. :D
-Ap
Tai sen vielä lisään että mies ois jo ihan valmis, ollut jo kauan...
-Ap