Lue keskustelun säännöt.
Voiko vielä 25-vuotiaana muuttaa elämänsä? Ns. "aloittaa uudestaan"
03.08.2021 |
Lähteä opiskelemaan uutta alaa? Laihduttaa? Hankkia uusi ystäväpiiri? Hankkia uusi tyyli? Vai onko jo liian myöhäistä?
Kommentit (38)
Olin 30, kun lähdin opiskelemaan ja 34, kun valmistuttuani muutin työn perässä ja sain elämääni uusia ystäviä. Nyt 39 ja olen tyytyväisempi elämääni kuin ennen. Koskaan ei ole liian vanha muuttamaan elämänsä suuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna palaa kirjoitti:
Ihana ajatus pitää itseään vanhana 25 vuotiaana. Voit oikein hyvin opiskella, mitä ikinä haluat. Voit myös opiskella jotain hyödyllistä, vaikka et haluaisi tehdä sitä työtä.
Aloita silti Asp-tili asuntolainaa varten ja lisäksi muu säästäminen. Talous kannattaa pitää kunnossa. Se vaikuttaa itsetuntoon.
Ei asp-tili, vaan joku tuottava säästökohde. Omistusasuminen on vanhanaikaista.
On se tietenkin mahdollista, mutta ei välttämättä onnistu, jos painolastia on liikaa, tai et muuten pääse siihen uuteen elämään kiinni. T. aloitin uudet opinnot 25-vuotiaana, mutta elämä romahti täysin vasta sen jälkeen.
Minä olen 35 v. ja aloitin vuoden vaihteessa opiskelut tarkoituksenani muuttaa elämäni suunta. En koe olevani mitenkään vanha. Päinvastoin, pystyn suhtautumaan opintoihin ihan erilaisella vakavuudella kuin 21-vuotiaana kun elämässä oli käynnissä kaikkea muutakin säätöä ja oppimista. Nyt tiedän paremmin mikä on olennaista ja tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ei. Minä sossurottailin 25-vuotiaaksi. Oli masennusta, ahdistusta, vahingollisia ihmissuhteita yms.
Ei se koskaan myöhäistä ole.
Olin 25 v. kun kirjoitin iltalukiosta ylioppilaaksi. Jatkoin AMK:hon, olin 30 v. kun valmistuin ensimmäistä kertaa ammattiin. En muuten ollut edes luokan vanhin. Työllistävä ala.
Nykyään löytyy vakityö, perhe, asuntolaina, koira ja kaikki porvarillisen elämän kliseet. Roskaruoka, rööki ja kalja vaihtunut fitnessiin, white trash -tyyli klassiseen.
Tienaan hyvin, mutta viime aikoina olen alkanut miettiä taas uutta täyskäännöstä. Alanvaihtoa, elämäntavanmuutosta ja muuttoa landelle. Ellei kalma tai sairaus korjaa, tässä on elämää vielä yli puolet jäljellä, eli hyvin ehtii.
Valmistuin 30-vuotiaana, sain lapsen 35 v, vakituisen viran 40 v. Löysin elämäni miehen 46 v. Minut headhuntattiin johtotehtäviin 50 v.
Joo luulisin että 25 v elämä ei ole ihan ohi vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Upeaa, mitä mietit ap. Nyt sinulla on mitä parhain aika laihduttaa, ostaa sutjakalle vartalollesi just sinulle sopivia ihania vaatteita, uusi pirtsakka kampaus ja het vaan opiskelemaan. Onnittelen , että olet tarmokas .
Vierailija kirjoitti:
Pelisi on menetetty
Naiset ovat menettäneet pippelinsä jo ennen syntymää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietty voi, ite oon 25v ja pääsin nyt syksyksi AMK:hon opiskelemaan :3 (minulla ei ole aiempia AMK tutkintoja). Muutenkin vaihtelen mun elämää kokoajan, koska jos joku juttu ei toimi niin vaihdan parempaan. (Muutan usein, vaihdan poikaystävää, työpaikkaa, uraa) Tässä vaiheessa on vielä helppo muuttaa juttuja niin siksi mielellään teen ne vaihtelut nyt ja etsin paikkaani maailmasta. Eikä sitten niin että takertuisin tiettyyn ja sitten tulisi vanhempana joku kriisi että olikin väärä valinta. Tosin nykyinen poikaystävä on pysynyt jo yli vuoden niin eiköhän se saa pysyä ja vaikuttaa hyvältä valinnalta :) mutta muutan kohta amk:n ja poikaystävän takia uuteen kaupunkiin ja sitten pitääkin taas etsiä uusi työ ja uudet kaverit kaupungista.
Voihan sellaisen elämänmuutoksen tehdä minkä ikäisenä tahansa, esim. ottaa loparit töistä ja alkaa juoda viinaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla vielä elämä edessä! Olet nuori, ilman vanhaa naamaa!
Minä, vanha nainen, olen jo pilalla ja elämä ohi :(
N36
Siis mitä alaa siellä AMK:ssa voi opiskella ilman suomen kielen osaamista? Ammattikorkeakouluhon ja tämä on näkynyt kahdella eri kirjoittajalla. Ei näin.
Mä lähden nyt 30 vuotiaana yliopistoon lukemaan toista maisterin tutkintoa opintolainan turvaamana. Jatkan insinöörilinjalla, mutta erikoistuen talouden puolelle. Vaihdoin työelämässä suunnan 28 vuotiaana. Seuraavan vuosikymmenen tavoite on kemian tutkinnon tekeminen. En tiedä palaanko Suomeen vai teenkö sen jossain muussa maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä alaa siellä AMK:ssa voi opiskella ilman suomen kielen osaamista? Ammattikorkeakouluhon ja tämä on näkynyt kahdella eri kirjoittajalla. Ei näin.
Mä lähden nyt 30 vuotiaana yliopistoon lukemaan toista maisterin tutkintoa opintolainan turvaamana. Jatkan insinöörilinjalla, mutta erikoistuen talouden puolelle. Vaihdoin työelämässä suunnan 28 vuotiaana. Seuraavan vuosikymmenen tavoite on kemian tutkinnon tekeminen. En tiedä palaanko Suomeen vai teenkö sen jossain muussa maassa.
Vierailija kirjoitti:
30 vuotiaana
Vierailija kirjoitti:
maisterin tutkintoa
Vierailija kirjoitti:
28 vuotiaana
Vierailija kirjoitti:
kemian tutkinnon
Vai sopisitkohan sittenkin paremmin sinne AMK:hon? ;)
Mikähän tän palstan logiikka taas on ihmiset jotka on kommenteissa silleen "olin luuseri sossupummi mut sit aloin 30v menestyy" saa pelkkiä ylös ääniä ja ihmiset jotka on silleen "oon kokoajan ollut menestynyt mutta vaihtelen juttuja itselleni paremmin sopiviin" saa melkeen pelkkiä alasääniä.
25-vuotiaana ei voi tehdä muutoksia, mutta 26-vuotiaana ja vanhempana voi sitten alkaa tekemään niitä muutoksia! Eli ota nyt rauhallisesti tämä vuosi!
Ihana ajatus pitää itseään vanhana 25 vuotiaana. Voit oikein hyvin opiskella, mitä ikinä haluat. Voit myös opiskella jotain hyödyllistä, vaikka et haluaisi tehdä sitä työtä.
Aloita silti Asp-tili asuntolainaa varten ja lisäksi muu säästäminen. Talous kannattaa pitää kunnossa. Se vaikuttaa itsetuntoon.