Muistatko kun kotiisi tuli mikroaaltouuni?
Minä muistan! Vuosi taisi olla 1988. Serkkujen kanssa setäni opastuksella laitettiin sinne ransanleipäsiivuja, päälle suolakurkkua, juustoviipale ja mustapippurirouhetta! Voihan hitsi kun oli hyvää!
Kommentit (37)
Meillä ei ole vieläkään mikroaaltouunia.
Muistan myös. Ei ollut pyörivää alustaa ja leipiä siinä lämmitettiin. Tietenkään ei saanut katsoa lasin läpi ettei tule säteilyä
Meidän eka vuonna -95 ostettu Rosenlew mikro vaihdettiin juuri uuteen, hyvin kesti.
Muistan. Joskus 1980-luvun puolivälissä tuli. Se oli valtavan iso, ruskea ja ruma, ja piti kovaa ääntä. Mutta sillä oli kätevä tehdä lämpimiä voileipiä koulun jälkeen.
Muistan. Joskus 90-luvun alussa se oli. Ja mummolle vietiin lahjaksi ja kyllä päivitteli, että mitä hän tuollaisella kalliilla laitteella osaa tehdä. 😄
Muistan. Olin ala-asteella, tarkkaa vuotta en muista. Kyllä se mikro oli jännä laite, luin ohjekirjan ja mukana tulleen reseptivihkosen hyvin tarkkaan ja halusin heti käyttää laitetta.
Muistan. Äiti pudotti sen eka yönä humalassa lattialle kun lähti jostain syystä sitä kantelemaan. Meni kuljetusvaurioksi.
Vaan ei tullut kun pelättiin että siitä saa säteilyä!
Taisi olla 1980-1990 lukujen vaihteessa en tarkkaa vuotta muista, joku phipsin iso rohjake oli ja taattua philipsin laatua eli ei lyhytikäinen romu oli.
Ostin tuon romun jälkeen Panasonicin mikron, on edelleen käytössä.
Muistan. Ovikello soi, en nähnyt ovisilmästä mitään, mutta kun avasin, siellä se oli. Luukku iloisesti levällään, valo kirkkaana loistaen. Vnsin sen heti maksimiteholle, ja siellä se hyrisi tyytyväisenä. Annoin sille nimeksi Kauko Juhantalo.
Vuosi oli 1988 ostettiin vanhemmille ja meille miehen kans samanlaiset. Itseasiassa on vieläkin toimiva kapistus.
Muistan! Joskus 1980-luvun puolivälissä. Mummu hankki ensin oman, ja kapine todettiin kelpo vehkeeksi, joten meillekin hankittiin sellainen. Sen mukana tuli keittokirja, jonka pohjalta sitten kokkailtiin vaikka mitä. Suosikkini oli sämpylä, joka koverrettiin, ja sinne laitettiin lauantaimakkaraa ja juustoa ja päällimmäiseksi kananmunaa - ja ei kun mikroon kypsymään.
En, ei meille koskaan tullut. Lämppärit yms. tehtiin pyöreällä Aromi-sähkögrillillä.
Kun muutin 19 vuotiaana kotoa, niin sain isän vanhan mikron, vuonna 1993.
En tarkkaa vuotta muista, olisiko ollut joskus 80-luvun puolivälissä tai vuosi-pari myöhemmin. Merkkiäkään en enää muista, taisi olla vaaleakuorinen, jossa musta digitaalinen näppäinpaneeli ja taisi olla jonkinlainen digitaalinäyttökin. Mikropitsoja ainakin lämmiteltiin sillä. Olin itse lapsi, vähän toisella kymmenellä niihin aikoihin ja opin helposti mikron käytön.
Itsellä on nyt Sharpin mikro vuodelta 2001, pyöriväalustainen. Lujaa laatua, ei toki pitäisi kiitellä, mutta koko aikana ei ole ollut pienintäkään toimintahäiriötä :)
Muistan. Se saatiin joululahjaksi.
Philips oli merkiltään.
Alussa me pidettiin siellä aina vesilasia, jos se olisi mennyt vahingossa itsestään päälle! :'DDDD
Kyllä, olimme koko perhe kuin puulla päähän lyötyjä kun mikroaaltouuni avasi ulko-oven, asteli sisään keittiöömme ja avasi luukkunsa.
En ole vieläkään päässyt yli siitä.
Muistan, se oli joskus 80-luvun lopulla. Olin haaveillut siitä pitkään ja sitten lopulta se miehen kanssa ostettiin. Olin sitten koko loppuillan onneton, olo oli kuin lapsena, kun jouluaattoiltana oli kaikki lahjat avattu ja joulu tuntui menneen ohi. Keittokirjan mukaan me sitten tehtiin sillä ruokia. Nykyään mikro on kuumennusta ja sulatusta varten lähinnä.
Meille tuli 1980 ja saarioisten pizzat tuli seuraavana vuonna nam
En muista tarkkaan milloin mutta vuosien 1983-1986 välissä. Oli aika kova hurina ja varsinkin se piippaus, kun tuli valmista. Meillekin tuli sen mukana jonkinlainen reseptivihko mutta ei kyllä käytetty muuhun kuin ruoan lämmittämiseen.
Leipäkone tuli pian sen jälkeen.
Videot tulivat vuonna 1981, haettiin Saksasta.
Tiskikone oli tullut jo 70-luvun puolella.
Pimputtiko se eka ovikelloa vai tuliko suoraan sisään?