Kokemuksia rodusta TIIBETINSPANIELI
Onko tiibetinspanieli haukkuherkkä? Sopiiko se lapsiperheeseen, jossa on 12- ja 10-vuotiaat lapset? Voiko sen kanssa harrastaa agilityä?
Kommentit (16)
Ihan lutuisia ja kilttejä, mutta lyhyen kuonon vuoksi hengitysvaikeuksia, joten ei agilityä. Muutenkin suht sairaita koiria..
Hyvin reviiritietoisia, räkyttää. Nartut itsepäisiä. Urokset alistuvaisempia, leikattu uros sopii ehkä parhaimmin
lapsiperheeseen. Mutta kauniita koiria ovat.
Siskolla 5 vuotias tiibetinspanieli :) haukkuu vaan muutaman kerran jos ovelle koputetaan! Ei muuten
Lempeitä ja vähän hidastempoisempia, eivät oikein sovellu agilityyn. Sopivat erinomaisesti eläkeläisille ja lapsille, jotka haluavat leikkiä koiran kanssa takapihalla.
On herkkä haukkumaan ja itsepäinen, aina ei huvita totella. Ei ole kovin leikkisä. Mutta kiellon tajuaa hyvin, fiksu koira ja suloinen kuin mikä. Hengitysvaikeuksia, semmoisia röhinäkohtauksia, räkii paljon.
Hyi hitto, hommaa ennemmin oikea koira.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 17:04"]
Ihan lutuisia ja kilttejä, mutta lyhyen kuonon vuoksi hengitysvaikeuksia, joten ei agilityä. Muutenkin suht sairaita koiria..
[/quote]
Otahan selvää asioista ennen kuin kirjoittelet. Nyt oli kyse rodusta tiibetinspanieli, ei ranskanbulldoggi. Tipsuilla ei ole hengitysvaikeuksia, sillä niiden kuonon pituus on kolmasosa koko pään pituudesta, ei mikään lyttykuono. Perinnöllisiä sairauksia niillä on erittäin vähän, yleensä ihan poikkeuksetta elävät 14-16-vuotiaiksi. Agilitya niiden kanssa voi harrastaa mainosti. Kyseessä on ikivanha rotu, joka esiintyy Tiibetin vuoristoissa edelleen. Tipsut jaksavat pitkiä kävelylenkkejä ja myös tarvitsevat niitä, eivät ole mikään sohvakoira.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 17:05"]
Hyvin reviiritietoisia, räkyttää. Nartut itsepäisiä. Urokset alistuvaisempia, leikattu uros sopii ehkä parhaimmin
lapsiperheeseen. Mutta kauniita koiria ovat.
[/quote]
Meillä on ollut kaksi tiibetinspanielia, toinen eli 17-vuotiaaksi ja toinen on nyt 12-vuotias. Kumpikaan ei ole räksyttänyt muuten kuin hälyttäessään, silloin kun ovikello soi. Tipsu on nimenomaan hälyttävä, ei räksyttävä koira, aivan erilainen kuin vaikka chihuahua. Luonteeltaan pehmeä ja kaikille ystävällinen. AV:n sijasta soittaisin jollekin kasvattajalle ja kyselisin, tai tiibetinspanielin rotujärjestön edustajalle.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 17:10"]
On herkkä haukkumaan ja itsepäinen, aina ei huvita totella. Ei ole kovin leikkisä. Mutta kiellon tajuaa hyvin, fiksu koira ja suloinen kuin mikä. Hengitysvaikeuksia, semmoisia röhinäkohtauksia, räkii paljon.
[/quote]
Meidän koirilla ei ole koskaan ollut röhinäkohtauksia tai räkimistä, noi sun kuvaamat oireet saattavat olla allergiaa. Tipsun kuono ei saa olla lyttykuono, vaan siinä on oltava pituutta.
Meillä leikkaamaton 5v uros tipsu. Ei tosiaan räkytä. Haukahtaa kerran pari kun joku koputtaa (myös jos olen menossa koiran kanssa sisään ilman avaimia ja joudun koputtamaan :D). Tottelee todella hyvin ja jaksaa vetää pitkiä metsäretkiä pienestä koostaan huolimatta. Sadepäivinä ei haittaa jos lenkit jää välistä. Pysyy vapaana missä tahansa. Meillä ala-asteikäiset lapset. Rakastaa lapsia ylikaiken!
Harmi kun jokaiseen ketjuun tulee päänaukojia provoilemaan :(
Kaikki ihmiset eivät halua lemmikikseen koirasutta, jonka avulla pörhistellä vastaantulijoille. Seurakoirissa on paljon mukavia ja miellyttäviä rotuja, kuten nyt esimerkiksi tiibetinspanieli.
Meillä 6 vuotias narttu, tulee kaikkien koirien kanssa erittäin hyvin toimeen, ei ole koskaan ollut epäluuloinen tai vihainen. Rakastaa lapsia ja niiden kanssa juoksemista. Ei räkytä. Täysin terve, ei hengitysvaivoja, ei allergioita. Pitää pitkistä kävelylenkeistä ja ollaan harrastettu sekä agilitya että tokoa, jälkimmäisessä on jopa sijoittunut :) Kiva ja helppo koira, mutta jos haluaa että koirassa on haastetta, niin tiibetinspanieli on aika pehmeä rotu sellaiselle ihmiselle.
Luonne riippuu hyvin paljon yksilöstä. Minulla on uros tipsu, joka on aina valmis lenkille ja ja touhuamaan muuten vaan, mutta tunnen myös tapauksia, jotka vihaavat lenkkeilyä ja pelkäävät monia asioita. Tipsua on alunperin käytetty nimenomaan vahtimaan (luostareita) joten ainakin oma otukseni on kova haukkumaan eli kerrostaloon en suosittelisi. Tipsu kiintyy omaan laumaansa ja suhtautuu vieraisiin varauksella/ ei huomioi vieraita. Lapsien kanssa kokemusta sen verran, että kun tottuu lapsiin niin sietää peremmin. Meillä tipsu varoittaa murinalla, jos lapset ovat liian innokkaita.
En sanoisi tipsua erityisen sairaaksi roduksi, koska perinnöllisiä sairauksiahan ei juurikaan esiinny. Mutta hengitysvaikeudet ovat ilmeisesti aika yleisiä, johtuen lyhyestä kuonosta.
Tipsut ovat todella älykkäitä koiria, mutta myös hyvin itsetietoisia. Asioita saa siis opetettua tipsulle, mutta jos se päättää ettei tekeminen huvita, niin silloin se ei tee :D eli summa summarum agility saattaa olla hankalaa, koska tipsu ei ole erityisen miellyttämisen haluinen vrt. esim. noutaja. Mutta kokeilemalla tietää :)
Toivottavasti tästä kilometritekstistä oli jotain apua :)
Täällä on maalailtu kyllä melko kauhukuvia tiibetinspanieleista.
Kokemusta kyseisentä rodusta paljon!
Tipsuilla on vanha vahtivietti jäljellä temppeleitten vartiointi ajoilta, tämä tarkoittaa että koira voi ilmoittaa vieraista ja ovikelloista yms haukkumalla, mutta ylimääräiset haukkumiset saadaan pois hyvällä koulutuksella. Tipsut ovat älykkäitä ja hiukan omapäisiä koiria jotka vaativat pientä koulutusta jos tahtoo oppineen lemmikin. Jotkut harrastavat tipsujensa kanssa jopa tokoa. Näyttelyt lienee yleisin harrastus tämän rodun parissa, mutta mikään ei estä agilityä.
Yleisimmät sairaudet tipsuilla liittyvät polviin tai silmiin. Tipsuilla on myös ilmennyt eroahdistukseen viittaavaa käytöstä sillä nautyivat hyvin paljon oman ihmisensä seurasta. Joillekkin koirille on jalostettu hiukan lyhyempi kuono joka voi aiheuttaa esim. Kuorsausta mutta hengenahdistuksista en ole kuullut. Suun kanssa voi olla ongelmia, kita on aika pieni ja sinne pitäisi kuitenkin aika monta hammasta mahtua, toisinaan maitohampaita täytyy poistaa eläinlääkärin toimesta. Hampaat ovat myös jatkuvasti bakteerien ja syljen peitossa mikä saataa lisätä hammaskiven muodostumista mutta tätä voidaan ehkistä monin tavoin kuten opettamalla koiralle hampaiden dännöllistä pesua ja erillaisten puruluiden tarjoaminen.
Turkin hoito on helppoa jos löytää oman koiran mahalle parhaan ruuan. Yleisimmin kalapitoiset nappulat ja niiden lisäksi märkäruoka pitävät turkin ja mahan hyvänä. Joillakin on ollut ongelmia koiran ruokailutapijen eli hotkimisen kanssa ongelmaa mutta senkin saa aika hyvin kuriin liottamalla vähän nappuloita ja ostamlla birike ruokakuppeja.
Saimme ensimäisen tipsumme 2011 seitsemän vuotiaana. Miniän koira, kun muuttivat kerrostaloon niin yksin jäätyään alkoi haukkumaan.
Naapurit valittivat siitä. Ei alkuun uskonut mutta kun lähti kaupassa käymään niin pisti nauhoituksen päälle. Tipsu oli niinkauan hiljaa kun ehti pitemmälle. Sama kotiinpäin tullessa, tunnisti askeleet jo pitemmältä niin ei kuulunut haukkumista.
Eli 16 vuotiaaksi asti munuaisten pettämisen takia jouduimme viemään eläinlääkärille.
Nyt meillä on kolme vuotias tipsu neiti, leikattu. Ollut vähän toista vuotta meillä.
Nukkuu jalkopäässäni tai ihan jaljkojen vieressä. Ei välitä mitään kun lähden pihahommiin tai asiolle.
Auta armias kun vaimo lähtee asiolle niin alkaa hirveä rääkyminen! Sama kotiin tullessa kun näkee sohvan selkämykseltä auton tulevan.
Muuten makaa koko vaimon reissun ajan sohvan selkämyksen päällä hiljaa.
Chidu herra kun lähti koirien taivaaseen 14 vuotiaana niin oli pari viikkoa suunnilleen syömättä kaverin menetyksen takia.
Kaverilla 2 kpl kyseisen rodun edustajaa ja kovia ovat kyllä räksyttämään.