Umpikujassa: parisuhteen aikainen paheneva väkivalta muuttui vainoksi ja väkivallaksi lapsen kautta ja lapseen kohdistuen

Ensimmäiseksi haluan muistuttaa, ettei mikään suhde ala väkivaltaisesti, vaan tekniikkaan kuuluu ensin lähes virheetön naamio. Nämä ihmiset ovat taitavimmillaan manipuloinnissa ja valehtelussa. En olisi voinut mitenkään aavistaakaan mitä kaikkea olisi luvassa.

Kaikki muuttui kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tiedän, että sellaista on vaikea ymmärtää, mikäli ei ole osunut omalle kohdalle, mutta oma tarinani toistaa sekä muiden kokemusasiantuntijoiden että tutkimusten kaavaa ja toden totta juuri näin näissä käy. Luulin kohdanneeni hienon ihmisen, koska hän oli lapsirakas, luotettava, äärimmäisen kiltti ja elämänhallinta kunnossa, alkotonkin vielä. Mikään ei kuitenkaan ollutkaan totta.

Jo positiivisesta raskaustestistä kaikki muuttui. Helvetti alkoi, emmekä päässeet lapsen kanssa turvaan edes katkaisemalla välit. Sosiaaliviranomaiset, jotka hetki aiemmin olisivat vaatineet minua valitsemaan väkivaltaisen puolison ja lapsiperhe-elämän välillä jos olisivat tienneet käänsivät takkinsa kokonaan ja alkoivat työskennellä aktiivisesti ihanan isän puolella. Samaa tekivät oikeusapupäätöksistä päättävät ja oikeuslaitos. Ilmaisin oikeusavuin upean huolehtiva isä sai kerta toisensa jälkeen nöyryyttää, satuttaa ja vahingoittaa taloudellisesti minua, joka yritin suojella lastani.

Nyt lapsi on jo täyttänyt 12, mutta riittää, että tämä hirviö kertoo kaikille lapsen olevan niin aivopestyn, ettei hänen kertomuksiaan elämästään isän luona ja isän puheista tule uskoa. Jälleen meitä odottaa oikeudenkäynti ja nyt siitä todella kärsii jo lapsikin. Hänkin on täysin uupunut systeemiin, joka on väkivaltaiselle, uhkailevalle, pelottelevalle, pitkäaikaistyöttömyydellä ja luottotiedottomuudellaankin jotakin vastuistaan ja velvollisuudentunnostaan periaatteessa osoittaneelle persoonalle täysin sokea. 'Äiti, miksi ne aina uskoo vain sitä?' 'Miksi aina pitää pelätä'

En jaksa enää. Meillä ei ole elämää. On vain tuska, pelko ja ahdistus siitä, mikä syytös ja mistä kummasta jälleen tulee taas jostakin ja mitä käsittämätöntä vastaan on jälleen puolustauduttava.