Täytän pian 50v ja en suhtaudu tähän hyvin

Luulen, että 50 vuoden päästä se on ohi.

Mä vihaan itseäni ja olen 29 v

Tosi sairasta, jos ikääntyminen aiheuttaa tuollaista inhoa. Oletko sitä mieltä, että vain nuoret ovat arvokkaita?

Eihän 50 ole ikänä vielä mitään.

Minulle tehtiin kaihileikkaus ja järkytyin silmien korjauksen jälkeen miltä näytän.

Kai tähän tottuu. Mutta muut eivät meitä mieti. Tää on meidän oma ongelma.

Noin ehkä käy, jos jotenkin jumiutuu siihen vanhaan itseensä ja yrittää näyttää samalta vuosikymmenestä toiseen. Mullakin oli jotain kipuilua, mutta nyt mulla on silleen keski-ikäisen imago. En yritä olla yhtään mitään muuta tai erilaista kuin olen. Urheilen edelleen, tykkään samoista jutusta kun ennenkin. 

Kannattaa ehkä vähän uudistaa imagoa, erilainen kampaus, vaatetus. Liian nuorekkaissa vaatteissa näyttää tämänikäinen kulahtaneelta vaikka olisi miten hyvin säilynyt. Samoin esim. pitkä vaalennettu tukka sopii aika harvalle 50-vuotiaalle. Mä pidän kyllä pillifarkkuja ja tennareita, kun niissä viihdyn, mutta esim. mitään revittyjä farkkuja ei ole, eikä napapaitoja tms. 

Kannattaa miettiä kivoja harrastuksia, nyt niitä pystyy vielä toteuttamaan. Ja sitten kun miettii vaikka että millaisista miehistä pitää, niin en mä ainakaan enää mitään nuoria katsele vaan omanikäisiä, ja ryppyjä alkaa olla niilläkin. Pojat ja miehet on erikseen, eron kyllä huomaa ja tuntee.

...Ohikiitävää kaikki on vaan...

Mulla oli tuollainen vaihe 40 kriiisissä. Tuli vielä erokin, mies jätti nuoremman takia ja siinä lähteissään haukkui tietysti minut läskiksi ryppyiseksi kurpaksi, jota kukaan mies ei voisi seksuaalisesti haluta yms. (Miehen uusi nainen 19-vuotias tuontimorsian)

Silloin vasta itsekin tajusin että joo, onhan se ulkonäkö aika paljon nuoruudesta muuttunut. Ylipainoa oli noin 40 kg ja ryppyä naama täynnä, paljon enemmän kuin useimmilla ikäisilläni. Mutta aika äkkiä pääsin siitä yli, totesin että en kyllä jaksa alkaa väistämätöntä ikääntymistä vastaan mitenkään taistella esm. kirurgian avulla vaan hyväksyn että nyt olen sitten tällainen. Vuoden se ehkä kesti se ahdistelu, nykyään ulkonäkö ei kiinnosta minua pätkääkään (olen 46). Asiaa helpottaa se, että päätin eron jälkeen etten halua enää koskaan miestä, joten minun ei tarvitse miellyttää kenenkään silmää tai kelvata kellekään.

Täytin keväällä 50 ja yhä vähemmän välitän itsestäni. Muiden mielipiteet on aivan evvk. Oikeastaa melkein kaikki on merkityksetöntä. Tavallaan vapauttavaa vanheta niin ei jaksa eikä tarvi välittää mistään mitään.

Ota esimerkiksi vaikka Rosa Meriläinen. Hänen ulkomuotonsa on muuttunut todella paljon ja vielä julkisuuden silmän alla, mutta hän on sinut itsensä kanssa. Katso vaikka julkkis-bigbrotherin jaksoja missä Rosa oli.

Vähän kun on naurunryppyjä silmäkulmassa, niin on se parempi kuin tarhapöllön hölmö ilme kaksikymppisellä.

Olen pian 48 ja olen juuri se mikä olen. Kelpaan itselleni oikein hyvin ja muiden mielipiteillä ei ole väliä.

En todellakaan ole kiinnostunut muiden, varsinkaan vieraiden ihmisten mielipiteistä omasta ulkomuodostani ja en niitä kuulekaan. Niitä ei tule myöskään läheisiltä, sillä kaikki tietävät, että minulle ei ole hyvä sellaisista asioista sanoa mitään. Olen ollut aina oman tieni kulkija ja oma itseni ja se kelpaa.

Olen 52 ja elämä on ollut mitä ihaninta viimeiset pari vuotta. On sitäkin ennen, mutta nyt on niin hyvin, että en valita enää mistään. Olen omassa elämässäni ja kukaan ei sitä voi heikentää. Rypyt ja muut, ei väliä. Nautitaan elämän menosta.

Onneksi ketään ei kiinnosta suhtautumisesi. Kuolet kuitenkin kohta pois

Hanki ap itsetunto. Tosin taitaa olla myöhäistä, sillä sinulla ei ole koskaan sellaista ollutkaan. Sitten ei auta kuin kärsiä. Eli kärsi kärsi, sitä kirkkaamman kruunun saat. :)

Minä aion tpaa itseni kun täytän 50, en aio elää vanhaksi.

Tyhmää valitella vanhuutta ja vanhenemista 5-kymppisenä. Mitä puhuu sitte kun on oikeesti vanha, 80-90 - vuotias?! Sitten miettii vuosikymmenten menneen hukkaan valitellessa, siitä näkökulmasta 5-kympp.on vielä nuori!!!

Keskity sisäiseen kaunistautumiseen eli hyväsydämisyyden, nöyryyden, oikeamielisyyden yms. lisäämiseen.

Väitätkö ap, että olet ollut joskus tyytyväinen itseesi?

Vierailija kirjoitti:

Täytin keväällä 50 ja yhä vähemmän välitän itsestäni. Muiden mielipiteet on aivan evvk. Oikeastaa melkein kaikki on merkityksetöntä. Tavallaan vapauttavaa vanheta niin ei jaksa eikä tarvi välittää mistään mitään.

Siis mitä ihmettä?

Täytin itse 4vuotta sitten 50.

Ihan elämäni parasta aikaa siitä(kin) lähtien, on kokemusta, rentoutta, osaamista ja olen hyvinhoidettu ja viehättävä keski-ikäinen nainen. Saa tehdä ja harrastaa ja on uskallusta olla mitä on, aidosti, sillä tuntee itsensä.

Ei muutu ai mitään. La dolce vita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytin keväällä 50 ja yhä vähemmän välitän itsestäni. Muiden mielipiteet on aivan evvk. Oikeastaa melkein kaikki on merkityksetöntä. Tavallaan vapauttavaa vanheta niin ei jaksa eikä tarvi välittää mistään mitään.

Siis mitä ihmettä?

Täytin itse 4vuotta sitten 50.

Ihan elämäni parasta aikaa siitä(kin) lähtien, on kokemusta, rentoutta, osaamista ja olen hyvinhoidettu ja viehättävä keski-ikäinen nainen. Saa tehdä ja harrastaa ja on uskallusta olla mitä on, aidosti, sillä tuntee itsensä.

Ei muutu ai mitään. La dolce vita!

Ehkä mun olisi pitänyt mainita että olen mies. Viesti 8.