Tuleeko isojen ikäerojen sisaruksista huonoja ihmisiä?
Tällä palstalla väitetään ainoiden lasten olevan itsekkäitä, ärsyttäviä, yksinäisiä, epäsosiaalisia, huonokäytöksisiä, tottelemattomia, hemmoteltuja, eivät osaa jakaa mitään, eivät osaa ottaa toisia huomioon, eivät osaa pitää puoliaan yms.
Entä sitten isojen ikäerojen sisarukset? Jos ikäeroa on vaikka 7-10 vuotta, ehtii ainakin esikoinen olemaan aika pitkään ainoa lapsi. Tuleeko isojen ikäerojen sisaruksista yhtä huonoja ihmisiä kuin ainokaisista?
Kommentit (5)
Minun tuntemani "ainoat lapset" ovat oikein miellyttäviä ja mukavia ihmisiä. Tunnen vielä lapsia sekä jo aikuisia.
En koe olevani huono ihminen. Mulla on 3 isompaa sisarusta ikäeroa 8-11 vuotta.
Mun esikoinen oli ainoa lapsi 14,5-vuotiaaksi asti, ja erittäin hyvin on pärjännyt elämässä. Suoritti kolmoistutkinnon, pääsi jo merkonomin papereilla englanninkieliseen ammattikorkeakouluun opiskelemaan tradenomiksi, ja nyt on vuoden au-pairina, ja hänestä tykätään kovasti.
Ei mielestäni. Mieheni on iltatähti ( tai vahinko) , ikäeroa vanhempiin sisaruksiin 17 ja 15 vuotta. Vaikka vanhin asuu maapallon toisella puolen, pitävät yhteyttä ja olemme taas jouluna menossa kylään. Hän on kyllä varsinainen tapaus, joka tykkää kinastella kaikesta ja hänellä on ainoat oiketa mileipiteet. Vaimonsa on samanlainen, mutta ssisimmiltään ovat tosi rakastettavaia ihmisiä. Miehni ei ehkä aina tajua huomioida tai yllättää, mutta on kyllä ihan perhekeskeinen mies, joka tekee osuutensa kotitöistä yms.
Tää palsta nyt on täysin vinoutunut mielipiteissään.
Tutkimusten mukaan ainoissa lapsissa ei ole mitään vikaa, pikemminkin täysin päinvastoin.
Jos lapsi saa sisaruksen vaikka 10-vuotiaana, on peruskasvatus kuitenkin antanut "ainoan lapsen" kasvatuksen.