Lääkärin diagnoosi: lievä masennus....

Minulla nuorena tyttönä, johtui vanhempieni erosta. En saanut lääkitystä mutta piti käydä mielenterveystoimistolla juttelemassa viikoittain.

Lievään masennukseen auttaa lääkkeitä tehokkaammin ulkoilu ja liikunta. Sen lisäksi  riittävä yöuni ja toistuva päivärytmi sekä ravinto, joka sisältää mm. kalaa ja kasviksia, auttaa lievään masennukseen. Keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa ne ovat riittämättömiä keinoja vaikuttamaan olotilaan. 

Lievän masennuksen tapauksessa kannattaa tarkkaan miettiä ottaako lääkkeitä. Itse sain opiskelijana lääkkeitä siihen, ja kun kerran vakuutettiin että näistä ei ole mitään haittaa eikä tule riippuvaiseksi, otin avun vastaan, vaikka masennus olikin luonnollisista elämäntilannesyistä johtuvaa ja olisin kestänyt ilmankin lääkettä. Valitettavasti lääkkeistä tuli minulle kauhea kierre, jossa sain niistä lähinnä vain sivuvaikutuksia, en apua, mutta en meinannut pystyä silti lopettamaankaan koska tuli aivan kaameat, opiskelukyvyttömäksi tekevät vieroitusoireet aina jos yritin. Lopulta söin yhden SSRI-lääkkeen sijaan psykoosilääke Ketipinoria josta tuli myös kamalat sivuoireet, mutta se teki niin zombiksi ettei se haitannut. 

Pääsin vasta 6 vuoden lääkekierteen jälkeen irti lääkkeistä - ilman lääkkeitä se kriisi olisi varmasti mennyt ohi muutamassa kuukaudeswsa, viimeistään vuodessa.

menin lääkäriin univaikeuksien takia, ja koska melatoniini ei enää auta nukkumaan montaa tuntia....jatkuvaa valvomista öisin ja tiedän itse että johtuu mm lähipiiristä tämä stressaus ja ahdistus ym

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 09:48"]

menin lääkäriin univaikeuksien takia, ja koska melatoniini ei enää auta nukkumaan montaa tuntia....jatkuvaa valvomista öisin ja tiedän itse että johtuu mm lähipiiristä tämä stressaus ja ahdistus ym

[/quote]

Unettomuuteen saa nykyisin huonosti lääkäreiltäkään lääkkeitä, varsinaisia nukahtamislääkkeitä esimerkiksi erittäin huonosti määrätään. Samoin ahdistuksen "täsmälääkkeitä" bentsoja ei saa oikein millään, koska niissä on riippuvuusriski. Usein määräävät erilaisia masennuslääkkeitä sitten unettomuuteen, mutta niiden teho on monestikin valitettavan lyhytaikainen: monet niistä väsyttää muutaman viikon ja sitten unetusvaikutus loppuu. Mirtatsapiini tuntuu olevan noista vähiten haittoja ja sivuvaikutuksia aiheuttava, tosin joillain ihmisillä se lihottaa voimakkaasti. 

Myös luonnonlääkkeitä voi kokeilla jos ongelma on lievä, esim. valerianasta voi olla apua niin ahdistukseen kuin unettomuuteenkin.

Yritä puhua. Et ehkä usko mutta se auttaa, itse kävin joka toinen viikko terapiassa kahden vuoden ajan plus lääkkeitä olen nyt syönyt kolme vuotta, vakavaan masennukseen tosin. Nyt alkaa tuntua jo paremmalta, toivottavasti sinä paranet nopeasti! Masennus ei ole mukava sairaus, oli se sitten lievää tai vakavaa. Kaikkea hyvää sulle ja pärjäile.

Onko sulle ehdotettu mitä lääkitystä, ap? En ehkä itse ottaisi lievään masennukseen, ei ole helppo päästä kierteestä ulos, kuten nelonen kertoikin. Itse yritän pikkuhiljaa vähentää masennuslääkkeitä ja vaihtaa miedonpiin, mutta diagnoosina onkin syvä masennus psykoottisin piirtein. Eikä ikää ole vielä edes 20v :/

Suosittelen E-Epaa.

Samaa sanon kun moni muukin: kannattaa miettiä kaks kertaa ennen kun alottaa lääkityksen. Mulle tuli viime syksynä työuupumuksen pohjalta keskivaikea masennus: työ oli raskasta, eikä sitä edesauttanut työpaikan huono ilmapiiri. Koko sairasloman ajan työterveydestä tarjottiin mielialalääkkeitä, itse tiesin että olo kyllä helpottaa kuhan pääsen puhumaan asiasta jollekkin ammattihenkilölle. Oman aikansa se otti, mutta nyt aletaan taas olla terveen kirjoissa :)

Ei masennuslääkkeet ole välttämättä ratkaisu. Mulle auttoi eniten juuri puhuminen ja lepo..ja kun voimia alkoi tulla, aloin rakentamaan selkeää päivärytmiä: syömään säännöllisesti ja ulkoilemaan. Niillä selvittiin.