Pitäisikö kiusaajat erottaa koulusta?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 22:24"]

Hesarista:

"

Arkipäivän koulutyössä opettajat kohtaavat päivittäin monia koululaisia, joiden psyykkinen tila on äärimmäisen epävakaa. Monet heistä ovat jo esikoulusta alkaen harrastaneet "kiusaamista". He saavat siitä helpotusta omaan ahdinkoonsa. Tämän Lehti ymmärtää.

Mutta siihen psykiatrin ymmärrys koulun käytännöistä loppuu. Lehden mukaan kouluissa ei tehtäisi riittävästi kiusaamisen lopettamiseksi. Kokemukseni asiasta on tyystin toinen. Koulu tekee aina kaiken, mihin on mahdollista ryhtyä. Kouluissa oppilashuollon asiantuntijat arvioivat lasten tilanteita. Monissa tapauksissa oppilashuollon toimijat katsovat tarpeelliseksi saattaa koululainen myös psykiatrian hoidon piiriin.

Mitä sitten käytännössä tapahtuu? Koulun oppilashuoltohenkilöstö marssitetaan psykiatrisen hoitolaitoksen järjestämiin konsultaatiopalavereihin. Koululle tarjotaan hyvin harvoin konkreettisia keinoja ja apua lapsen auttamiseksi. Olen istunut palavereissa, joissa koulun näkökulmaa ei ole ymmärretty lainkaan.

Selvistä, vaikeista persoonallisuuden häiriöistä kärsivä lapsi saa jopa hoitolaitoksen ammattikunnan tuella syyllistää koulua, vaikka koulusta selkokielellä viestitetään, että ongelmien taustalla ovat lapsen vaikeat psyykkiset ongelmat. Huomiotta jätetään koulun esille tuomat perheongelmat, jotka usein ovat johtaneet lapsen joutumiseen kiusaajan rooliin.

Lapsi tai kasvatusotteen menettäneet aikuiset eivät usein pääse tai halua psykiatrisen tai psykologisen avun piiriin. Hoitokäytäntöjen mukaisesti lapsi määrätään pian takaisin kouluun häiriköimään ja kiusaamaankin, vaikka hänet olisi kovan työn ja ankaran palaverirumban kautta onnistuttu saamaan muutaman viikon hoitojaksolle."

[/quote]

Mielestäni koulu voisi jättää sairaanhoidon psykiatreille ja keskittyä niihin prosesseihin, joihin koululla on valtaa. Koulu pystyy lopettamaan kiusaamisen, jos opettajat rehtorin johdolla niin haluavat. Ensimmäinen askel on se, että kiusattua pitää uskoa, kuten psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti sanoo. Kun lastani kiusattiin espoolaisella yläasteella, koulu vähätteli ja kielsi kiusaamista tapahtuvan. Opettajat mm, sanoivat pojalleni, että "lopeta turhista asioista kanteleminen". Minulle kuraattori ja muutama opettaja sanoi myös, etten saa olla yhteydessä kouluun "niin usein". Lastani kiusattiin joka päivä, monta kertaa päivässä. Oli kuulemma liikaa, kun kirjoitin näistä tapahtumista muutaman päivän välein koosteita koululle. Opettajien pitää myös luvata kiusatulle, että he suohjelevat häntä ja tekevät kaikkensa, ettei kiusaaminen jatku.

Potkiminen, hakkaaminen, vahingoittavien valheiden levittäminen ja haukkuminen jatkui muutaman vuoden - siihen saakka, kunnes siirsimme pojan muualle kouluun suorittamaan edes peruskoulun viimeisen luokan rauhassa. Olen 100% varma, että koulu olisi halutessaan pystynyt lopettamaan kiusaamisen. Opettajat olivat vain laiskoja ja moraalittomia. Heille oli helpompaa päästä eroon yhdestä kiusatusta kuin joukosta kiusaavia hirvityksiä.

Siksi toiseksi, vain yksi kiusaajista oli selvästi terapian tai muun psykologisen/psykiatrisen hoidon tarpeessa. Ikävä sanoa lapsesta (13-14v) , mutta hän oli äärimmäisen manipuloiva ja vaikutti persoonallisuushäiriöiseltä - en ole koskaan muulloin törmännyt niin kieroon ihmiseen. Hänen äitinsä taas suostunut tulemaan piiruakaan vastaan, kun yritin tehdä sovintoa moneen kertaan. Sen sijaan sain kuulla olevani hullu, valehtelija, rasisti ja lisäksi tämä perhe teki minusta poliisille rikosilmoituksen, kun olin kuulemma loukannut heidän kunniaansa, kun oli kertonut koulussa heidän poikansa harjoittamasta kiusaamisesta. Muut kiusaajat olivat ihan tavallisia poikia. Ns. hyvistä perheistä yms. Osa vanhemmista oli kuitenkin sitä mieltä, että minä valehtelen, kun sanon heidän lapsensa osallistuvan kiusaamiseen. Nämä vanhemmat olivat aika törkeitä minua kohtaan. Koska he olivat ns paremmista piireistä, heidän lapsillaan oli myös paljon valtaa koulussa ja kaveripiirissä.

Vaihdoimme siis koulua. Uusi koulu sijaitsi kaukana. Matkakustannukset maksoin tietenkin omasta pussista, ja usein vein lasta itse kouluun tai maksoin taksin (50-60€ suunta).

Miksikö valvon  nyt? Poikani aloitti lukion viime viikolla. Se on vielä kauempana kuin yläaste, jonne pakenimme kiusaajia. Hän ei uskaltanut hakea lähempänä sijaitseviin kouluihin, koska pelkäsi kiusaajien tulevan samaan kouluun. Heti kun asuntoasia järjestyy, muutamme toki. Tänä yönä olen siivonnut kaappeja tulevia asuntonäyttöjä varten. Samalla valvon kiusaamisesta sairastuneen lapseni unta. Hän mm. kastelee sänkynsä, koska pelkää uutta koulua. Hänelle on puhkesi kiusaamisen seurauksena ruma ihottuma, jota hän peittelee pitkähihaisilla paidoilla. Viime viikolla hänen kätensä tärisivät ja hän itki, kun jätin hänet aamuisin koulun pihalle. Hän on 180 cm pitkä, 16-vuotias miehen alku. Vien hänet joka aamu 2 tuntia autolla kouluun, minkä jälkeen vasta menen töihin.

Vituttaa tämä opettajien asenne, ettei kiusaamiseen voi puuttua. Jos poikani entisen koulun opettajat ja rehtori nukkuvat yönsä rauhassa, he ovat täysin moraalittomia ihmisiä.

Mutta miksi pienet paikkakunnat sitten voivat ajaa kiusatun pois koulusta?

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 22:26"]

Pienillä paikkakunnilla ei ole mitään paikkaa mihin kiusaaja siirrettäisiin!

[/quote]

Miksi pienet paikkakunnat voivat kuitenkin ajaa kiusatun pois koulusta?

Jos kiusaajan siirtäminen toiselle luokalle tai toiseen kouluun ei ole mahdollista, niin kyllä pitäisi. Kiusaajajengit pitäisi myös sirotella eroon toisistaan.

Mun puolesta kiusaajalle sais antaa nyrkistä naamaan.

En muutenkaan tajua, miten suomalaiset ovat niin epäsosiaalisia. Ystävällistä ihmistä pidetään kulttuurissamme tyhmänä. Muualla jo 2-vuotiaat osaavat käyttäytyä niin että kaikilla on mukavaa,  ei sitä tirskuta kenenkään naaman edessä. Muualla 3-4-vuotiaat istuvat kunnolla koulussa päivät. Nauraa saa ja pitää, mutta kyllä se on kumma että suomalainen lapsi ei osaa olla kohtelias kaikille, vaan aina pitää etsiä joku jolle ei olla kivoja. Vanhemmista se on kiinni.

Pitäisi.

Ei pidä, ei ole mun mielestä oikea ratkaisu ja antaa väärän viestin.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:43"]

Ei ole ratkaisu pidemmän päälle, sillä kiusaaja syrjäytyy, jonka jälkeen on kävelevä aikapommi. Kiusaamiseen pitäisi erityisesti lasten puuttua, eikä jäädä sivustaseuraajiksi tai olla itse mukana. Riittäisi, että edes yksi uskaltaisi kertoa opettajille tai vanhemmille.

T. Entinen kiusattu, mutta anteeksi antanut

[/quote]

Mutta jos asiasta on keskusteltu monet kerrat vanhempien kanssa ja ilman ja vaikka missä KivaKoulu-ryhmissä ja kiusaaminen vain jatkuu yhtä pahana tai jopa pahempana? Kyllä silloin lähtijänä pitäisi olla kiusaajan eikä kiusatun.

Kiusaajalla tietysti säilyy oppivelvollisuus edelleen ja hänelle järjestettäisiin joko uusi valvotumpi opiskelupaikka tai jos häiriköinnin taustalla on kyse psyykkisestä häiriintymisestä(adhd, oppimisvaikeudet, traumat tms) niin sitten hoitoa siihen ja koulu vaikka sairaalakoulussa.

Mutta tavallisessa koulussa kiusaamista ja muiden lasten terrorisoimista ei pidä katsella.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 11:44"]

Eli pari viikkoa kotiopettajan johdolla opiskelua ja sitten takaisin samaan kouluun, koska naapurikunnan kouluun ei ole varaa lähettää.

Ope 2.

[/quote]

Joillekin tuokin varmasti jo herättelisi miettimään kiusaamisen seurauksia.

Pitäisi olla omat erityisluokat kiusaajille. Siellä roolit menis pakosti sekaisin ja sieltä Sitten siirtoa takaisin normiluokkaan, kun asia on mennyt jakeluun..

Olethan 38 järjestänyt lapsellesi terapiaa! Kun lapsesi on noin rikki, hän siirtyy lukioon valmiiksi kiusatun roolia esittävänä. Voit arvata mitä siitä seuraa. Hän tarvitsee kuntoutusta sosiaalisiin tilanteisiin.

Hesarista:

"

Arkipäivän koulutyössä opettajat kohtaavat päivittäin monia koululaisia, joiden psyykkinen tila on äärimmäisen epävakaa. Monet heistä ovat jo esikoulusta alkaen harrastaneet "kiusaamista". He saavat siitä helpotusta omaan ahdinkoonsa. Tämän Lehti ymmärtää.

Mutta siihen psykiatrin ymmärrys koulun käytännöistä loppuu. Lehden mukaan kouluissa ei tehtäisi riittävästi kiusaamisen lopettamiseksi. Kokemukseni asiasta on tyystin toinen. Koulu tekee aina kaiken, mihin on mahdollista ryhtyä. Kouluissa oppilashuollon asiantuntijat arvioivat lasten tilanteita. Monissa tapauksissa oppilashuollon toimijat katsovat tarpeelliseksi saattaa koululainen myös psykiatrian hoidon piiriin.

Mitä sitten käytännössä tapahtuu? Koulun oppilashuoltohenkilöstö marssitetaan psykiatrisen hoitolaitoksen järjestämiin konsultaatiopalavereihin. Koululle tarjotaan hyvin harvoin konkreettisia keinoja ja apua lapsen auttamiseksi. Olen istunut palavereissa, joissa koulun näkökulmaa ei ole ymmärretty lainkaan.

Selvistä, vaikeista persoonallisuuden häiriöistä kärsivä lapsi saa jopa hoitolaitoksen ammattikunnan tuella syyllistää koulua, vaikka koulusta selkokielellä viestitetään, että ongelmien taustalla ovat lapsen vaikeat psyykkiset ongelmat. Huomiotta jätetään koulun esille tuomat perheongelmat, jotka usein ovat johtaneet lapsen joutumiseen kiusaajan rooliin.

Lapsi tai kasvatusotteen menettäneet aikuiset eivät usein pääse tai halua psykiatrisen tai psykologisen avun piiriin. Hoitokäytäntöjen mukaisesti lapsi määrätään pian takaisin kouluun häiriköimään ja kiusaamaankin, vaikka hänet olisi kovan työn ja ankaran palaverirumban kautta onnistuttu saamaan muutaman viikon hoitojaksolle."

Pienillä paikkakunnilla ei ole mitään paikkaa mihin kiusaaja siirrettäisiin!

Pitäisi erottaa koulusta.

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 22:26"]

Pienillä paikkakunnilla ei ole mitään paikkaa mihin kiusaaja siirrettäisiin!

[/quote]

kotiopetukseen, tai vaihtoehtoisesti täysi eristys omassa koulussa. 

Kiusaaja pitäisi erottaa ja oikeus opettamiseen pysyvästi pois.

Lähestymskielto automaattisesti ja koko luokkaa koskien, tai luokkia.

Jälkiseuraukset aina tuomioistuimen päätettäväksi (vahingonkorvaukset, sakot, vankeusrangaistukset, ym.)

Ei muillakaan aloilla voi törkeyksiä vapaasti harrastaa, miksi akateemisesti koulutetun opettajan pitäisi saada touhuta ihan mitä tahansa ilman seurauksia ja vielä saada siitä palkkaa?

Työttömiä opettajia kyllä riittää kiusaavan opettajan tilalle.

kyllä ja koko kiusaajan perhe johonkin pakolliseen hoito-ohjelmaan! Ja kouluun pääsee takaisin, jos käyttäytyy kunnolla.

Mutta vaikeaahan se on kasvattaa, kun pahimpia työpaikkakiusaamisia olen todistanut nimenomaan opettainhuoneessa ja kuuleman mukaan myös lastentarhoissa samaa vikaa, että naiset nokittelevat ja haukkuvat toisiaan sen minkä kerkeää. (kouluissa on myös miehiä, mutta useat melko "akkamaisia", kenties ympäristö tekee kaltaisekseen ihan huomaamatta). Ja kyllä, myös lasten nimittelyä olen opehuoneissa todistanut, kuten moni nuori kirkasotsainen koulunpenkiltä tullut ope. Vuoden pari sitä jaksaa kauhistella ja taistella vallitsevaa kulttuuria vastaan, kunnes huomaa lipuvansa itse samaan. Sitten tulee oma perhe ja omat murheet eikä ne oppilaiden asiat jaksa enää samalla tavalla kiinnostaa ja kolleegojen naamatkin alkaa v*****aa.. sitä rataa se elämä usein menee. 

Sama monilla aloilla toki, eipä sillä. Kouluissa vaan on se tuleva sukupolvi imemässä kuin sienet itseensä mallia. 

[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 13:30"]

Miksi kaikki lähtevät ratkomaan kiusaamisongelmaa siltä pohjalta että on Vain Yksi Pääkiusaaja ja muu luokka on harmaata massaa joka tämän yhden ongelmatapauksen jälkeen hyväksyykin kiusatun joukkoonsa ja ryhtyy kiusatun kaveriksi? Voi kun olisikin näin yksinkertaista.

Yleensä koko luokka välttelee kiusattua. Ei välttämättä ole vain yhtä joka systemaattisesti kiusaa, vaan useammin kyseessä on, että kukaan luokasta ei näe velvollisuudekseen alkaa kaveriksi yksinäiselle. Kiusatun päivän helvetti voi koostua ihan vaan siitä että muilla on omat juttunsa, joku tirskahtaa kiusatun kömpelyydelle, joku toinen (edelliseen täysin liittymätön) saattaa huomauttaa jostain kiusatun "nolosta" asiasta, ei välttämättä pahantahtoisesti mutta kummemmin välittämättä siitä, loukkaantuuko toinen. Joku kolman (edellisiin täysin liittymätön) saattaa keksiä jonkun hauskan letkautuksen, kyse ei välttämättä ole niinkään tarkoituksellisesta ilkeydestä eikä systemaattisesta toisen kiusaamisesta, vaan aivopierusta joka on kiusaajan mielestä hauska ja jonka hän jakaa kavereidensa kanssa. Aivopieru, joka jollain tapaa liittyy kiusattuun.

Päivän päätteeksi kukaan ei ole tarkoittanut välttämättä että kiusattu poistuisi koulusta itkien, mutta sen kiusattu tekee. Kiusatun päivä on saattanut koostua yksinäisyydestä, tirskahtelusta, huomauttelusta ja pilkan kohteena olemisesta ilman että kukaan näiden tekojen tehneistä edes tajuaa olleensa kiusaajan roolissa. Muu luokka ei välttämättä reagoi mihinkään koska keskittyvät omiin juttuihinsa eivätkä omasta mielestään havaitse luokassaan kiusaamista. Kiusatun mielestä koko luokka on liittoutunut häntä vastaan.

Kuka erotetaan? Koko luokka? Se joka tirskahti väärässä paikassa väärään aikaan? Se joka huomautti jostain? Se joka yritti olla hauska mutta epäonnistui? Yhden tai parinkin lapsen poistaminen joukosta ei saa muuta luokkaa kilvan ystävystymään kiusatun kanssa. Ei silloin jos kiusaaminen ilmenee välinpitämättömyytenä eikä silloinkaan kun kiusaaminen on tarkoituksenomaista ja järjestelmällistä. Pahimmassa tapauksessa muu luokka kostaa kiustatulle entistä kovemmin mikäli pitää tätä syyllisenä jonkun erottamiseen.

Mammat, ei niin mustavalkoista ajattelua. Jos kiusaamisen voisi ratkaista puusilmäisesti vain ajatuksella: Kiusaaja = Paha --> Poistetaan Kiusaaja = Ongelma Ratkaistu, ei kiusaamista enää olisi :(

[/quote]

Jokainen kiusaamisen kohteeksi joutunut ja hänen peheensä ymmärtävät oikein hyvin, ettei kukaan pysty kiusaamaan yksin. Yksi oppilas voi toki häirikkökäyttäytyä ja tehdä jatkuvasti ilkeyksiä, mutta kiusaamiseksi nämä teot muuttuvat vasta, kun ne kohdistuvat toistuvasti yhteen oppilaaseen, jota muutkin kuin häirikkö syrjii. Usien on niin, että yksi tai muutama pääkiusaajaa aloittavat kiusaamisen, johon muut oppilaat enemmän tai vähemmän menevät mukaan. Moni ryhtyy kiusaamaan tavallaan tietämättömyyttään. He uskovat huhuja, levittävät niitä tosina eteenpäin jne.

Se, että kiusaajia on iso ryhmä, ei saa olla este kiusamiseen puuttumiselle. Vai mitä mieltä olet joukkoraiskauksen tekijöistä? Jos kylällinen miehiä raiskaa tytön, voiko asiaan olla puuttumatta siksi, että koko kylän perheen jäisivät hetkeksi ilman isää, tämän istuessa vankilassa raiskauksesta?

Pitkäkestoinen kiusaaminen on erityisen vahingoittavaa silloin, kun iso ryhmä/ kaikki kiusaa. Vakava kiusaaminen aiheuttaa kiusatulle fyysisiä ja psyykkisiä oireita, sairauksia ja jopa kuoleman.

Liika kiusaajien ymmärtäminen on samaa soopaa kuin muukin rikollisten ymmärtäminen ja paapominen. Kyllä nuo tietävät tekevänsä väärin ja jatkavat vain siksi, että rangaistukset ovat heidän kannaltaan merkityksettömiä.

Ulos normaalista koulusta jos ei osaa käyttäytyä. Tämä parantaa työrauhaa. Näitä häiriköitä varten sitten vaikkapa sisäoppilaitoksia, joissa armeijan kuri. Usein ongelmat ovat peräisin kotoa, joten eristäminen vanhempien vaikutuspiiristä voi parantaa tilannetta.