Pienten lasten yksinhuoltajat ja liikunta

Täällä myös pienten lasten yh. Todella vaikea yhtälö. Itse en myöskään pääse liikkumaan tällä hetkellä, koska talouden ja arjen pyörittäminen on niin työlästä ja aikaavievää, ettei vaan ehdi eikä jaksa. Eikä oikein ole varaakaan. Omaa aikaa on tosi tosi vähän. Aivan naurattaakin ajatus, et jaksais illalla lasten nukahdettua treenata jotakin. Itse olen aina liikkunut paljon ja kyllähän tää tilanne harmittaa. Mutta lapset kasvavat nopeasti. Yritän tehdä arjesta aktiivista, lasten nostelua ja paljon askeleita kotona leluja noukkiessa jne. Ja kuitenkin nautin arjesta lasten kanssa niin paljon, että tilanteen kestää ja jaksaa. On ihanaa elää lasten kanssa yksin ja voida henkisesti hyvin, kun ennen eroa oli mahis liikkua, mutta paha olla avioliitossa. Tsemppiä kaikille yyhoille!

En mitenkään. Täysin mahdotonta harrastaa jotakin totaaliyksinhuoltajana. Näin mennään, ehkä sitten voi harrastaa kun lapsi on isompi.

Yksi lapsi? Helppo homma.

Lapsi polkupyörän tarakalle istuimeen ja pyörälenkille. Tai peräkärryyn, niitä saa käytettynä edullisesti.

Lapsi rattaisiin, käteen kirja/lelu/rusinapaketti ja äiti lenkkeilee.

Ota lapsi painoksi jumppaan. Nostele, pyöritä, keinuta.. Molemmille kivaa.

Kauppareissut vain kävellen. Kanna ja työnnä rattaissa ostokset.

Isompana lapsi pyöräilee vieressä kun sinä juokset. Jaksatteko leikkipuistolle/ kaupalle ja takaisin. :)

terveisin neljän 1-6v lapsen yh-äiti joka kuntoilee lykkimällä tuplarattaita ja kantamalla kauppakasseja. ;)

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 18:49"]

Ap täällä taas, kiitos lisävastauksista!! Kuljenkin jo kaikki matkat kävellen (ja rattaita työntäen) tai kauemmas pyörällä (lastenistuinta ei ainakaan vielä ole). Lapsi harjoittelee pyöräilyä, joten jonain päivänä voisin saadakin hänestä lenkkikaverin! :) 

Kuinka pienen jättäisitte jo kuntosalin lapsiparkkiin? Onnistuuko sellainen vanhempi+lapsi -liikuntaharrastus (siis jossa aikuinenkin oikeasti saa liikettä) myös vilkkaan parivuotiaan kanssa?

[/quote]

Kyllä mun reipas lapseni oli siellä lapsiparkissa jo alle 1 -vuotiaana, toki nyt kolmen kieppeillä viihtyy paremmin. Ja on siellä välillä ihan niitä kolmikuisiakin, joita sinne periaatteessa voi myös viedä hoitoon. Jos lapsi on päivähoidossa, en näkisi mitään syytä, etteikö tottuisi lapsiparkkiinkin. Mutta jos lapsi on nyt vain osapäivähoidossa, etkö voisi pitää häntä siellä hieman pidempään ja kuntoilla sillä aikaa? Varmaan lapsen kannalta parempi vaihtoehto, kuin erillinen reissu johonkin lapsiparkkiin :D

Mulla on kotona kahvakuula, jumppakuminauhoja ja sen sellaisia. Katson sitten youtubesta treenivideoita...eihän se oikeasti ole yhtään niin motivoivaa kuin ohjatulla tunnilla käynti, mutta tyhjää parempi. Mulla on lapset (3 kpl) juuri siinä iässä, että rattaita ei ole eikä pyöräilykään heiltä oikein vielä suju, joten juoksut on nyt vähän aikaa poissa unelmista. Ensi kesänä varmasti jo onnistuu :)

Lasten kanssa tanssitaan, on muuten kovaa touhua vetää parikin biisiä täysillä taivutuksineen 15-kiloinen ipana sylissä :D Hiekkalaatikon reunalla en viihdy, joten käydään metsissä ynnä muissa paikoissa joissa voi vähän itse myös kiipeillä ja touhuta.

Lasten kanssa kun viettää aktiivista elämää, niin hyötyliikuntaa saa kuitenkin onneksi aamusta iltaan.

Kyllä se siitä ap! Mulla ainakin on elämä jo 300% helpompaa kuin kolme vuotta sitten, kun jäin yksin kolmen alle kouluikäisen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 22:57"]

Miten te sen teette? Olen melko uusi pienen lapsen lähivanhempi, käytännössä yksinhuoltaja. En voi laskea miehen varaan mitään.

Olen opiskelija, joten rahaa on minimaalisesti. Lapsi osapäivähoidossa opintojen ajan.

Nykyinen systeemini on rakennettu niin, että aamuisin herään aikaisin tekemään kotitöitä (tiskit ja pyykit pyörimään yms.) ja laitan itseni valmiiksi. Iltaisin lapsen nukahdettua venyttelen ja pidän välillä hikitanssibileitä kuulokkeet päässä. Jaksan tätä vielä nyt, mutta syyspimeä ja enemmän aikaa vievä opiskelu ovat kohta täällä. Haluaisin kuitenkin jaksaa pitää itsestäni huolta.

Kuinka olette ratkaisseet asian?

[/quote]

Myin autoni ja hankin sen tilalle vankan polkupyörän, jonka perään ostin hyvän säänkestävän pyöräkärryn. Olen kuskannut sillä lasta päiväkotiin ja tehnyt kauppareissut joka vuodenaikaan ja joka säässä (nastat renkaissa talvella, pyörässä hyvä lamppu & paljon heijastimia). Ei ole ollut paino-ongelmia, eikä puutetta liikunnasta! 

Minä olen harrastanut aina, vaikka leskeksi jäin lapseni ollessa vuoden vanha. Pienen kanssa helppoa, muksu rattaisiin ja ripeää kävelyä, isompana muksu pyörän kanssa, kun itse hölkkäilin. Kuntosalille otin mukaan pienestä lähtien. Lyhyt treeni ja siksi aikaa lastenohjelma tai muuta tekemistä.

Mä en ainakaan pysty harrastamaan mitään. Omaa aikaa ei ole ikinä ei kä ole ollut kohta 4-vuoteen.

Kiitos vastauksista! Olisiko vielä lisää kokemuksia?

Täälläo sama kuin muilla: en pysty harrastamaan mitään kodin ulkopuolella. Enkä harrasta kyllä kotonakaan. Täytyy vaan sitten syödä sen verran vähän että pysyy hoikkana ilman liikuntaakin. Olisihan se kiva käydä jossain harrastuksissa mutta ilmankin pärjää kun on pakko. Pakko on, koska olen kahden lapsen kokopäivätyössä käyvä totaaliyksinhuoltaja, jolla ei mitään sukulaisia tms. asuinpaikkakunnalla.

Hyötyliikuntaa. Lenkkeilyä niin että lapsi rattaissa/pulkassa, vähän isompana lapsi voi polkea itse pyörää vierellä. Tsemppiä!!

Sama täällä, omat harrastukset odottavat lasten kasvamista. Nyt olemme käyneet erilaisissa perheliikuntaryhmissä.

Eikös joissakin saleissa ole se lapsiaitaus minne lapsen voi viedä vahdittavaksi salin ajaksi? Onko kenelläkään kokemusta? :)

Voitko hyödyntää työ/koulumatkoja? Minä juoksin, pyöräilin ja kävelin kesät talvet töihin. Jos matka on pitkä, niin mene osa juosten. Ja sitten tietenkin lapsen kanssa voi jumpata, käyttää häntä painona jne. 

Kaikkea keksii kun on pakko ;) Lapsen kanssa voi liikkua, sitten on se aika kun lapsi illalla on nukahtanut. Minulla on juoksumatto, painoja jne. Katson jumppavideoita youtubesta, käydään rattaiden kanssa pitkillä lenkeillä ja onhan minulla omaa aikaa muutama kerta kuukaudessa kun lapsi on isällään. Mielikuvitusta kehiin, älä lannistu. Välillä jaksaa enemmän, välillä vähemmän.

Itselle opiskeluaika oli pelastus -> halpaa liikuntaa. Lapset päivähoidossa, kun aamuluennon jälkeen ryntäsin salille ennen iltapäivän luentoa. Työelämässä pienten lasten kanssa olisi jo hankalampi yhtälö ts. olisi paljon vähemmän aikaa lapsille, jos liikkuisi aktiivisesti muuallakinkuin leikkipuiston telineessä leukoja vetäen.

En ole yh, mutta olemme mieheni kanssa molemmat vuorotyössä ja lapsi kotihoidossa, eli olen joko töissä tai lapsen kanssa kotona. Jumppaan youtubin tahtiin. Nyt olen hurahtanut Jillian Michaelsin jumppiin. Etenkin ne puolen tunnin jumpat, niihin löytyy aikaa aina!

Ei onnistu kuin kotijumppa mistä en saa oikein otetta.. lapsi ei edes enää viihdy rattaissa joten ei edes lenkille pääse.. voi kun pääsisi!

Kyllä mahdollisuuksia on. Jumppavideot ja dvd:t, jos löytyy pelikonsoli niin zumba-pelit on hauskoja ja hien saa pintaan taatusti. Lenkille ja lapsi rattaisiin tai pyörän istuimeen, isompi voi ajaa itse pyörällä ja äiti lenkkeilee vieressä. Osta kotiin kahvakuula tai vaikka bodypump-setti + dvd, tehokkaita molemmat. Itselläni on nämä kaikki käytössä ja kun lapset ovat isällään käyn salilla ja uimassa, tai vaikka talvella hiihtämässä, saa vähän vaihtelua välillä. Tsemppiä, siitä se lähtee kun vaan alkuun pääset! Meillä lapsetkin zumbaa äipän kanssa ja ovat ihan innoissaan kun saan 5 tähteä! :D

Liity salille, jossa on lapsiparkki.

Jumppaa kotona. Kunnon treenejä! Aloita vaikka tekemällä 200 burber hyppyä niin nopeasti kuin pystyt.

Hanki lapsenvahti. Joko hyvä kaveri tai maksettu.

Lenkkeile lapsen kanssa.