yh-äiti ja lapset yksin kotona yöllä.
Tällainen asia nousi nyt mieleen, kun lapset 9v ja 12v, valvoivat kesälomalla myöhään ja menivät omatoimisesti nukkumaan, kun mulla oli aikainen aamuherätys töihin nii voisko nuo lapsukaiset jättää nyt illalla yksin kun menisin kattomaan yhtä keikkaa tähän aika lähelle ja tulisin n. puolen yön aikoihin kotiin.
Tarkoitus ei ole vetää kännejä vaan käydä kattoo keikka ja tulla sit kotiin.
Kommentit (52)
Olen iloinen, että tällä palstalla on edes yksi ihminen, joka tajuaa tuon turvattomuuden ja lasten pienuuden, jota minäkin yritän selittää. ohis 44v
Olet jo päätöksesi tehnyt, olet lähdössä keikalle. Miksi kyselet?
Olipa kerran äiti, joka kävi päivätyössä. Eräänä päivänä työmatkalla hän jäi auton alle ja vammautui vakavasti. Sellaista tapahtuu Suomessa joskus, sille ei mitään voi ja tällä kertaa rattijuoppo osui naiseen, jonka 9v ja 12v lapsi odottivat äitiä kotiin. Heille kävi hyvin: he pääsivät sijaisperheeseen ja kävivät katsomassa äitiään laitoksessa ensin kerran kuukaudessa ja myöhemmin pari kertaa vuodessa.
Tälläista voi tapahtua, älä nyt ihmeesä käy töissä!
Mä olen ekaluokalta asti jättänyt lapset keskenään, kun olen töissä.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2014 klo 18:20"]Minkä ikäisen lapsen voi jättää yksin kotiin
Suomen laissa ei määritellä, milloin lapsen voi jättää yksin kotiin. Lastensuojelulain mukaan viranomaisten on puututtava asiaan, kun lapsen hoidon laiminlyönti vaarantaa lapsen kehitystä.
Kansainvälisiä suosituksia
Englannissa National Society for the Prevention of Cruelty to Children (NSPCC) suosittelee, ettei alle 12-vuotiasta lasta tulisi jättää yksin milloinkaan, eikä alle 16-vuotiasta tulisi jättää yksin yöllä. Lapsenvahtina ei suositella käytettävän alle 16-vuotiasta lasta. Lapsen ikä ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, jonka mukaan arvioidaan, voiko lapsi jäädä yksin kotiin, ja voiko hän huolehtia nuoremmasta sisaruksestaan - siihen vaikuttaa moni muukin seikka.
Miten vanhemmat voivat toimia?
Ala-asteikäisen lapsen pitäisi pääsääntöisesti olla aikuisen seurassa. Silti kouluikäinen lapsi voi ja usein haluaakin harjoitella yksinoloa. Tuolloin hänen kanssaan täytyy käydä läpi, kuinka hän voi toimia, jos sattuu jotakin, tai jos hänestä tuntuu yksinäiseltä tai pelottaa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan suuri osa yksin jääneistä lapsista pelkää – lapset kertoivat esimerkiksi mielikuvista vaatekaappiin piiloutuneesta rosvosta, jota he pelkäsivät. Erityisesti kun ulkona on pimeää, lapsi tuntee olonsa yksinäiseksi. Lapsen kyky eritellä sisäisiä pelkoja ulkoisesta todellisuudesta on rajallinen, ja hän saattaa yksin ollessaan joutua pelon valtaan.
Vaikka alle 13-vuotias lapsi kokisi yksin ollessaan olonsa riittävän turvalliseksi, hänellä ei useinkaan ole valmiuksia toimia oikein hätätilanteissa. Tutkimusten mukaan lapset muistavat alle puolet heille annetuista turvallisuusohjeista. Lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa paljon se, onko lähellä naapureita, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä tai voiko vanhempi vastata puhelimeen, jos lapsi soittaa jne. Hätänumerot on käytävä läpi lapsen kanssa ja kirjoitettava paperille. Vanhempi voi myös ulottaa huolenpitonsa lapseen silloinkin, kun hän ei ole itse paikalla: termospullossa voi olla kaakaota, lautasella valmiiksi tehtyjä voileipiä, jne. Lisäksi voidaan sopia säännöllisistä puheluista. On myös sovittava, mitä lapsi saa ja ei saa tehdä, kun hän on yksin kotona – voiko hän esimerkiksi mennä ulos leikkimään, vai onko hänen pysyttävä sisätiloissa? Saako pyytää kavereita kylään?
On myös hyvä tarkkailla lapsen reaktiota, kun puhutaan yksin olemisesta: onko lapsi innokas tai epäröivä, vai selvästi haluton? Kuinka lapsi yleensä käyttäytyy, jos tapahtuu jotakin ennakoimatonta – hätääntyykö lapsi helposti?
Murrosikäinen
Nuortakaan ei ole hyvä jättää yksin pitkäksi aikaa. Nuoren tehtävä on itsenäistyä, ja vanhempien tehtävä on jarruttaa liian aikaista itsenäistymistä. On tärkeää käydä näitä vääntöjä vaikkapa siitä, lähdetäänkö maalle vai ei. Itsenäistymisestä pitää keskustella perheessä.
Aivan joka viikonloppu ei pitäisi jättää 15-vuotiasta yksin, koska silloin vuorovaikutusaika vanhempien ja lapsen välillä jää vähiin. Tosiasia kuitenkin on, että 15-vuotias on lapsi. Kotona voi myös tulla yllättäviä tilanteita. Mitä tehdä, jos tulee sähkökatkos tai tulipalo? Jos kotona pelottaa, nuori ei saa illalla unta, jota hän kovasti tarvitsee. Yksin oleva nuori täyttää usein hiljaisuuden musiikilla, tv-ohjelmilla jne – tv saattaa olla päällä vaikka nuori ei sitä katso.
Vaikka lapsi tai nuori osaa lämmittää ruuan ja osaa muutakin, se ei tarkoita, että hänen pitäisi se aina tehdä. Yhdessä syöminen on tärkeää monestakin syystä: on todettu, että ruokailutottumukset ovat parhaimmat perheissä, joissa syödään yhdessä. Samalla ruokailutilanne mahdollistaa keskusteluja. Koululaisen täytyy saada kotona purkaa aikuiselle päiväänsä ja kiukutellakin rauhassa. Moni lapsi tarvitsee aikuista avuksi myös läksyjen teossa. Lapsi kasvaa ihmiseksi vain ihmisten seurassa. Tärkein vuorovaikutussuhde on se, jossa häntä rakastetaan. Mikään ei korvaa sitä mitä vanhempi voi antaa lapsilleen.
Murrosikäisen linnoittautuminen omaan huoneeseen kuuluu kehitysvaiheeseen. Yksityisyyden kunnioittaminen on tietyssä määrin hyvä asia. Samalla vanhemman pitää muistuttaa lapselle siitä, että vanhempi on kiinnostunut lapsen ajatuksista ja tunteista. Lapsi saa ”hylätä” vanhempansa, ja tekeekin usein niin sanallisesti (”et tajua mitään”) mutta vanhempi ei saa koskaan hylätä lastaan, ei psyykkisessä, eikä fyysisessä mielessä. On vain kestettävä ne lapselta saadut ei-kunnon-vastaukset.
Perhe luo itse menemisen ja tulemisen säännöt. Perusajatuksena on se, että koulusta ja töistä tullaan kotiin ja jos on muuta menoa, siitä ilmoitetaan. Eiväthän vanhemmatkaan lähde työmatkalle ilmoittamatta, minne menevät ja milloin palaavat! Nämä ilmoittamisen pelisäännöt pätevät, vaikka nuori olisi täyttänyt 18. Vasta kun hän muuttaa muualle, hän päättää itse tulemisistaan ja menoistaan ja ilmoitusvelvollisuus loppuu.
Vanhemman on tärkeää kertoa nuorelle olevansa lähdössä lenkille ja käydä koputtamassa nuoren ovelle silloin, kun hän palaa. Vaikka nuori katsoo sen näköisenä, ettei häntä voi vähempää kiinnostaa, tästä kannattaa pitää kiinni. Se tarttuu. Hänkin alkaa ilmoittaa omista menoistaan. Vanhempien pitää käyttäytyä niin kuin toivoisi nuoren käyttäytyvän.
Mikään ei korvaa vanhemman läsnäoloa. Läsnäolo on oleellista. Nuorelle voi olla hyvin tärkeää sekin, että jompikumpi vanhemmista on kotona, vaikka nuori itse on muualla. Arjen hoivan merkitystä ei voi ylikorostaa.
Itsetunto kasvaa huolenpidosta
Huolehtiminen on suoraan yhteydessä lapsen itsetunnon kehitykseen. Kun lapsesta huolehditaan arjessa hyvin, hän kokee itsensä arvokkaaksi. Se kehittää itsetuntoa. Sen turvin hän kykenee aikuisena huolehtimaan itse itsestään ja läheisistään. Hän oppii luottamaan toisten ihmisten saatavuuteen, ja hän oppii sekä pärjäämään yksin että pyytämään apua silloin kun tarvitsee.
Kirjoittanut: Mirjam Kalland, MLL:n pääsihteeri
Onko yksinololle vaihtoehtoja?
Voiko lapsi viettää aikaa isovanhempien, naapurien, tuttavien tai kavereiden luona? Hyviä vaihtoehtoja ovat myös leikkipuistot, leirit, kurssit ja kerhot. Esimerkiksi puistoissa on usein mahdollisuus lounasruokailuun. Onko vanhempien lomavalmistelut mahdollista tehdä niin, että lomat pidettäisiin eri aikaan? Onko työajan liukumia mahdollista hyödyntää niin, että lapsen ei tarvitse viettää pitkiä aikoja yksin kotona?
Vanhemman muistilista
Havainnoi lastasi ja pohdi millaiset valmiudet hänellä on yksin oloon. Pelkäävää lasta ei voi jättää yksin. Keskustelkaa lapsesi kanssa, millaisia tunteita yksinolo herättää. Pohtikaa millaiset valmiudet lapsella on toimia oikein hätätilanteissa. Hätänumerot on tärkeä käydä läpi lapsen kanssa ja ne on syytä tallentaa esimerkiksi kännykkään. Lapsen turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa paljon se, onko vanhempi tavoitettavissa esimerkiksi puhelimitse työpäivän aikana. Laatikaa yhdessä säännöt: mitä lapsi saa tehdä ja mitä ei? Voiko mennä ulos leikkimään vai onko pysyttävä sisätiloissa? Saako pyytää kavereita kylään? Huolenpidon voi yrittää ulottaa lapseen silloinkin kun ei itse ole paikalla: jääkaapissa valmiiksi tehtyä välipalaa, termospullossa kaakaota, jne. Lapsi on tärkeää huomioida kotiin palatessa. Yksin oltuaan lapsi voi olla tavallista huonotuulisempi, takertuvampi tai vetäytyvämpi. Työpäivän jälkeen on hyvä pyhittää aikaa yhdessäololle ja –tekemiselle.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/voiko_lapsi_olla_yksin_kotona/
[/quote]no tota pitäisikö perheitten muuttaa sen 15-16 vuotiaan mukana, jos se lähtee toiselle paikkakunnalle opiskelemaan? Tai ulkomaille mukaan jos se "lapsi" lähtee vaihto-oppilaaksi? Entäs miten teiniäidit 14-15v jotka muuttaa pois kotona ja tulee äideiksi.? Itse muutin 16 vuotiaana pois kotoa. Yksin olin ollut ekaluokkalaisesta asti, kunnes vanhemmat tuli töistä kotiin n.17.30-18. 13 vuotiaana hoidin 2vuotiasta pikkuveljeäni ja 9 vuotiasta pikkusiskoani, joskus myös koko yön. Ihan normaaleja aikuisia meistä tuli. Oma lapseni tulee myös joutumaan olla yksin tulee koulusta ja myös lähtemään sinne itsenäisesti. Tosin olen sitten jo kotona 14.30.
Voi hyvänen aika! Tottakai voit! Minä opin jo 10 vuotiaana huolehtimaan 5 vuotiaasta pikkuveljestäni, kun äitini oli työmatkalla ja isäni halusi sillä välin päästä rentoutumaan= perskännit ja hävisi koko viikonlopuksi. Hyvin vastuuntuntoinen aikuinen olen nykyään.
Mut joo, jos se sun lapsille on ok (minultahan ei koskaan kysytty) ihan oikeasti jäädä keskenään eikä varmasti pelota etkä ota edes sitä yhtä siideriä niin sit voisi harkita. Jos et saa ketään heille kaveriksi?
Voi herran jestas!! Kai se nyt riippuu lapsista ja siitä jääkö ne mielellään kahdestaan, omaan kotiinsa kun äiti on puhelimen päässä:-) Kyllä, olen jättänyt omani. 11, 8 ja 5 vuotiaani kotiin! Tosin isovanhemmat naapurissa mut itse 5 HUI! Kilometrin päässä!!! Mikä siitä illasta nyt niin vaarallisen tekee?? Kai ne koulun jälkeenkin on yksin??
Minä tiesin parikymmentä vuotta sitten yhden yksinhuoltajan, joka lähti usein viikonloppuisin baariin, kun alle kouluikäiset lapset olivat nukahtaneet. Teki samoin myös etelän lomakohteissa. Lapset jäi hotelliin nukkumaan ja äiti lähti viihteelle. :/
Käyn harvoin tällä palstalla ja nyt tuli mieleen tulla lueskelemaan jutut loppuun. Ilta tosiaan sujui hienosti ja lapset olivat menneet nukkumaan sovitusti. Ensimmäinen kysymys kuopukselta oli, että "miks sä lähetit niin monta tekstiviestiä, kun siihen meni vaan turhaan euroja" :)
Esiintyjää odotellessa lähetin lapsille 3 tekstiviestiä, joissa kysyin kuulumisia ja kerroin että en tulekaan viimeisellä bussilla, vaan taksilla koska keikka alkaakin oletettua myöhemmin. Join yhden siiderin siellä ja tulin nimmarin kanssa kotiin hyvillä mielin :) -ap
Vertailukohta on vähän väärä. Jos lapset valvovat lomalla myöhään ja menevät omatoimisesti nukkumaan äidin ollessa kotona, niin se on eri asia kuin että lapset ovat yksin kotona tavallisena viikonloppuna. Mitä saat irti keikasta jos joudut koko ajan vahtimaan puhelinta? Mitä muu yleisö tykkää siitä, että kännyköit keikan aikana? Entä jos tapaat tuttuja, on kivaa ja haluat ottaa kaljan, joka ehkä johtaa toiseen ...?
Ymmärrän, jos olet turhautunut ja haluat tuulettumaan. Lapset eivät ihan varmasti tuohon kuole, mutta en jättäisi yksin. Tuskin tuon ikäiset polttavat kämpän. Silti: keikkoja tulee, hoida seuraavalla kerralla lapset yökylään kavereille tai lapsenvahti, voit nauttia keikasta paremmin. :)
@39 Lapset ovat tottuneet olemaan yksin 6:30-17:00 välisen ajan arkisin ihan siitä syystä, että käyn normaalissa päivätyössä :) Joten harjoitusta on kyllä ollut tätä ennen. -ap