Alan väsyä kaveriini

Olen ollut ystäväni kanssa parhaita kavereita jo yli kymmenen vuotta. Olemme molemmat hieman yli 25.v, mutta tuntuu että ystäväni on jäänyt 18-vuotiaan tasolle. Hänellä ei ole perhettä, minulla taas on mies ja pieni lapsi. Hänen elämänsä on siis paljon vapaampaa ja viikonloput hänellä menee juhliessa (=kännäämisessä). Joka perjantai- ja lauantai-ilta aamuyöllä tulee kännipuheluja- ja viestejä joissa ei ole mitään järkeä, aamulla tulee viestiä, joissa kertoo ettei ole mitään hajua kenen kämpälle ja kenen miehen viereen päätyi, illalla itkee kun harrasti seksiä ilman mitään suojaa ja nyt saattaa olla vaikka mitä tauteja. Ja seuraavana viikonloppuna sama uudelleen. Hänen miehissään, aborteissaan, jälkiehkäisyissään yms. en pysy enää laskuissa mukana. Toinen, mitä en voi sietää on että hän panee varattujen miesten kanssa. Vasta joku mies, jonka kanssa hänellä oli juttua, petti häntä. Itki sitä viikon ja teki mieli sanoa, että ihan oikein sinulle.

Suoraan sanottuna vituttaa, en viitsi sanoa suoraan että kasvaisi hieman ja kantaisi vastuun tekemisistään, itse en jaksa päivästä toiseen miettiä ja pohtia hänen mieskuvioitaan ja tulkita kymmenien miesten lähettämiä tekstareita. Olen yrittänyt ottaa vähän etäisyyttä häneen, mutta se on hankalaa, sillä olemme olleet niin pitkään hyviä ystäviä ja pidämme tiivisti yhteyttä. Lisäksi on muuten todella ihana tyyppi ja auttanut minuakin paljon, mutta viikonloppuisin tekisi mieli heittää puhelin seinään.