K. Mäkelä hävisi 1,5 metriä voittajalle.
Tokion kolmeponkaisufinaalissa. Tekee n. 50 cm per ponkaisu.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Mäkelän pomput on tosi raskaan näköisiä.
Niin on! Niistä kuuluukin sellanen lönts, lönts kun junttaa raskaasti.
Vierailija kirjoitti:
Krissen fanit on todella vihamielisiä.
Eivät tunnista itsestään käytöstä, josta syyttävät muita.
Pariisissa on Mäkelän vuoro voittaa. Harjoittelee nyt 3 vuotta lakkaamatta.
Ei sijoitus nyt huono ollut kun paransi kuitenkin yhdellä Rion olympialaisista. Tulos vaan oli hiukan pettymys.
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
Yritti parhaansa, mutta tuntui olevan kyllä jotenkin väärässä seurassa. Tasoero oli niin valtava.
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Kyllä siinä oli muodokkaampiakin naisia jotka hyppäsivät kristiinaa paremmin. Mäkelällä ongelmana ei ehkä niinkään paino, vaan lajiin sopimattomat kehon mittasuhteet (pitkä selkä, isot luut).
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Mäkelä 185 cm 68 kg
Rojas 192 cm 72 kg
Wikipedia
Vierailija kirjoitti:
Harmi että väärä nainen pääsi edustamaan Suomea kolmiloikan finaaliin. Senni olisi loikkinut sen 14,5 metriä.
No miksi Senni ei hypännyt karsinnassa sen 2 cm pidemmälle? Turha spekuloida, jos ei pääse edes hyppypaikalle asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Mäkelä 185 cm 68 kg
Rojas 192 cm 72 kg
Wikipedia
Patrícia Mamona 166 cm 61 kg
Caterine Ibargüen 181 cm 65 kg
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Mäkelä 185 cm 68 kg
Rojas 192 cm 72 kg
Wikipedia
Pitkähän tuo Kristiina kyllä onkin. Mutta entäs Rojas. Taitaa ME vielä koventua, sen verran lyhyt oli se 2. loikkakin.
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
80-luvulla ennätykset tehtiin anaboleilla, veritankkauksilla, epolla ym. Mitä voimme päätellä siitä, että lähes kaikki nuo ennätykset on rikottu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkelän pomput on tosi raskaan näköisiä.
Niin on! Niistä kuuluukin sellanen lönts, lönts kun junttaa raskaasti.
Kimmoisuus puuttuu. Ja loppuvenytyskin näytti vajaalta.
Ihantelin vain Patricia Mamonaa, joten en edes huomannut keitä muita siellä oli.
Ihastelin siis ja sokaistuin hänen kauneudestaan :)
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
Eiköhän se itäblokin naisten järjestelmällinen dopingin käyttö vaikuttanut asiaan vähän enemmän kuin heidän laittautumisen puutteensa. Enkä väitä etteikö muutkin olisi aineita käyttäneet, mutta heillä se oli kaikkein räikeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
80-luvulla ennätykset tehtiin anaboleilla, veritankkauksilla, epolla ym. Mitä voimme päätellä siitä, että lähes kaikki nuo ennätykset on rikottu?
Niinpä. Menetelmät on kehittyneet noista alkuaikojen hengenkin jopa vaarantaneet dopingit, luulen että FloJonkin varhaisen kuoleman takana on douppaus välillisesti. Mutta ihan yhtä dopattuja nykyurheilijatkin huipulla on. Eniten ketuttaa hurskastelu, jotain Venäjää syytetään valtiojohtoisesta doping-kulttuurista, mitä se takuulla myös on, mutta samaan aikaan porskuttaa Kiina, USA ja ties mitkä maat yhtä laaja-alaisilla doping-ohjelmilla. Tämä hurskastelu ja eräiden urheilujärjestöjen ilmiselvä korruptoituneisuus ovat mätäpaiseita nykyurheilussa.
Kauden alussa veikattiin, että saattaa tulla kovia ennätyksiä tällä kaudella. Kiltimmät sanovat sen johtuvan korona-ajasta, jolloin urheilijat ovat todella keskittyneet treenaamiseen, kun muu hösellys ympäriltä on kadonnut. Ilkeimmät sanovat sen johtuvan dopingista, vuosi 2020 kun meni isolta osalta vailla minkäänlaista kontrollia. Sveitsin tason huima nousu, hmmm. Esimerkiksi. Muistuttaa Konstantin Kenteriksen ja kumppanien kummallista ja menestyksekästä pistäytymistä arvokisahuipulla, joka sitten päätyi pakoiluun ja motskarikolariin. Enkä parhaalla tahdollanikaan usko Norjan urheilun supersankareita puhtoisiksi pojiksi, mutta mitä väliä sillä lopulta on: huipulla kaikki douppaa joten joka tapauksessa paras voittaa.
Anteeksi nyt vaan se taso katsotaan tilastosijoituksen mukaan, eikä yhden kisan pohjalta. Tavattoman moni kovatasoinen ei edes päässyt kisoihin oman maansa epäreilujen valinta kriteerien takia.