K. Mäkelä hävisi 1,5 metriä voittajalle.
Tokion kolmeponkaisufinaalissa. Tekee n. 50 cm per ponkaisu.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
Niinpä niin, ja Griffith-Joynerhan kuoli 37-vuotiaana äkillisesti. Ei niistä ennätyksistä sitten ehtinyt pitkää iloa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Mäkelä 185 cm 68 kg
Rojas 192 cm 72 kg
WikipediaPitkähän tuo Kristiina kyllä onkin. Mutta entäs Rojas. Taitaa ME vielä koventua, sen verran lyhyt oli se 2. loikkakin.
Hänellä on aina toinen loikka samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
80-luvulla ennätykset tehtiin anaboleilla, veritankkauksilla, epolla ym. Mitä voimme päätellä siitä, että lähes kaikki nuo ennätykset on rikottu?
Jep. Vanhoista ennätyksistä on enää jäljellä ne kaikkein räikeimmät:
Joyner USA (100m, 200m), Koch DDR (400m), Kratochvilova Tsekkoslovakia (800m), Neuvostoliitto (4x400 relay), Chistiakova N-liitto (Long jump), Kostadinova Bulgaria (High jump), Joyner Kersee USA (heptathlon).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin hävisi, mitä sitten? Maailman 11. paras naiskolmiloikkaaja tällä hetkellä, onko se muka jotenkin huonosti suoriuduttu? Toivottavasti sinä aloittaja yllät oman ammattisi top 10 sakkiin maailmassa, niin olet Kristiinaa parempi.
Läplää! Heikko suoritus Mäkelältä.
Oli kieltämättä melko säälittävän näköistä yritystä muihin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
80-luvulla ennätykset tehtiin anaboleilla, veritankkauksilla, epolla ym. Mitä voimme päätellä siitä, että lähes kaikki nuo ennätykset on rikottu?
Niinpä. Menetelmät on kehittyneet noista alkuaikojen hengenkin jopa vaarantaneet dopingit, luulen että FloJonkin varhaisen kuoleman takana on douppaus välillisesti. Mutta ihan yhtä dopattuja nykyurheilijatkin huipulla on. Eniten ketuttaa hurskastelu, jotain Venäjää syytetään valtiojohtoisesta doping-kulttuurista, mitä se takuulla myös on, mutta samaan aikaan porskuttaa Kiina, USA ja ties mitkä maat yhtä laaja-alaisilla doping-ohjelmilla. Tämä hurskastelu ja eräiden urheilujärjestöjen ilmiselvä korruptoituneisuus ovat mätäpaiseita nykyurheilussa.
Kauden alussa veikattiin, että saattaa tulla kovia ennätyksiä tällä kaudella. Kiltimmät sanovat sen johtuvan korona-ajasta, jolloin urheilijat ovat todella keskittyneet treenaamiseen, kun muu hösellys ympäriltä on kadonnut. Ilkeimmät sanovat sen johtuvan dopingista, vuosi 2020 kun meni isolta osalta vailla minkäänlaista kontrollia. Sveitsin tason huima nousu, hmmm. Esimerkiksi. Muistuttaa Konstantin Kenteriksen ja kumppanien kummallista ja menestyksekästä pistäytymistä arvokisahuipulla, joka sitten päätyi pakoiluun ja motskarikolariin. Enkä parhaalla tahdollanikaan usko Norjan urheilun supersankareita puhtoisiksi pojiksi, mutta mitä väliä sillä lopulta on: huipulla kaikki douppaa joten joka tapauksessa paras voittaa.
Niin...käyttääköhän se nuori norjalaisjuoksija Karsten dopingia vai onko puhdas...halusisin ajatella, että hän on vain lahjakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
80-luvulla ennätykset tehtiin anaboleilla, veritankkauksilla, epolla ym. Mitä voimme päätellä siitä, että lähes kaikki nuo ennätykset on rikottu?
Niinpä. Menetelmät on kehittyneet noista alkuaikojen hengenkin jopa vaarantaneet dopingit, luulen että FloJonkin varhaisen kuoleman takana on douppaus välillisesti. Mutta ihan yhtä dopattuja nykyurheilijatkin huipulla on. Eniten ketuttaa hurskastelu, jotain Venäjää syytetään valtiojohtoisesta doping-kulttuurista, mitä se takuulla myös on, mutta samaan aikaan porskuttaa Kiina, USA ja ties mitkä maat yhtä laaja-alaisilla doping-ohjelmilla. Tämä hurskastelu ja eräiden urheilujärjestöjen ilmiselvä korruptoituneisuus ovat mätäpaiseita nykyurheilussa.
Kauden alussa veikattiin, että saattaa tulla kovia ennätyksiä tällä kaudella. Kiltimmät sanovat sen johtuvan korona-ajasta, jolloin urheilijat ovat todella keskittyneet treenaamiseen, kun muu hösellys ympäriltä on kadonnut. Ilkeimmät sanovat sen johtuvan dopingista, vuosi 2020 kun meni isolta osalta vailla minkäänlaista kontrollia. Sveitsin tason huima nousu, hmmm. Esimerkiksi. Muistuttaa Konstantin Kenteriksen ja kumppanien kummallista ja menestyksekästä pistäytymistä arvokisahuipulla, joka sitten päätyi pakoiluun ja motskarikolariin. Enkä parhaalla tahdollanikaan usko Norjan urheilun supersankareita puhtoisiksi pojiksi, mutta mitä väliä sillä lopulta on: huipulla kaikki douppaa joten joka tapauksessa paras voittaa.
Niin...käyttääköhän se nuori norjalaisjuoksija Karsten dopingia vai onko puhdas...halusisin ajatella, että hän on vain lahjakas.
Ihan riittää kun ajattelen norjalaisia hiihtäjiä.. silloin tietää vastauksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittautumisella on merkitystä. Itäblokin naiset eivät aikoinaan laittautuneet ja heidät yhä uudestaan ja uudestaan otetaan joka forumilla esiin miesmäisistä urheilijoista puhuttaessa, tyyliin Smetanina tarjosi Kulakovalle partakonetta ja Kulakova potkaisi Smetanovaa munille ja muuta halveeraamista. Ja Jarmilasta jaksetaan puhua vieläkin. Samaan aikaa möreällä äänellä puhunut, viiksekäs Florence Griffith-Joyner oli 'ihanan naisellinen' kun hänellä oli hörselövaatteita, meikkiä ja pitkät, värikkäät kynnet ja paljon paljon tukkaa. Kyllä hän transulta näytti.
Miesten ja naisten vauhtiero satasella on n. 1,0 -1,2 sekuntia, kun huippu-urheilijoita vertaa. Kun naiset juoksevat alle yhdentoista sekunnin, ollaan huipulla, suomalaisnaisista kukaan ei ole alle yhdentoista sekunnin vielä juossut. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 10,61. Kun miehet juoksevat alle kymmenen sekunnin, ollaan huipulla, yksikään suomalainen mies ei ole juossut alle kymmenen sekunnin. Olympiakulta voitettiin nyt ajalla 9.80, joten voitaisiin ajatella, että tällä hetkellä naisten taso sadalla metrillä on kovempi kuin miesten sadalla metrillä.
Mutta entä maailmanennätys? Miesten ME on Usain Boltin nimissä ja se on hurja 9.57. Naisten ME pitäisi siis olla n. 10.57-10.59. Sitä se ei ole. Naisten ME on edelleen Florence Griffith-Joynerin hallussa vuodelta 1988 ja se on 10,49. (selitys: kyseessä on silloisilla menetelmillä tappiinsa dopatun naisurheilija tuulitulos, tuuli Minneapolisissa oli tuolloin puuskainen, mutta mittarit näytti nollaa, joko eivät toimineet tai joku nollasi mittarin).
80-luvulla ennätykset tehtiin anaboleilla, veritankkauksilla, epolla ym. Mitä voimme päätellä siitä, että lähes kaikki nuo ennätykset on rikottu?
Niinpä. Menetelmät on kehittyneet noista alkuaikojen hengenkin jopa vaarantaneet dopingit, luulen että FloJonkin varhaisen kuoleman takana on douppaus välillisesti. Mutta ihan yhtä dopattuja nykyurheilijatkin huipulla on. Eniten ketuttaa hurskastelu, jotain Venäjää syytetään valtiojohtoisesta doping-kulttuurista, mitä se takuulla myös on, mutta samaan aikaan porskuttaa Kiina, USA ja ties mitkä maat yhtä laaja-alaisilla doping-ohjelmilla. Tämä hurskastelu ja eräiden urheilujärjestöjen ilmiselvä korruptoituneisuus ovat mätäpaiseita nykyurheilussa.
Kauden alussa veikattiin, että saattaa tulla kovia ennätyksiä tällä kaudella. Kiltimmät sanovat sen johtuvan korona-ajasta, jolloin urheilijat ovat todella keskittyneet treenaamiseen, kun muu hösellys ympäriltä on kadonnut. Ilkeimmät sanovat sen johtuvan dopingista, vuosi 2020 kun meni isolta osalta vailla minkäänlaista kontrollia. Sveitsin tason huima nousu, hmmm. Esimerkiksi. Muistuttaa Konstantin Kenteriksen ja kumppanien kummallista ja menestyksekästä pistäytymistä arvokisahuipulla, joka sitten päätyi pakoiluun ja motskarikolariin. Enkä parhaalla tahdollanikaan usko Norjan urheilun supersankareita puhtoisiksi pojiksi, mutta mitä väliä sillä lopulta on: huipulla kaikki douppaa joten joka tapauksessa paras voittaa.
Niin...käyttääköhän se nuori norjalaisjuoksija Karsten dopingia vai onko puhdas...halusisin ajatella, että hän on vain lahjakas.
Jotenkin sellainen kutina, että ei aivan puhtaasti mennä. Kun kerran hiihtokin sujuu, miksei sitten juoksu...
Jo se että pääsi finaaliin oli kova juttu. Onnittelut.
Eikö tuo 14.20 ole ollut Mäkelän kauden taso?
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo 14.20 ole ollut Mäkelän kauden taso?
On yleistä "perushuipputasoaan" vissiin. Ennätys 14,41.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän on Mäkelän paino ja mikä voittajan?
Mäkelä 185 cm 68 kg
Rojas 192 cm 72 kg
WikipediaPitkähän tuo Kristiina kyllä onkin. Mutta entäs Rojas. Taitaa ME vielä koventua, sen verran lyhyt oli se 2. loikkakin.
Jonathan Edwards ,miesten me mies 18.29 on 181 cm
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkelän pomput on tosi raskaan näköisiä.
Niin on! Niistä kuuluukin sellanen lönts, lönts kun junttaa raskaasti.
Kimmoisuus puuttuu. Ja loppuvenytyskin näytti vajaalta.
Noilla pitkillä amatsoneilla taitaa olla sama ominaisuus mitä oli Usain Boltilla. Hänellähän kesti hujoppina 50 metriä päästä edes vauhtiin, mutta sitten se olikin menoa. Mikähän lie nopeus finalisteilla hyppyhetkellä?
Rojaksen hyppytapa on vain erilainen eli hänen toinen askeleensa on kuin tukiaskel. Kolmas onkin sitten aivan valtaisa loikka. Toimii hänen kohdallaan loistavasti ja häikäisevän ylivoimainen kisassa.
Tässä se nyt nähdään mitä se on kun aidot naiset ja transformerit kisaa samassa sarjassa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä se nyt nähdään mitä se on kun aidot naiset ja transformerit kisaa samassa sarjassa.
No eihän tässä ole kummemmasta kyse kuin urheilijasta, joka on sopivampi lajiin kuin miljardit muut naiset.
Mäkelä on 185 cm pitkä.