Lue keskustelun säännöt.
ero ja järkyttävä ahdistus....
31.07.2021 |
Mies ei enää halua olla kanssani... 6 yhteistä vuotta takana.. Olen niin rikki tästä kaikesta, etten olen menettänyt ruokahaluni sekä yöuneni. En pysty keskittymään työntekoonkaan. Saatan istua töissä ja havahtua että olen kaksi tuntia ollut tekemättä mitään enkä huomaa kaikkea mitä ympärillä tapahtuu. Olen yrittänyt keksiä itselleni tekemistä, mutta se ei saa ajatuksiani pois erosta. En jaksa tehdä mitään edes kahvia keittää. En tahdo puhua ystävilleni ja saada heiltä sääliä. Käyn terapeutilla aina välillä purakamassa itseäni ja olen käynyt jo pitkään mutta sekään ei auta tässä. En ymmärrä miten pystyn koskaan enää päästämään ketään lähelleni kun miettii että joutuu kokemaan uudelleen tätä . Elämä tuntuu tällä hetkellä todella arvottomalta ja vihaan itseäni. Miten tästä voi oikeesti selvitä? Tiedän että aika auttaa, mutta miten pystyn kamppailemaan puoli vuottakaan näiden ajatusten kanssa ja kun se aika kuluu niin helvetin hitaasti näiden olojen kanssa..
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita kaikki ajatuksesi paperille. Soita maanantaina puhelinterapeutille.
Oletko puhelinterapeutti?
En ole, mutta olen soittanut. 20 minuutin puhelu oli niin vapauttava, että soitan toistekkin. Ap. Luota itseesi. Osaat ratkaista ongelman. Sinulla on terveet aivot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sure, itke, huuda.
Pakota itsesi ulos ja syömään
Puhu jollekin - ystävä, kriisipuhelin tms, kirjoita jonkun palvelun chattiin
Älä mieti löydätkö joskus jonkun. Keskity tähän hetkeen.
Tylsä sanoa että aika hoitaa, mutta se pitää paikkansa. Jokaiselle se aika vaan on eri pituinen
Vierailija kirjoitti:
Todella surullista ja tuskallista. Kuinka moni eroaja edes miettii, miten heidän ratkaisunsa vaikuttaa kumppaniin (ja lapsiin)?
Elämme itsekkyyden aikaa. Ihmissuhteet ovat kertakäyttöisiä hyväksikäyttösuhteita, jossa vastuu puolisosta ja lapsista on toissijaista. Oma "nautinto" ensisijaista.
No pitäisikö nyt vaan sitten jäädä toimimattomaan suhteeseen ja olla ihan epätoivoinen itse, ettei vaan toiselle tulis huono olo? Eihän siinä olisi mitään järkeä, molemmat on lopulta onnettomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä opastetaan hankkimaan laastarisuhde. Ja sitten toisaalta sitä ei suositella. Eikä sitä noin vain hankita. Tinder on täynnä mulkvisteja, enkä käy kapakoissa, joten mistäs hankkisin? Soitanko naapurin ovikelloa ja kysyn, että naidaanko?
Olen ihan rikki. Ystäviä onneksi on, mutta ei heilläkään minua ihan joka päivä ole aikaa, ainakaan nähdä. Viestitellään ja soitellaan toki. Mutta aikuisilla on omat menot, oerheet, suhteet ja aikataulut. Yksin sitä saa olla, kun eroaa. Hyvä puoli suhteessa olossa on toki se, ettei ole yksin. Siksi toisen ankeaa käytöstä sietää jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä opastetaan hankkimaan laastarisuhde. Ja sitten toisaalta sitä ei suositella. Eikä sitä noin vain hankita. Tinder on täynnä mulkvisteja, enkä käy kapakoissa, joten mistäs hankkisin? Soitanko naapurin ovikelloa ja kysyn, että naidaanko?
Olen ihan rikki. Ystäviä onneksi on, mutta ei heilläkään minua ihan joka päivä ole aikaa, ainakaan nähdä. Viestitellään ja soitellaan toki. Mutta aikuisilla on omat menot, oerheet, suhteet ja aikataulut. Yksin sitä saa olla, kun eroaa. Hyvä puoli suhteessa olossa on toki se, ettei ole yksin. Siksi toisen ankeaa käytöstä sietää jotenkin.
Sama tilanne. En edes ymmärrä miten se pelkästään seksisuhteen hakeminen tinderissä muotoillaan sanallisesti. Tuntuu että jos laittaa että haussa mies satunnaiseen seksiin, miten helvetissä välttää ne kaikki oksettavat limanuljaskat?
Oletko puhelinterapeutti?