Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä musiikkia
14.08.2014 |
Mikä idea on musiikissa? Miksi sitä pitää kuunnella jatkuvasti aamusta iltaan?
Minulle se on aina ollut pelkkää hälyääntä. Okei, onhan niissä kappaleissa jokin tarina, mutta eivät ne niin syvällisiä ole että niitä pitäisi moneen kertaan kuunnella joka päivä. Eihän kukaan lue samaa kirjaakaan jatkuvasti. Ja kirjoissa nyt sentään on melkoisen paljon enemmän sisältöä kuin niissä muutaman kappaleen itseään toistavissa runoissa, joita radiossa soittimien äänten säestyksellä luetaan.
Koulussa musiikinopettaja turhautui kanssani, kun en ymmärtänyt mitä eroa on eri nuoteilla ja miksi ne erot ovat tärkeitä. Tahti, oktaavi, intervalli? Silkkaa hepreaa. Astevaihtelu? "Ensimmäinen aste on toonika, neljäs aste on subdominantti, viides aste on dominantti..." muistan sen litanian vieläkin, mutta silti ne ovat pelkkiä merkityksettömiä ääniä minun korvissani. Samanlaisia kaikki.
Entä tanssiminen? Kehon liikuttelua joidenkin sääntöjen mukaan, joiden ideaa en vain kykene oivaltamaan. Olen yrittänyt. Kai se on ihmisapinan soidinmenoja, mutta minä pystyn katsomaan sitä korkeintaan hymähtäen kun on pakko.
Onko muita, joille musiikin merkitys ei yksinkertaisesti aukea?
Kommentit (21)
Minä olen aina ollut sellainen, ettei musiikilla ole minulle mitään merkitystä. En tosiaan nauti siitä mitenkään, useimmiten se on neutraalia hälyääntä, toisinaan ärsyttävää. Mutta en sen myötä koe minkäänlaisia tunteita tai kokemuksia, se on minulle yhtä yhdentekevää kuin moottoritien häly taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei musiikki kaikille aukea, siihen tarvitaan musiikillista älykkyyttä joka yleensä assosio matemaattisen älykkyyden kanssa. Riippuu tietenkin musiikista, varmasti eroa on hiphopin kuuntelijoilla verrattuna esimerkiksi Olivier Messiaen sävellyksistä pitäviin, ne kun eivät aukea edes monelle klassiselle muusikolle.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 12:00"]
Ei musiikki kaikille aukea, siihen tarvitaan musiikillista älykkyyttä joka yleensä assosio matemaattisen älykkyyden kanssa. Riippuu tietenkin musiikista, varmasti eroa on hiphopin kuuntelijoilla verrattuna esimerkiksi Olivier Messiaen sävellyksistä pitäviin, ne kun eivät aukea edes monelle klassiselle muusikolle.
[/quote]
Minä olen kyllä matemaattisesti lahjakas, koulutukseni ja ammattinikin on matemaattinen, mutta jotenkin ei vaan musiikki silti "aukea". Se on käsittääkseni jotenkin tunnepuolen asia, puuttuu joku semmoinen osa tunnemaailmasta mitä musiikki koskettaisi. Sitten taas kirjallisuus ja luonto koskettavat minua hyvinkin syvästi, eli en onneksi ihan kylmä ja tunteeton ole.
t. 3
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 12:00"]
Ei musiikki kaikille aukea, siihen tarvitaan musiikillista älykkyyttä joka yleensä assosio matemaattisen älykkyyden kanssa.
[/quote]
En pitäisi itseäni ihan pölvästinä matematiikan suhteen, teknillisen yliopiston kursseistakin sain täydet arvosanat. Mutta musiikin ymmärtämisen suhteen se ei auta. Ehkä korvani vain eivät kuule samaa ääntä kuin muiden.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 12:08"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 12:00"]
Ei musiikki kaikille aukea, siihen tarvitaan musiikillista älykkyyttä joka yleensä assosio matemaattisen älykkyyden kanssa.
[/quote]
En pitäisi itseäni ihan pölvästinä matematiikan suhteen, teknillisen yliopiston kursseistakin sain täydet arvosanat. Mutta musiikin ymmärtämisen suhteen se ei auta. Ehkä korvani vain eivät kuule samaa ääntä kuin muiden.
- Ap
[/quote]
Ei sitten varmaan, yleensä musiikki-matematiikka -assiosiaatiossa ihmisellä on normaalia isompi aivokurkiainen joka yhdistää vasemman ja oikean aivopuoliskon. Mutta esimerkiksi Einstein oli taitava viulisti ja Kepler johti muistaakseni toisen lakinsa fysiikassa kvinttiympyröiden avulla musiikista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 11:49"]
Minulle musiikki aukeni noin 13-vuotiaana, kun avasin korvani klassiselle musiikille. Siitä lähtien se on ollut minulle erittäin tärkeä sisällön, ilon ja jatkuvan oppimisen lähde. Musiikin teoriaa tunnen vain pinnallisesti, mutta se ei estä minua etsimästä ja löytämästä uusia elämyksiä musiikin maailmasta.
[/quote]
Eroa tosiaan on musiikissa ja musiikissa. On Beethovenin 9. sinfonia jossakin suuressa salissa kuunneltuna. Ja on autoradiosta tulviva "mä siis oooooon, niinku mää ooon, sä siis meet, sit ku sä meeeet, jeee..."
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 14:58"]
[/quote]
Kiitos! Ei tämä av:lla notkuminen näköjään ihan ajanhukkaa ole. Tuo artikkeli auttoi ymmärtämään itseäni ja muita.
Olisikohan amusiadiagnoosilla saanut vapautuksen musiikintunneista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa pieni prosentti ihmisistä on musiikkisokeita eli he eivät kuule musiikkia samalla tavalla kuin muut. Heille musiikki on samanlaista hälyä kuin liikenteen äänet. Tästä tuli joskus joku Prisma-dokumentti telkkarista.
Ei ymmärrä musiikkia? Rekisteröi kappaleista vain sanat? Onko tällaisia ihmisiä oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei musiikki kaikille aukea, siihen tarvitaan musiikillista älykkyyttä joka yleensä assosio matemaattisen älykkyyden kanssa. Riippuu tietenkin musiikista, varmasti eroa on hiphopin kuuntelijoilla verrattuna esimerkiksi Olivier Messiaen sävellyksistä pitäviin, ne kun eivät aukea edes monelle klassiselle muusikolle.
Olen matemaattisesti suorastaan imbesilli, mutta silti olen aina suhtautunut intohimoisesti musiikkiin - tietenkin vain kuluttajan ominaisuudessa.
Mulle musiikki on työkalu omien tunteiden työstämiseen...olisin ihan helvetin patoutunut ilman musiikkia ja sama koskee kirjallisuutta...olen kaikkiruokainen musiikin ja kirjallisuuden suhteen...riippuu täysin kulloisestakin mielentilasta millaista musiikkia tai kirjallisuutta kulutan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle musiikki on osa sitä tilaa jossa kulloinkin olen. Se vaikuttaa minuun kuten muutkin ympäristötekijät. Toisaalta, säätilaa en voi valita, mutta kuuntelemani musiikin voin. Erityisen tärkeää musiikki on minulle liikenteessä ja kaupungilla kulkiessa, mutta kotona tai luonnossa voin hyvinkin haluta olla hiljaisuudessa tai kuunnella ympäristön ääniä.
Siinä mielessä olen outo, että joskus kun en kaipaa musiikkia, saatan kuunnella hälyääniä (esim. harsh noise), koska koen sen rauhoittavana.
Vierailija kirjoitti:
Ei musiikki kaikille aukea, siihen tarvitaan musiikillista älykkyyttä joka yleensä assosio matemaattisen älykkyyden kanssa. Riippuu tietenkin musiikista, varmasti eroa on hiphopin kuuntelijoilla verrattuna esimerkiksi Olivier Messiaen sävellyksistä pitäviin, ne kun eivät aukea edes monelle klassiselle muusikolle.
Kiitos tästä nimestä! Miellyttävä äänimaisema.
Olen sillä tavalla vähän samanlainen, etten kuuntele usein musiikkia. Joskus koen musiikin ja lauluäänen vain ärsyttävänä. Välillä kyllä löydän uusia suosikkeja tai muistan jonkun vanhan suosikin ja kuuntelen niitä toisinaan, mutta sitten taas kyllästyn muutaman viikon jälkeen.
En koskaan kuuntele musiikkia esim. lenkillä tai bussissa. Jos kuuntelen niin yleensä kotona kun piirrän. Viime kuukausina olen kuunnellut enimmäkseen stand up-esityksiä musiikin sijasta. Hiljaisuuskin on mukavaa.
Tykkään oikeastaan enemmän soittaa itse (pianoa). Ja olen ihan musikaalinen muutenkin, sävelkorva on hyvä ja soitin lapsena selloa. Matikassakin olin hyvä kouluaikoina niin ei tämä ainakaan siihen liity.
Voiko kaltaisiasi ihmisiä ollakaan? Ensimmäisen kerran kuulen tuollaisesta. Itselleni musiikki on kaikki kaikessa, ja kuuntelenkin musiikkia lähes koko hereilläoloaikani. Myös tanssimista rakastan.
Minäkään en ymmärrä musiikkia ja mikä siittä tekee niin hienoa.
Itse en tunnetusti kuuntele minkäänlaista musiikkia vapaaehtoisesti.
Muutenkin inhoan melua.
Minulle musiikki aukeni noin 13-vuotiaana, kun avasin korvani klassiselle musiikille. Siitä lähtien se on ollut minulle erittäin tärkeä sisällön, ilon ja jatkuvan oppimisen lähde. Musiikin teoriaa tunnen vain pinnallisesti, mutta se ei estä minua etsimästä ja löytämästä uusia elämyksiä musiikin maailmasta.