Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

30v ja ei vauvakuumetta

30vSinkku
31.07.2021 |

Olen 30v ja sinkku, eli lasten hankkimisen suhteen alkaisi jo olla kiire löytää se oikea. Minulla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia tunteita asiaa kohtaan.

Molemmat siskoni saivat juuri esikoisensa, ja kuvittelisi että se nostaisi tunteita pinnalle. Olen vain onnellinen heidän puolestaan ja innoissani tapaamaan vauvat, mutta en tunne pienintäkään kateutta. Joka kerta kun joku menee naimisiin tai kihloihin tai alkaa seurustella, olen niin kateellinen ja yksinäinen että sydän halkeaa. Ero vauva-asiaan on valtava, en vain millään osaa kuvitella hankkivani vauvaa nyt tai lähitulevaisuudessa.

Olen aina ajatellut että tottakai hankin lapsia, sitten joskus. Asiaan liittyy myös huolia, kuten että olisinko tarpeeksi hyvä äiti, osaanko tukea emotionaalisesti ja sosiaalisesti, pysyykö lasten isä uskollisena, kiusataanko lapsia koulussa. Mutta siitä huolimatta olen halunnut, että lapsia jossain vaiheessa tulisi.

Onko joku muu kokenut samalla tavalla? Enkö minä vain osaa kuvitella vauvan hankkimista, kun en ole parisuhteessakaan? Tuleeko minulle viiden vuoden päästä hirveä vauvapaniikki? En kuitenkaan halua hankkia lapsia yksin tai miehen kanssa jonka kanssa on ollut vasta vähän aikaa. Tuntuu että jos nyt saisi lääkäriltä tuomion että en pysty saamaan lapsia, tuntuisi helpottuneelta, koska sitten ei tarvitsisi itse päättää asiaa ja yrittää järjestää asioita niin että lapsen hankkiminen on mahdollista. Vai voiko olla niin että olen ajatellut hankkivani lapsia vain sen takia että niin "kuuluu" tehdä, ja ihan oikeasti en vain ole äiti tyyppiä?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
31.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekkin venytin lasten hankkimista kunnes 35v alettiin yrittää ja pari mukeloa ihanaa saatiin. Ei ollut minkäänlaista vauvakuumetta koskaan mutta kyllä mä ajattelin silti että lapsen haluan. Ei kaikkien tarvitse "kuumeilla". Eiköhän se ole persoonakohtaista?

Vierailija
2/6 |
31.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika monella 30v ei ole vauvakuumetta ja se herätys sille, että haluaa lapsen tulee vasta sitten kun on liian myöhäistä. Mutta voi toki olla että sulle ei tule vauvakuumetta etkä ehkä halua lapsia ikinä - se on tosi yksilöllistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
31.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mulla oo ollut koskaan, edes rakastuneena

Vierailija
4/6 |
31.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voit itsekin päättää, ettet halua lapsia.

Olin suhteessa ja naimisissa ikävuodet 24-35 miehen kanssa joka alkoikin haluta lapsia. Erosin, valitsin lapsettomuuden. Nyt olen avoliitossa jossa kumpikaan ei halua lapsia.

T. N40, ei vauvakuumetta.

Vierailija
5/6 |
31.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika monella 30v ei ole vauvakuumetta ja se herätys sille, että haluaa lapsen tulee vasta sitten kun on liian myöhäistä. Mutta voi toki olla että sulle ei tule vauvakuumetta etkä ehkä halua lapsia ikinä - se on tosi yksilöllistä.

Tätä itsekin pelkään, ja siksi haluaisin nyt järjestää asiat niin että ehdin saada lapsia. Jos voisin olla varma siitä että voisin olla onnellinen ilman lapsia, niin ei olisi kiire mihinkään. Mutta kun en ole varma.

Vierailija
6/6 |
31.07.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttu tunne. Itse en halua vauvaa tähän huonoon elämäntilanteeseen vaikka aina olen lapsia ajatellut saavani (nykyistä parempiin olosuhteisiin tosin). Enkö sitten halua tarpeeksi kun olen valmis lykkäämään vauvan yritystä vuosia, että olisi parempi elämäntilanne. En lisäksi ollut kateellinen ystäväni vauvasta, mutta hänen uudesta työpaikasta ja ulkomaan matkasta (jollaisen minulla ei ollut varaa) kadehdin kylläkin.