itkeä tihruutin taas eilen kälyni takia.
pilaa mun elämän.
miten saan otettua itseäni niskasta kiinni ja lopettaa tämän murehtimisen?!
elämäni valuu hukkaan kun mietin ja olen masentunut!!
tää on siis niin vaikeaa...
Kommentit (18)
pakkoko on olla kanssakäymisissä noin paljon kälyn kanssa?
ei oikeen veljenkään kanssa olla tekemisissä.
ja lapsetkin on...
en niin vain voi lähteä!
emme olekaan tekemisissä...mutta kuulen aina kaikenlaista ja rupee entistä enempi kyrpii koko tilanne.
mut on tääkin tympeetä olla suutuksissa, miettikää nyt perhejuhliakin.
mut en voi sille mitään etten miellytä, syy olisi kyllä hauska tietää.
ja yksi pyyntö, mielellään vaan asiallisia ja neuvovia viestejä..
mitä syitä nuo nyt on? taidat olla aika uhrautuvaa ja saamatonta ihmistyyppiä. jos oikeasti et ole onnellinen ja elämäsi menee pilalle, niin miksette vaihda maisemaa? lapset ei tod. ole syy ja mieskin voisi vaihtaa työpaikkaa.
vaihda maisemaa tai tyydy tilanteeseen. tai sitten kasva aikuiseksi ja anna kälyn pölöttää eläkä ole kuulevinasi.
heti kunnolla, niin lopettaa.
kukaan ei saa astua sen varpaille ja minä minä minä minä- itsekäs tyyppi.
ei sun tekstistä saa mitään selvää. Kälyn kanssa ei ole pakko hengata.
pää pystyyn. Olen vielä keskenkasvuinen, että kaikki miettivät sinun ja kälyn välejä. Oikeasti ne miettivät omaa napaa ja omia asioita.
Muutkin tuntuvat tietävän millainen hän on. Toki voisit sanoa hänelle miltä sinusta tuntuu, ehkä asia sitten voisivat parantua tai ei... Tsemppiä !
olen aikoinaan yrittänyt ja lapseni anteeksi pyytänyt,muttei ole anteeksi antanut ikinä!!!
vaikkei mulla ole oolut paljoa anteeksi pyydettävää...mut jollai keinolla pitänyt yrittää sitä pehmittää.
ei sille voi mitään sanoa, rupee tappeleen vaan.
kirjoitan tässä kiireesti, joten en ihmettele jos tekstini epäselvää ja täynnä virheitä ;)
isä auttaa, so fucking what? oisko parempi että pidän sisällä ja itsekseni miettisin näitä asioita?
sori vaan jos jollekin osu arkaan paikkaan kun mulla on tosiaan isä jolle voin puhua.
ja isi auttaa kun tytöllä on paha olla.. kasva jo aikuiseksi hei! ei ole isäsi asia enää hoitaa sun asioita, se on siis väärin kaataa isäsi murehdittaviksi noita aisoita..
ja MITÄ anteeksi annettavaa sulla on? jotain siis kuitenkin? riidassa tuppaa aina olemaan kaksi osapuolta.. jospa kertoisit meille se omankin osallisuutesi, jos oikeasti haluat rakentavia kommentteja.
lopetan kirjoittelun nyt.
olisihan se pitänyt arvata ettei täällä ole kuin itsekkäitä haukkujia!!!
joka vieläkin haluaa auttaa ja ollaan paljon tekemisissä vaikka aikuinen jo olen.
Minä o0len onnekas kun on tuollainen isä, teillä ei sit vissiin ole? ;)
melkein jokaisen sukulaisensa kanssa huonoissa väleissä ja suurin osa ei tykkää koko naisesta vaikka väleissä ovatkin.
Onko minussa todellakin silloin syy? ;)
hei haukkukaa sitten oikeasti tiedätte asian laidan.
Vierailija:
olin jotai 4v ja siitä lähtien kiusannut (lapsenakin tallilla kiusasi,roudas ystäviään sinne ja piilovittuilivat ja puhuivat piip tallista, vaikka talli oli meidän!) hän oli parikymppinen, minä pikkutyttö.
Nykyään ei olla väleissä, välit meni kun käly oli kertonut äidilleni kuullensa jutun että anoppini puhuu minusta pahaa (en kerro nyt itse juoruja) ja minulle saa sanoa.
No äiti soittiheti minulle ja aloin itkeä tihuuttaa että mieheni pitää soittaa äidilleen ja kysyä onko perää.
Tietenkin anoppini kielsi ja siitähän nousi sellainen show että, anoppini soitti tälle kälylleni ja siitähän riemu repesi!
En olisikaan saanut kertoa asiasta anopilleni ja näin ollen asia olisi pitänyt jättää siihen eikä selvittää!!
Hän suuttui minulle, kun hänen nimensä on sanottu.
Ilkee muutenkin, sama harrastus meillä ja siinä alentanut aina minua (olen harrastanut tätä 4-vuotiaasta!)
En tiedä kateuttako vain vai mitä?
Myös toinen siskoni hänen inhokki listallaan.
Hänellä on myös aina kommentteja tyyliin (olin ostanut uuden paidan)
että nuistahan läskit pursuaa, kun oli sellasia reiän tyylisiä hihoissa.
Ja olen ihan normaalipainoinen, silloin hoikahko!
Juttua olis vaikka kuinka... mutta tässä esimerkkejä.
olin jotai 4v ja siitä lähtien kiusannut (lapsenakin tallilla kiusasi,roudas ystäviään sinne ja piilovittuilivat ja puhuivat piip tallista, vaikka talli oli meidän!) hän oli parikymppinen, minä pikkutyttö.
Nykyään ei olla väleissä, välit meni kun käly oli kertonut äidilleni kuullensa jutun että anoppini puhuu minusta pahaa (en kerro nyt itse juoruja) ja minulle saa sanoa.
No äiti soittiheti minulle ja aloin itkeä tihuuttaa että mieheni pitää soittaa äidilleen ja kysyä onko perää.
Tietenkin anoppini kielsi ja siitähän nousi sellainen show että, anoppini soitti tälle kälylleni ja siitähän riemu repesi!
En olisikaan saanut kertoa asiasta anopilleni ja näin ollen asia olisi pitänyt jättää siihen eikä selvittää!!
Hän suuttui minulle, kun hänen nimensä on sanottu.
Ilkee muutenkin, sama harrastus meillä ja siinä alentanut aina minua (olen harrastanut tätä 4-vuotiaasta!)
En tiedä kateuttako vain vai mitä?
Myös toinen siskoni hänen inhokki listallaan.
Hänellä on myös aina kommentteja tyyliin (olin ostanut uuden paidan)
että nuistahan läskit pursuaa, kun oli sellasia reiän tyylisiä hihoissa.
Ja olen ihan normaalipainoinen, silloin hoikahko!
Juttua olis vaikka kuinka... mutta tässä esimerkkejä.