Sinä kaunis: Mitä haittaa/ongelmia, entä hyötyä on ollut

Hyviä puolia: olen saanut hyvän miehen ja työpaikan. Huonoja puolia en kauheasti keksi, ehkä ihmisten ennakkoluulot? Kaunista pidetään helposti tyhmänä tai ylpeänä.

Moni rumempikin saa onneksi työn ja hyvän miehen.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 10:07"]

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 10:06"]Hyviä puolia: olen saanut hyvän miehen ja työpaikan. Huonoja puolia en kauheasti keksi, ehkä ihmisten ennakkoluulot? Kaunista pidetään helposti tyhmänä tai ylpeänä.

[/quote]Tyhmähän sinä oletkin.

[/quote]

Miksi?

Naiset kadehtii ja vihaa. Miehet tuijottaa ja ehdottelee :(

Esimerkki juhannukselta: Miehen ystävien vaimot illan mittaan "Sähän oletkin ihan kiva!". Niin, miksen olisi... "Kun yleensä kaikki kauniit on niin ollakseen." Täh?!?

Miehet ovat usein olleet kiinnostuneita pelkästään ulkokuoresta (seksistä?). Ja ehkä perinteisenä naisena olen itse taas enemmän juttelutyyppiä, harvoin se seksi kiinnosti ensinäkemältä. Naiset ovat kuiskutelleet selän takana ja olen saanut baarin vessassa parikin kertaa vihaisia ja kännisiä uhkailuja koska vien muka miesten huomion.

Ehkä kipein asia on ollut koulukiusaus. En tajunnut sen johtuvan ulkonäöstäni kuin vasta aikuisiällä kun eräs kiusaaja minulle uskoutui baarissa törmätessämme. Koulukiusaus jätti arvet ja olen aina ollut epävarma ulkonäöstäni. Myös äitini hehkutti liikaa ulkonäköäni mitä en koskaan, missään nimessä aio tehdä (liikaa) omien lasteni kohdalla. Tosi kliseistä mutta kyllä se sisäinen kauneus oikeasti on se tärkein juttu, vaikka vaikea ehkä ajatella niin tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa. Kadehdin sananvalmiita ja kaikkien rakastamia ystäviäni nuoruudessa ja minusta kaikista suurin lottovoitto on ollut tutustua ihmisiin jotka pitävät minust sisimpäni takia, ei ulkonäön. Kauneus tosiaan on toisinaan kirous.

Olen hyötynyt mm. Työtehtävissä, saanut ne mukavemmat. saanut helposti miehiltä kyytejä, istumapaikkoja ja sellaisia pieniä huomioonottamisia ilman pyyntöä, esim. Esimies ja kollegat. Haitaa on ollut sillain että olen saanut rivoja ehdotuksia miehiltä työelämössä ja huumoria josta en välitä, myös tuijotukset on epämukavia vanhoilta ukoilta.

Hei 8, ihan sama havainto itselläni l. äiti hehkutti liikaa ulkonäköä. Ja miehet suhtautuvat herkästi kuin yleiseen omaisuuteen, johon heille kuuluu käyttöoikeus, YÖK! Olen oppinut olemaan ottamatta turhia katsekotakteja ja hymyilemättä liian herkästi, sillä joudun herkäti juorujen kohteeksi, koka oletetaan niin helposti minun olevan saalistusmielessä liikkeellä. Minkäs sille voi, jos on nätti, mutta en halua itseäni mitenkään tietoisesti kyllä rumentaakaan. Sisäinen kauneus ratkaisee!!!

En ole itseni mielestä kaunis, on ollut surkea itsetunto pienestä pitäen.

Minua on kuitenkin pienestä pitäen kohdeltu kuin jotakin nukkea. Olin nätti nukke ja minulla leikittiin, siis puettiin nukenvaatteisiin jne.

Herätin aina huomiota ja ulkonäköäni kommentoitiin joka paikassa, olin todella hiljainen ja ujo ja huomio tuntui tungettelevalta.

Nuorena jo olin poikien suosiossa ja tytöt oli tästä kateellisia ja minun kanssa ei haluttu olla "koska vien poikaystävän". Koskaan en ole yrittänyt kenenkään poikaystäviä/miehiä viedä.

Myös nuorena aikuisena minulle kaverit ihan sanoikin, että ei ole mukava mennä minun kanssa ulos, kun kerään kaiken huomion.

Miehet kohtelee omistavasti, tai kuin näyttelyesinettä. Koskevat "koska ei voi mitään itselleen kun olet niin kaunis. ".

Jne.

Mitän hyvää en "kauneudellani" ole kokenut saavuttaneeni. Hyväksikäyttöä, syrjintää, esineellistämistä, joukosta jättämistä, en tiedä mikä minussa on vikana, muutakuin se muiden näkemä kauneus.

Haittaa on ollut lähinnä siitä, että ihmiset kuvittelevat minun jotenkin pääsevän helpolla siksi että olen kaunis. Tai että minä en voisi koskaan olla surullinen, masentunut tai muuten vaikeuksissa koska olen "kuitenkin sentään kaunis." Teen ihan saman verran töitä, opiskelen, yritän parhaani työhaastatteluissa kuten kaikki muutkin. Lisäksi, koska olen iloinen ja hymyilevä, monet kuvittelevat että olen heistä kiinnostunut. Kaverini aina vitsailevatkin että minun pitäisi opetella kulkemaan ympäriinsä naama norsunvitulla, koska jos vaikka vain hymyilen jollekulle saan heti stalkkereita ja outoja hiippareita tunkemaan seuraani.

Suurin hyöty on se, että minut yleensä muistetaan enkä jää seinäkukkaseksi. Minua pyydetään usein juontamaan, puhumaan jne. En usko, että se johtuu pelkästään ulkonäöstäni mutta kyllä sillä varmasti on suuri vaikutus.

Eipä tästä ole oikeastaan kuin huonoja puolia. Saan jatkuvasti ulkopuolisilta huomiota, vaikka en tykkää olla huomion keskipisteenä. Kaikki muistavat helposti kasvoni ja tietävät minut, mutta minä en heitä.

Onpa surullisia vastauksia. Kauneutta ei pidä hävetä, se on iloinen asia josta kannattaa olla kiitollinen, monet sitä toivoisivat itselleen. :)

Tietenkin yhteiskuntamme on nyt sellainen, että kauneus on liian suuri arvo ja kauniilla on kohtuuttomat paineet, kuten näistä viesteistä huomaa.

En ole aina ollut kaunis. Olin itseasiassa aika ruma lapsi ja "kasvoin kauniiksi." Kyllä siinä on ollut sukulaisilla ja lähipiirilläkin ihmettelemistä. Aluksi olin onneni kukkuloilla ja ajattelin kauneuden olevan ratkaisu kaikkeen. Elämäni tuntui niin helpolta ja kaikki olivat minulle mukavampia. Kauneuteen jää kuitenkin koukkuun, niinkuin muihinkin asioihin. Sitä alkaa laittautua ja sitten vähän lisää, urheilla ja dieetata, ja lopulta tuntee taas itsensä rumaksi jos joku ei joka päivä sano että oletpa kaunis. Se tunne ei poistu vaikka peilistä katsoisi Emma Watsonin tai jonkun muun kaunottaren naama.

En tiedä kauneudestani, mutta itsetuntoni on varmaankin aika hyvä. Saan usein myönteistä palautetta olemuksestani ja tyylistäni, sekä esiintymisestäni. Johtuuko sitten noista vai muusta, mutta saan hyvää ja ystävällistä palvelua, minua on helppo lähestyä aivan tuntemattomienkin. Huonoa on se, että naiset ovat joskus piikitteleviä varsinkin miestensä ollessa läsnä. Ehei, en ole kiinnostunut kenenkään miehestä.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 10:09"]

Naiset kadehtii ja vihaa. Miehet tuijottaa ja ehdottelee :(

[/quote]

Todellakin näin.

Sain jopa Jyväskylän apteekissa todella huonoa ja ylimielistä palvelua nuorelta naisfarmaseutilta. 

Minulle miehet ei ehdottele, mutta tuijotus ei ole kivaa. Kakarat viheltelee iltaviihteellä. Olen aika eristäytynyt, kun en pidä tästä. Haluaisin sulautua massaan. Toivottavasti ikääntyminen helpottaa tätä.

[quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 11:16"][quote author="Vierailija" time="12.08.2014 klo 10:09"]

Naiset kadehtii ja vihaa. Miehet tuijottaa ja ehdottelee :(

[/quote]

Todellakin näin.

Sain jopa Jyväskylän apteekissa todella huonoa ja ylimielistä palvelua nuorelta naisfarmaseutilta. 

Minulle miehet ei ehdottele, mutta tuijotus ei ole kivaa. Kakarat viheltelee iltaviihteellä. Olen aika eristäytynyt, kun en pidä tästä. Haluaisin sulautua massaan. Toivottavasti ikääntyminen helpottaa tätä.

[/quote]

Tuota toivon minäkin. Sulautumista massaan.

Pukeudun mahdollisimman huomiota herättämättömästi, en ole äänessä koskaan ja yritän olla aina se seinäruusu. Mutta silti minut huomiodaan ja ulkonäköäni kommentoidaan.

Olen ehkä liittänyt ulkonäön kommentoinnin alitajuntaisesti pahoihin asioihin, joten ahdistun niistä viattomistakin kommenteista.

Minut on yritetty raiskata, on käyty käsiksi useasti, ikävät miehet kokee, että heillä on jonkinlainen oikeus koskea minuun, koska olen "liian kaunis".

Ja ne naiset. Ei minuun tulla koskaan tutustumaan. Katsotaan vain pahasti, puhutaan pahasti. Olen miestennielijä maineessa, vaikka olen aina elänyt parisuhteessa, enkä flirttaile kenenkään kanssa.

Mutta ei edes yksi, vaan useampi tutun mies tai baarissa varatut miehet yrittää avoimestikkin iskeä. Ja vaikka kuinka yrittää olla hienovarainen kaikkia osapuolia kohtaan, niin minä olen se paha, joka vie miehen olemalla olemassa.

En siksi enää käy baareissa tai tapahtumissa.

Olisi mukava kun ihmiset ymmärtäisivät, että ei ihminen ulkonäköään valitse.

Eikä kauneus ole iloinen asia, jos se sabotoi elämää jatkuvasti.

Pidetään ensinäkemällä tyhmänä helpommin. Tökeröt kommentit ja ehdottelut. On turha kuvitella että saisi olla rauhassa kuppilassa. Viattomatkin juttelut muuttuu usein jossain vaiheessa ehdotteluksi, vaikka etukäteen mies vannoo, ettei yritä mitään.. Ulkonäkö on "vapaata riistaa", kaikki ottavat oikeudekseen kommentoida. Toiset naiset jostain syystä eivät pidä minusta. Tai tottakai tämäkin riippuu naisesta. Osalla on sen verran terve itsetunto, ettei kaunis nainen ole automaattisesti uhka. En koe, että olisin ulkonäöstäni hyötynyt mitenkään. Varmaan miehiin tutustuminen on helpompaa alkuun, kun ulkonäkö kiinnittää huomion. Ikävä kyllä usein ensimmäisenä kiinnittävät huomionsa minuun kaikennäköiset ulkonäönpalvojat. Mieluummin valitsen miehen muiden asioiden perusteella ja arvostan että mies kiinnostuisi luonteestani, eikä pelkästä ulkomuodosta.

Minua ei ole koskaan sanottu kauniiksi,.nätiksi kylläkin. Nuirena olin ujo enkä tehnyt esim.pukeutumisella numeroa itsestäni. Olin vielä silloin hoikka ja ehkä iloisen oloinen. Töröt hampaat ja silmälas. Silti oli hämmentävää, että "sain" jokaisen miehen johon silmäni iskin. Parikymppisenä siis. Nyt tilanne toinen, ikääkin jo 40 :) ehkä sellainen huumorintajuisuus ja avoimuus purisivieläkin.

Miesystäväni on komea ja hän toivoo aina vain sulautumista massaan. On erakko-luonne. Ei se vain onnistu ulkonäön takia. Toki nyt ikää jo yli 40v mutta nuorempana häntä kysyttiin mallikisoihin ja kaikkiin työpaikan mainoskatalogeihin. Sosiaalisempi olisi tahkonnut rahaa ulkonäöllään; hän vain yrittänyt piileskellä.

Töissä vanhat miehet ahdistelee. Kääntöpuolena töitä saa helposti.