Lue keskustelun säännöt.
Olen vastaeronnut. Surettaa, että kaikki juhlat on nyt mennyttä :(
11.08.2014 |
Tietenkin perheen hajoaminen on se isoin suru, mutta tajusin juuri, että kaikki kivat juhlat ja menot ovat nyt takana. Kävimme yhdessä hauskoissa iltapukujuhlissa ja pienemmissä tapahtumissa. Minulla ei ole sellaisia ystäviä, jotka lähtisivät sellaisiin taoahtumiin. Ystäväpariskunnat eivät minua enää mukaan ota yksinäni. Mun kivat jutut menivät jo. On vain yksinhuoltajan arki.
Kommentit (40)
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:21"]
Niin ja ilman tätä yhtä miestä et ole mitään etkä voi enää koskaan tehdä mitään kivaa yksin tai jonkun muun kanssa? JUST!
En ole tiennytkään että ihmisen elämä on yhdestä ihmisestä kiinni!
Tietenkään et voi tutustu uusiin ihmisiin varsinkin jos ne vanhat (juhlaystävät) eivät edes olleet oikeita ystäviä kun eivät sinusta eron jälkeen piittaa.
Ala kuule elää omaa elämääsi ja elämä voi yllättää!
[/quote]
Olen samaa mieltä.
Avoeron jälkeen olen elellyt sinkkuna. Jos minut jonnekin kutsutaan, lähden mielelläni yksin. Tulevanakin viikonloppuna menen rapujuhliin, joissa varmaan muut pariskuntina paikalla. Paljon teen asioita yksin eli käyn keikoilla, näyttelyissä ja matkoilla. Toisinaan saan mukaan jonkun ystävän, mutta aina niin ei käy.
Oma valinta, miten vapaa-aikaansa viettää. Voi jäädä kotiin neljän seinän sisään tai voi käydä kodin ulkopuolellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kävi erossa niin hyvin että mulle jäi ystävät, joista suurin osa oli tullut vielä miehen ystävinä mun elämään. Parahaisiin juhliin ystävät kutsuvat minut, virallisempiin myös ex:n.
Mutta eron jälkeen on tullut myös uusia ystäviä, pikku hiljaa vuosien varrella, ei kai voi olettaa että samana päivänä kun päätetään erosta kaiken voi laittaa uusiksi.
Täytyy myöntää että eron jälkeen minäkin surin hassujakin asioita ja suren vieläkin 13v eron jälkeen, nykyisin surut liittyvät aikuistuviin lapsiin, joiden elämän tapahtumia ei voi pohtia toisen vanhemman kanssa.
Kommentti numerolle 22:
Minä koen helpottavana sen, että ei tarvitse keskustella aikuisen lapsen elämästä hänen isänsä kanssa, kun isä ei ole hyväksynyt poikansa ammatinvalintaa, joka on osoittanut menestyksekkääksi, eikä sivariutta, sen sijaan jaan nämä kokemukset uuden mieheni kanssa, aivan kuten hän minun kanssani omien lastensa ja lastenlastensa tapahtumat.
Kannattaa muistaa, että jokainen parisuhde päättyy aina - joko eroon tai kuolemaan. Sen vuoksi kannattaakin hoitaa omia ystävyyssuhteita myös parisuhteen aikana. Muuten voi käydä niin, että parisuhteen päätyttyä teillä olikin vain "parisuhdekavereita", jotka mahdollisesti vain toinen puoliso "perii".
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 18:21"]Niin ja ilman tätä yhtä miestä et ole mitään etkä voi enää koskaan tehdä mitään kivaa yksin tai jonkun muun kanssa? JUST!
En ole tiennytkään että ihmisen elämä on yhdestä ihmisestä kiinni!
Tietenkään et voi tutustu uusiin ihmisiin varsinkin jos ne vanhat (juhlaystävät) eivät edes olleet oikeita ystäviä kun eivät sinusta eron jälkeen piittaa.
Ala kuule elää omaa elämääsi ja elämä voi yllättää!
[/quote]
Miten sitä omaa elämää aletaan elää?
Ap
[/quote]
Harrastamalla, tapaamalla ystäviä, tekemällä itseään kiinnostavia asioita, pyrkimällä tutustumaan uusiin ihmisiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 17:19"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 17:15"][quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 17:12"][quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 17:09"]Sun elämä loppu siihen..
[/quote]
Nyt tuntuu siltä. Koko ajan tulee mieleen asioita jotka ovat muuttuneet tai päättyneet.
ap
[/quote] Se on osa sitä surutyötä. Kannattaa myös miettiä, mitä positiivista avioero on tuonut.
[/quote]
Ei mitään. No sen, että mies ei ole kohtelemassa huonosti. Hyvää ja mukavaa vain oli niin kauan ja paljon. Olen menettänyt paljon. Melkein kaiken.
Ap
[/quote]
Et ole menettänyt itseäsi. Hukassa se oma minäsi voi olla, jos olet pitkään elänyt tuollaista elämää, jossa mukavia asioita on voinut tehdä vain miehen kanssa. Mutta mieti, mikä oli mielestäsi kivaa ennenkuin tapasit miehesi. Olet ihan varmasti lopettanut monen asian tekemisen hänen takiaan aikanaan, kun ei ole ollut aikaa. Vaikka varmaan ihan kaikki niistä eivät enää kiinnosta, jotain siellä pitää olla!
Ja jos joskus uuteen suhteeseen alat, niin sitten pidät näitä omia juttujasi mukana aina, otat sitä kuuluisaa "omaa aikaa" ja pidät myös omat piirisi. Niin minäkin olen tehnyt kakkossuhteessani, ja hyvin toimii!
Miten niin juhlat on mennyttä? Hylkäsivätkö ystäväsi sinut vai oletko sinä hylännyt ystäväsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 22:05"]
Miten niin juhlat on mennyttä? Hylkäsivätkö ystäväsi sinut vai oletko sinä hylännyt ystäväsi?
[/quote]
En kuulu enää joukkoon yksinäisenä ihmisenä. Ystävät haluavat pariskuntatapaamisia. Minua voidaan nähdä joskus harvoin vain päiväkahvilla. Kivaa sekin on, mutta paljon putosi pois. Vanhat perinteet mm.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eivät kyllä kuulosta kovin kaksisilta ystäviltä, jos todella kutsumisen kriteerinä on se, että on osa pariskuntaa. Miksi ihmeessä näitä ihmisiä haittaa se, jos joukossa on yksi itsellinen ihminen? Tuntuu vielä, että hyväksyt tämän ajattelun (?). Minusta kuulostaa kurjalta porukalta, joka vetäytyy juuri kun kaipaisit ystäviä. Uskon, että voit löytää uusia ystäviä. Tosiaan jonkun harrastuksen kautta esim.
ja vielä, eivät kaikki ole sellaisia, että haluavat kutsua juhliinsa vain pariskuntia. eivät todellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 21:49"]
Just,Tossa yhessä ketjussa podit kovaa vauvakuumetta miehesi kanssa ja pyysit ihmisiä puhumaan sulle järkeä! Oletko joko aivan sekopää ap? Katelkaa ihan huviksenne näitä ketjuja,tosi moni on ap aloittama..ei ole tervettä tämä sun touhus! Keksit päästäs näitä juttuja minkä kerkeet ja muut vastailee sulle. Lopetan Tän lukemisen juurikin ap takia!
[/quote]
ap on aina kunkin ketjun aloittaja. Eli tämän ketjun ap on varmaankin eri henkilö kuin se joka poti sitä vauvakuumetta.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 22:13"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2014 klo 22:05"]
Miten niin juhlat on mennyttä? Hylkäsivätkö ystäväsi sinut vai oletko sinä hylännyt ystäväsi?
[/quote]
En kuulu enää joukkoon yksinäisenä ihmisenä. Ystävät haluavat pariskuntatapaamisia. Minua voidaan nähdä joskus harvoin vain päiväkahvilla. Kivaa sekin on, mutta paljon putosi pois. Vanhat perinteet mm.
Ap
[/quote]
Jos voin neuvoa, niin anna ensin ajan kulua ja itsellesi aikaa toipua erosta. Laajenna tuttavapiiriäsi vaikka uusilla harrastuksilla ja tapahtumilla tai pyydä itse ihmisiä kylään. Ota itse aktiivisesti yhteyttä, mikäli kaipaat seuraa. Todennäköisesti entiseen ei ole paluuta, joten jatka elämääsi eteenpäin katsomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko pois, kyllä se vielä helpottaa. Mulla meni erosta ainakin vuosi siihen, että tavallaan rakensin elämäni uudestaan ja löysin itseni takaisin.
Keskity itseesi ja omaan hyvinvointiisi nyt, anna aikaa toipumiselle. Pysäytä kaikki ylimääräinen ja keskity vain olennaiseen.
Tunnen empatiaa sinua kohtaan, ap. En kuitenkaan puhtaasti. Kekkereita sinulla siis oli ja niihin ei kutsuttu kuin pariskuntia. Tavallaan eronnut saa maistaa omaa lääkettään, kun vuorostaan jää kaikkien kekkereiden ulkopuolelle. Toivottavasti tämä pistää pariskuntia ajattelemaan ja sinkut, eronneet ja lesket kutsutaan edes kerran vuodessa kekkereihin mukaan. Näin Suomi olisi kaikille parempi paikka asua ja olla.
Kovasti ihmettelen tuota, että vain pariskunnat ovat tervetulleita yhteisiin menoihin. Ei kuulosta kovin syvällisiltä ystävyyssuhteilta. Onko ap:lla ketään omia, oikeita ystäviä?
Just,Tossa yhessä ketjussa podit kovaa vauvakuumetta miehesi kanssa ja pyysit ihmisiä puhumaan sulle järkeä! Oletko joko aivan sekopää ap? Katelkaa ihan huviksenne näitä ketjuja,tosi moni on ap aloittama..ei ole tervettä tämä sun touhus! Keksit päästäs näitä juttuja minkä kerkeet ja muut vastailee sulle. Lopetan Tän lukemisen juurikin ap takia!
Ymmärrän ap:ta.
Kyllä ydinperhe-elämä n kaikkiaan takana. Itse en halua uusperheeseen enkä miestä, jolla on lapsia. Minun luonteellani en vain jaksa, en kykene tutustumaan uuteen ihmisiin ystävineen ja sukuineen. En kaipaa uusia ystäviäkään, niin sitten vielä uusi mies kaikkineen. Ei kiitos. En tuomitse teitä, jotka jaksatte aloittaa rumba uudelleen, mutta minun luonteellani se ei onnistu. Että kyllä se oli siinä. Ja mun erosta on jo 6 vuotta.
Up