Miksi miehen koirat ja miehen käytös raivostuttaa näin paljon?!

Ärsyttäis muakin jos lemmikit nukkuisi samassa sängyssä. Ei siinä muuten mitään, mutta ne karvat ärsyttää ja se ettei saa nukkua rauhassa kun elukat on viemässä tilaa ja pahimmassa tapauksessa herättävät mönkimällä päällä.

Olen ollut itse samassa tilanteessa joskus. Miehelläni oli koiria tavatessamme ja minua ärsytti kun hän piti niitä kuin omaa lasta. Ymmärrän siis miltä sinusta tuntuu.

Myöhemmin hankimme yhteisen koiran, jonka minä kasvatin pennusta lähtien. Nyt lepertelemme sille molemmat (varsinkin minä) ja se nukkuu parisängyssä minun jaloissani.

Ei tästä varmaankaan hirveästi ole apua, mutta ajattelen nykyään niin, että vaikka koirat ja niiden omistajat saattavat olla rasittavia, ihminen joka pystyy luomaan kiinteän ja rakastavan suhteen eläimeen, on parempi ehkä vaihtoehto vaikkapa puolisona kuin eläimiä inhoava ihminen.

Olet raivohullu, mene johonkin vihanhallintaterapiaan.

Kannattaa muuttaa erilleen jos on koirille mustasukkanen ja raivostuttaa.

Kyllä tuo epäilyttävästi mustasukkaisuudelta kuulostaa, jos koirille lepertely ja niiden saama huomio ärsyttää. Eipä tuohon vaivaan ole muuta ratkaisua, kuin setviä omat tunteet ja ymmärtää, että nelijalkaiset eivät kilpaile kanssasi. 

Meillä on ollut kolme koiraa ja yksikään ei nukkunut kenenkään perheenjäsenen sängyssä. Koira ei ole ikinä niin puhdas ja siisti, että olisin antanut sellaisen nukkua lakanoissani.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut itse samassa tilanteessa joskus. Miehelläni oli koiria tavatessamme ja minua ärsytti kun hän piti niitä kuin omaa lasta. Ymmärrän siis miltä sinusta tuntuu.

Myöhemmin hankimme yhteisen koiran, jonka minä kasvatin pennusta lähtien. Nyt lepertelemme sille molemmat (varsinkin minä) ja se nukkuu parisängyssä minun jaloissani.

Ei tästä varmaankaan hirveästi ole apua, mutta ajattelen nykyään niin, että vaikka koirat ja niiden omistajat saattavat olla rasittavia, ihminen joka pystyy luomaan kiinteän ja rakastavan suhteen eläimeen, on parempi ehkä vaihtoehto vaikkapa puolisona kuin eläimiä inhoava ihminen.

Tuntuupa helpottavalta, että joku on kokenut samaa. Tämä siis todella häiritsee minua ja olen yrittänyt järkeillä asiaa tai lähinnä sitä mistä se tunne tulee! En ole siis miehestäni muuten mustasukkainen ja siksi tämä tuntuu välillä niin järjettömältä etten kehtaa asiasta edes puhua kenellekään.

Ap

Mä ymmärrän sua. Ei ole välttämättä mustasukkaisuuttakaan tuo tunne. 

Mun naapurilla on isompi koira ja se koira ärsyttää mua aivan suunnattomasti. Mä olen aina tykännyt eläimistä ja mulla on ollut itsellä erilaisia eläimiä. Mun eksällä oli myös koira ja samoin mun lapsuudenperheessä ja monilla kavereilla, joten olen tottunut myös koiriin. Mun ärsytys ei ole naapurin koiran vika, mutta koiran käytökseen (ja naapuriin sen aiheuttajana) se mun ärsytys kohdistuu. 

Naapuri nimittäin paapoo sitä eläintänsä kun viimestä päivää.. Mielestään on hyväkin koirankouluttaja ja on useita koiria ollut, mutta koira saa tehdä ihan mitä lystää. Koira on tosiaan iso ja aina kun pihalla tulee vastaan, niin hyppii päälle joka ainoan kerran ja monta kertaa vielä peräjälkeen. Lenkillä olen heidän kanssaan joskus käynyt ja tämä eläin vetää jatkuvasti ja hyppii sinne ja tänne ja välillä ihmisten päälle ja omistajansa on kaatanut tosi pahasti useita kertoja. Ei tottele ketään eikä mitään. Kylässä pitää kaikki nostaa korkealle, kun koira heti kuononsa kanssa ahnehtimassa ruokaa (sama tavaroiden kanssa, kun on heti järsimässä kenkiä ja kantamassa niitä sinne tänne). Kotona kuulemma varastaa hellan päältä ruuat. Ja se ylisuojelu. Jos koira pikkusen kompuroi niin saman tien tutkimassa luut, ettei vaan ole mikään poikki. Ei siis semmonen nopea tsekkaus että kaikki on ok, vaan tippa linssissä suurennellen ja aiheesta pitää jauhaa 20 min mitä olisi voinut tapahtua. Siis ihan tavallinen lipeäminen, mitä eläimet koheltaa vähän väliä. Koira haukkuu ja ulisee ja valitsee paikat missä haluaa olla, vaikka ihmisen päällä. Kirjaimellisesti. Potee vielä pahaa eroahdistusta, no, sekä naapuri että koira. 

Kuten sanoin, mun perheessä ja minulla on aina ollut eläimiä ja olen maalta kotoisin ja oma suhtautumiseni eläimiin on se, että ovat perheenjäseniä ja eläimiä kohdellaan hyvin, mutta ovat myös ihmisen komennossa. Voivat paremmin kun rajat ovat selvät. En pysty välttämään naapurin kanssa asiointia ja hän loukkaantuu verisesti, jos koiran käytöksestä sanoo mitään. Hän on kuulemma kokenut koirankasvattaja jne. Vaikka tiedän että syy on enemmän naapurissa, niin ärsytys kohdistuu kyllä kieltämättä ihan suoraan myös koiraan ja siihen kurittomaan käytökseen.