Onneksi ei enää tarvitse nähdä puolison sukulaisia

Olen muutaman kerran nähnyt, ja aina olen yrittänyt olla mukava ja asiallinen. Kukaan ei kuitenkaan juuri puhu minulle. Isänsä ei varmaan ole sanonut sanaakaan minulle, ja siskolta tulee jatkuvaa hienovaraista vittuilua tai sitten ei puhu. Puhuvat kyllä keskenään kaikki.

Nyt olen ainakin yrittänyt ja enää ei kiinnosta. Ei ole eikä tule yhteisiä lapsia, joten ei senkään vertaa ole velvollisuuksia. Lapsia kyllä tarvitsee sietää. Toinen heistä on mukava, ja ainoa tuosta suvusta joka on seurassani normaali. Toinen sitten onkin ärsyttävä teini jota vtuttaa se että isällä on joku nainen. Sori, oli nyt pakko päästä johonkin avautumaan.