Myöhään huomattu raskaus

Tämä on pahin pelkoni. :(

Sikiön ensimmäiset liikkeet tuntuvat navan alapuolella, ei yläpuolella.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 09:43"]

Tämä on pahin pelkoni. :(

[/quote]

Sama :(

AP ei taida olla enää linjoilla. Olisi kiinnostavaa tietää mikä paljastui vatsavaivojen syyksi.

Minä sain tietää olevani raskaana vasta viikolla 20+6. Oli tullut "kuukautiset" tasan normaalisti, hivenen niukempana vain jonka pistin stressin piikkiin.

Kävin lääkärillä kun alkoi huippaamaan kun nousin tai istuidun nopeasti ja ajatelin että taitaa rautaarvot olla hivenen alhaalla taas. Aamulla kun kävin labrassa niin iltapäivällä soitettiin että nyt sairaalaan, siinä sitten korkkarit jalkaan ja menoksi, hivenen mietin että mitä nyt.

Kun saavuin sairaalaan ja ilmottauduin niin meni hoitaja kalpeaksi ja sano että nyt istumaan. Olin ihan että häh? Ei minulla ole huonoa oloa. Rullatuolilla sitten sänkyyn ja sängyn kanssa kokeisiin... Hemoglobiini oli ollut 62 terveyskeskyksessa ja kun pääsin sairaalan se oli enään 48.

Kokeissa selvisi sitten raskaus ja myös syy "kuukautisiin", sikiöpussi oli kiinnitynyt niin ylös että kohdun alaosa oli "jatkanut" kuukautiskiertoa kuin normaalisti.

Minun tapaukseni oli sen verran harvinainen että taisi olla alle 10/400.000 jolla sikiöpussi kiinnityy liian ylös aluksi. Kiitokset lääkäreille ripeästä toiminasta labrakokeiden jälkeen.

Kaveri oli viikolla 11 raskaana kun vahingossa huomasi asian kun piti varmistaa ettei ole raskaana kun lääkettä tautiin ei voi antaa jos on raskaana. Siis tautiin joka oli silloin todettu. En ihmettele yhtään että hän tuli raskaaksi kun koko ajan paastosi ja laihdutti. Maha oli ripulilla jne. E-pillerit ei sen vuoksi toimineet. Kuukautiset oli tulleet miten sattuu em syistä. Myös jo alkaneen raskauden alkuviikkoina. Terve tyttö tuli. Terveydenhoitaja oli muuten sanonut että on tehtävä abortti koska e-pillerit on vahingoittanut sikiötä. Lääkäri omu sanonut että on sitä ennenkin pillerivauvoja syntynyt.

Musta ois jopa vähän helpottavaa tulla raskaaksi tällä tapaa. En käytä alkoholia, joten pelkoa senkään puolesta ei olisi. Ei tarvitsisi miettiä, että millon ja onko tarpeeksi rahaa säästössä ja onko sopiva elämäntilanne ja mites akateemisen naisen työt sitten jos on lapsi jne. Sitten se lapsi vaan tulisi ja sen mukaan mentäis, ja tottakai siitä selvittäis. Kerran tein testin ihmeellisen pahoinvoinnin takia, ja molemmat oli vähän pettyneitä salaa kun negaa näytti. :)

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 10:31"]

Kerran tein testin ihmeellisen pahoinvoinnin takia, ja molemmat oli vähän pettyneitä salaa kun negaa näytti. :)

[/quote]

Ja siitä se ajatus sitten lähteekin. ;)

Up

Mun täti eli äitini sisko. Hän sai kuopuksensa 47-vuotiaana vuonna 1992. Hänen ei pitänyt enää tulla raskaaksi sillä molempien munatorvien oli todettu olevan tukossa ja toinen munasarjakin oli endometrioosin vuoksi poistettu. Söi vaihdevuosien estoon jotain lääkettäkin eikä kuukautisia ollut ollut moneen vuoteen tai oli ollut sillä tavalla, että pari kertaa vuodessa pari päivää tiputteli mutta siinä kaikki. Ei sitten oikein osannut odottaa raskautta kun lääkäritkin olivat sanoneet että raskautuminen on hänelle ihan mission impossible. Raskausoireita kuten pahoinvointia tai rintojen kasvua ei ollut mutta itse alkoi sitten ihmetellä kun innokkaana liikkujana koki jotenkin erikoisia tuntemuksia vatsassa juostessaan. Kuvaili sitä "heilumiseksi". Kun sitten oikein pyöri peilin edessä niin vatsa oli kyllä kasvanut hiukan ja täti päätti mennä lääkäriin. Hän tosin pelkäsi lähinnä syöpää tai kasvainta, kun niitä on suvussa ollut.

Raskaus oli ensin shokki ja sitten yllätys. Eka arvio oli ollut että kuudes raskauskuukausi oli juuri alkanut ja siitä laskettu aika vielä aikaistui tarkastuskäynnillä. Täti ei ole millään tapaa lihava, mutta sellainen lihaksikas ja tanakka, yli 170-senttinen tyyppi jolla on melko tasapaksu vyötärö, joten jossain määrin piti ymmärrettävänä, että raskausvatsa ei näkynyt etenkin kun aikaisemmissa raskauksissa hänellä oli ollut pieni vatsa.

No, tästä yllätysraskaudesta sitten rumba alkoi kun melkein kaikki testit joilla todetaan erilaisia vammoja, eivät olleet enää tuossa raskauden vaiheessa (kuudes kuukausi jo pitkällä) mitenkään luotettavia. Ne testit tehtiin mitä voitiin, mutta mitään hälyttävää ei löytynyt. Ihan terve lapsi tuli. Täti on kyllä kertonut jälkeenpäin että henkisesti loppu odotusaika oli todella, todella raskas sekä hänelle että miehelleen. Pelko lapsen puolesta oli hirveä ja mies vatvoi suurinpiirtein synnytyssalin ovelle asti, osaako/haluaako/voiko olla enää isä. Mutta sitten kaikki menikin hyvin ja heistä tuli onnellisia "mummo ja pappa" vanhempia.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2014 klo 10:30"]Kaveri oli viikolla 11 raskaana kun vahingossa huomasi asian kun piti varmistaa ettei ole raskaana kun lääkettä tautiin ei voi antaa jos on raskaana. Siis tautiin joka oli silloin todettu. En ihmettele yhtään että hän tuli raskaaksi kun koko ajan paastosi ja laihdutti. Maha oli ripulilla jne. E-pillerit ei sen vuoksi toimineet. Kuukautiset oli tulleet miten sattuu em syistä. Myös jo alkaneen raskauden alkuviikkoina. Terve tyttö tuli. Terveydenhoitaja oli muuten sanonut että on tehtävä abortti koska e-pillerit on vahingoittanut sikiötä. Lääkäri omu sanonut että on sitä ennenkin pillerivauvoja syntynyt.
[/quote]
Miten ne voisivat vahingoittaa?
Itse olen napsinut pillereitä läpi raskauden (yhdistelmäehkäisy) ja kuukautiset tulivat säännöllisesti. Sain tietää raskaudesta lähtiessäni töistä päivystykseen valtavissa vatsakrampeissa. Hetkeä myöhemmin synnytin kolmikiloisen pojan. Lääkäri totesi, että vauva olisi tullut ulos itsekseen mikäli pillerit jotain vahinkoa voisivat tehdä. Poltin tupakkaa ja satunnaisesti biletin kavereiden kanssa. Pelkäsin kuollakseni, että olen vahingoittanut vauvaa tällä toiminnalla. Pahinta oli, että näin pikkuiseni vasta seuraavana päivänä, koska vauva vietti ensimmäisen yönsä kaapissa. Pomolle soittaessa,etten voi töihin tulla kun synnytin yöllä, ei tuo uskonut ennen kuin tuli synnärille toteamaan tilanteen. Olen 174cm ja 62kg. Perse ehkä hivenen levisi, muuten ei näkynyt ulos eikä minulla ollut aavistustakaan raskaudesta. Lääkäri selitti vauvan olleen jotenkin niin takana kiinni selkärangassa ettei liikkeetkään tuntuneet. Miehen kanssa oltiin vasta suunnittelemassa yhteen muuttoa, oltiin oltu yhdessä vajaa vuosi.. Nyt tilanne se, että edelleen 4v jälkeen yhdessä, omistusasunto ja pojalla ainakaan vielä mitään epänormaalia todettu. Sisaruksesta en uskalla edes haaveilla. Olen aina halunnut pukeutua äitiysvaatteisiin ja saada perääni niitä ihailevia katseita. En usko,että seuraavakaan raskaus tämän enempää näkyisi, joten toistaiseksi mennään tällä kokoonpanolla.

Up

[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 22:31"]

Huhhuh. On ihmisen keho vaan niin sekaisin kaikista ylimääräisistä hormoniehkäisyistä jne.

Minua eniten kiinnostaa tuo alkoholinkulutus raskausaikana, tiedättekö kaverienne juomingeista mitään? Ja onko vaikuttanut lapseen ainakaan vielä?

[/quote]

Jos haluat tietoa alkoholin vaikutuksesta raskauden aikana sikiön kehitykseen, niin siitä ja FAS-lapsista löytynee googlen kautta laajalti tietoa. Ei se, ettei tiennyt raskaudesta tee siitä mitenkään vähemmän vaarallista sikiölle eikä se, että joku on voinut raskauden läpi juhlia joka viikko ja silti synnyttänyt terveen lapsen, ole todiste siitä, etteikö alkoholilla olisi vakavia haittavaikutuksia.

2

2

[quote author="Vierailija" time="08.08.2014 klo 22:31"]

Erittäin läheisen kaverini raskaus huomattiin 20 viikolla. On ylipainoinen ja edellinen lapsi sai alkunsa ivf hoidoilla. Hänen ei pitänyt koskaan saada lapsia "luomusti". Raskaus selvisi sattumalta, kun kaverini kävi lääkärissä, koska kuukautiset eivät alkaneet edellisen raskauden jälkeen ollenkaan. Hänelle tehtiin raskaustesti, koska oli saamassa vahvat hormonit, joiden takia asiasta piti varmistua. Lasten ikäeroksi tuli 9,5 kk :)

[/quote]

Jos ikäero on tuo, niin tuolloin rv 20 on ehtinyt kulua vasta alle puoli vuotta synnytyksestä. Ei siinä vaiheessa sanota, että "kuukautiset eivät alkaneet ollenkaan". Siinä voi hyvin mennä vuosi tai jopa kaksi ennenkuin ne alkavat, vaikka monilla ne alkavatkin muutamassa kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Sikiön ensimmäiset liikkeet tuntuvat navan alapuolella, ei yläpuolella.

Tuollaisesta säännönmukaisuudesta en tiedä mitään, mutta itse en tuntenut navan alapuolella vielä mitään, kun ensi kertaa tunsin navan  yläpuolella. Vasta myöhemmin tuli liikettä navan alapuolelle. Tietysti pikkuinen on liikkunut mahassa monella tavalla, mutta omat tuntemukset ovat menneet näin.

Kaverilla oli ensimmäisestä raskaudesta jäänyt pömppömaha, jota notkoselkä työnsi eteenpäin.  Kärsi  myös närästyksestä, kroonisesta piereskelystä koska on perso ruisleivälle  ja jännitysniskan aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta sekä pahoinvoinnista, joten ei pitänyt mitenkään outona sitä että ajatuskin ruuasta oksettaa ja  mahassa myllertää! Tajusi tilanteen, kun vauva alkoi työntää kantapäätä vatsasta läpi ja muutenkin pisti vatsan kunnolla heilumaan puolelta toiselle  .  Kuukausi tilanteen toteamisesta synnytti.

Koki hirveitä omatunnontuskia siitä, mitä särkylääkkeiden ja lihasrelaksanttien napsiminen oli tehnyt vauvalle mutta ainakin toistaiseksi poika on ihan normaali

Vierailija kirjoitti:

Mun tuttava "huomas" olevansa raskaana kun oli jo rv 20... Hänellä oli jo ihan selvä raskausmaha, eikä muka edes ajatellut että siellä vauva kasvaisi, vaikka hänellä ei edes kuukautisia ollut muutamaan kuukauteen.

Raskausoireita ei kuulemma ollut. Testin hän oli tehnyt raskauden alussa, joka oli negatiivinen, eikä tullut mieleenkään mennä verikokeisiin kun menkkoja ei näy ja masu kasvaa.

Hän joi rankasti joka viikonloppu ja tupakoi päivittäin.

Yhteisen kaverin kanssa juttelimme, että miten voi olla mahdollista ettei tervejärkinen aikuinen ihminen ota selvää että mikä on vialla. Ehkä hän tiesi raskaudesta ja halusi "nalkita" on/off-poikaystävän elämäänsä, eikä kertonut raskaudesta kenellekään kuin vasta sitten kun keskeyttäminen olisi myöhäistä...

Lapsi syntyi pari viikkoa etuajassa ja painoi hieman yli 2 kg, ei ollut jostain syystä saanut painoa normaalisti. Oiskohan syynä ollut raskas päihteiden käyttö...

Kieltämisreaktio saa aikaan ihmeitä.

Itsekin kierron venyessä keksin mitä ihmeellisempiä syitä sille, miksei menkat ala. On stressiä, on sitäjatätä. Vaan kun kuusi päivää oli myöhässä, niin pakko se testi oli tehdä. Ja oli iso järkytys, kun tarkasta ehkäisystä huolimatta testi oli selkeä positiivinen.

Miten tämä tarina päättyi?