Olen 55-v enkä ole ikinä nähnyt metsässä käärmettä, minua ei ole ikinä pistänyt ampiainen tai purrut punkki

Vierailija kirjoitti:

Vahinko ei tule kello kaulassa. Kelle vaan voi sattua mitä tahansa tai olla sattumatta.

Jos yhtään lohduttaa, sinulla on mikrobeita mahassa ja pölypunkkeja kotona.

Pölypunkit ovat olleet harvinaisia jo vuosia.

Olen saman ikäinen ja nähnyt käärmeen luonnossa kolme kertaa, ampiainen on pistänyt, mutta punkki ei ole tietääkseni purrut.

Kaikki metsän elukat kokenut, punkista karhuun. N50

Mua on purrut kyy parikin kertaa, ampiainen, mehiläinen ja kimalainenkin pistänyt usein, hirvikärpäset ja paarmat purreet. Borrelioosikin on ollut pari kertaa ja punkkeja ihossa ehkä yhteensä 10 kertaa.

Lisäksi minua on purrut mm. useampikin hevonen, kerran kissa, lisäksi koira, sorsa ja hamsteri. :D

Ja mies! Ja ihmislapsi.

Lapsena pelkäsin ampiaisia hysteerisesti. En enää, mutta toki välttelen. Ja käärmeitä skannaan sen minkä pystyn, kun liikun sellaisilla alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 57, kerran on todistettavasti vatussa ollessa pistänyt ampiainen, toisella kerralla en nähnyt pistäjää, mutta epäilen ampiaista samojen oireiden perusteella ja vattupuskassa silloinkin. Kyyn olen nähnyt kolme kertaa eri paikoissa, käärmeen nahan muutaman kerran. Kerran tuli punkki iholle käsivarteen ihan taajamassa, sellaisen puiston ohi kuljin, mutta huomasin sen heti, niin ehdin hätistää pois. Kerkesin kyllä tunnistaa punkiksi. 

Kyllä meitä jo lapsena varoiteltiin punkeista ja erityisesti lepikoihin kiellettiin menemästä punkkien vuoksi. Kaveriin niitä tuntui tarttuvan, kun ulkoilutti koiraa metsässä silloin tällöin. 

Niin, eipä noita kokemuksia montaa ole liki kuusikymppiselläkään, joten ei kai se harvinaista ole, jos joku ei ole noihin koskaan törmännyt. Keskimäärin kerran kymmeneen vuoteen tämäkin jonkin noista kohdannut.

Kyllä ainakin minä kohtaan punkkeja, hirvikärpäsiä ja käärmeitä (rantakäärmeitä, harvemmin kyitä) joka kesä. Ampiaiset harvemmin pääsevät pistämään, mutta viimeksi niin kävi eilen 😀

Amppari pisti just kaksi viikkoa sitten, kun astuin sen päälle omassa pihassa. Parani aluksi ok, sitten tulehtui ja nyt jalka huonossa kunnossa. Parantumista odotellen. N 53

Mä näin vasta viime vuonna elämäni ensimmäisen kyyn ja olen 54v. En mäkään ole osunut punkkeihin enkä ampiaisiin vaikka lapsena mua raahattiin luonnossa ja metsässä alvariinsa.

Oletko cityvihreä?

Minua puri kyy perseeseen kun lenkillä istahdin hetkeksi kivelle. Näin sen vasta kun oli jo purrut, tiedä sitten kuinka monta kertaa olen ollut käärmeen vieressä sitä huomaamatta.

Sattui muuten ihan hirveästi, pakarassa sinimusta laaja alue vieläkin. Puremasta on toista viikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Amppari pisti just kaksi viikkoa sitten, kun astuin sen päälle omassa pihassa. Parani aluksi ok, sitten tulehtui ja nyt jalka huonossa kunnossa. Parantumista odotellen. N 53

Autsh. Tsemppiä sinulle toipumiseen.

Oletko mies vai nainen?

Useimmat miehet ovat ainakin armeija-aikana liikkuneet niin paljon metsässä että on tullut nähtyä tai koettua kaikenlaista luonnonilmiötä ihan riesaksi asti.

Tarkalleen miten joku on voinut välttyä näkemästä kyytä?

Et ole paljosta jäänyt paitsi. Ei ne ampiaisenpistot herkkua ole eikä punkitkaan ole mukavia. Kyykäärmeetkin ovat aika ikäviä metsäpoluilla. Olen 53 ja vielä hengissä vaikka nuo kaikki olen kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Itse en koskaan käytä shortseja. Imekää siitä🤣

😳😆

Jossain oli juttu miten koskaan ei ole liian myöhäistä saada hyvä lapsuus, toimisikohan tuo shortseihin? 😊

Vierailija kirjoitti:

Tarkalleen miten joku on voinut välttyä näkemästä kyytä?

Kai niiden esiintymisessä on paljon paikallisia eroja. Itse luuhaan metsissä lähes päivittäin, mutta vain kerran olen nähnyt kyyn. Rantakäärmeitä kyllä usein, ja muita tässä ketjussa mainittuja.

Vierailija kirjoitti:

Kyykäärmeitä kyllä harvoin näkee, mutta et ole lapsuuden jälkeen kyllä tainnut kovin paljon olla siellä luonnossa. T. punkkimagneetti

Ei kai mitään näe, jos ei osaa tai halua katsoa. Aina voi kulkea silmät kiinni.  Kuitenkin punkki on paljon vaikeampi havaita, kuin tuhansia kertoja suurempi kyy.  Kumpikaan ei ole mitenkään harvinainen ja viimeistään viikossa molemmat kyllä kesällä bongaa, jos haluaa.

Minä taas en nähnyt lapsuudessani enkä nuoruudessani yhtäkään käärmettä, vaikka metsän laidalla asuttiinkin. Tai no, kerran lapsuudessa mentiin isosiskon ja sen poikaystävän kanssa yhdelle koskelle uimaan, niin siellä oli jossain kannonkolossa kyy, jota sisko mulle yritti näyttää, mut mä mitään nähnyt. Myöhemmin nuorena ollessa kävin yksikseni mustikassa, en nähnyt kyitä. Sitten asuin monta vuosikymmentä kaupungissa, ei juuri mettäreissuja. Sitten muutin maaseutukaupunkiin, ja vot, johan rupes mettäreissuilla käärmeitä näkymään. Loppukesästä ja toisaalta keväällä. 

Punkkeja en ole toistaiseksi omasta nahasta löytänyt. Hirvikärpäsiä pari on hiuksiin pyrkinyt. Sillain. Mettässä liikun muutenkin täällä maaseutukaupungissa asuessani kuin vain mustikkaa poimimaan mennen.

Joten olen vähän samaa mieltä tuon yhden toisen kirjoittajan kanssa, että loppujen lopuksi et, ainakaan käärmeiden suhteen, taida paljonkaan mettissä kulkea. Vai asutko jossain niin pohjoisessa, onko Lapin perukoilla käärmeitä.... jos ei siellä ole safkaakaan oikein... ettei niitä sen vuoksi juuri näy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyykäärmeitä kyllä harvoin näkee, mutta et ole lapsuuden jälkeen kyllä tainnut kovin paljon olla siellä luonnossa. T. punkkimagneetti

Ei kai mitään näe, jos ei osaa tai halua katsoa. Aina voi kulkea silmät kiinni.  Kuitenkin punkki on paljon vaikeampi havaita, kuin tuhansia kertoja suurempi kyy.  Kumpikaan ei ole mitenkään harvinainen ja viimeistään viikossa molemmat kyllä kesällä bongaa, jos haluaa.

Punkkeja on nykyään lähes joka paikassa, kyitä ei. Ja kyyt muutenkin pakenevat ihmistä, punkit hakeutuvat ihmiseen kiinni.

Aloittajalle, jos oikeasti haluat päästä näkemään käärmeitä, niin meepä keväällä, alkukesällä tai näin loppukesästä Turkuun ja siellä Ruissaloon, varmasti näet käärmeitä. Jopa siellä kasvitieteellisessä puutarhassa saattaa reittejä kävellessä nähdä miten kyy painelee pensaan juurille. Ruissalossa erityinen paikka alkukesästä on Kuuvannokka, siellä näkee käärmeitä miltei vilisemällä. Sekä kyitä että rantiksia.

Oletpa paljolta säästynyt.