Voisitko muuttaa 22-vuotiaasta lapsestasi 700 km päähän?

No, ei se tytär paljoa kysellyt kun itse muutti yksin lukion jälkeen noin 500km päähän :D

Jos on hyvä juna- tai lentoyhteys, niin kyllä.

Joku Joensuu - Turku, Rovaniemi - Kotka tai Kajaani - Pori väli jos olisi, niin en.

Toki. Napanuora kandee katkaista.

Jep. Samalla lailla kun se tyttökin muutti kauas opiskelujen takia. 

Ollaan oltu tytön kanssa aina tosi läheisiä, siksi vähän mietin tätä. Ja jos tytär sattuisi tarvitsemaan minua..

Ap

En

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu tytön kanssa aina tosi läheisiä, siksi vähän mietin tätä. Ja jos tytär sattuisi tarvitsemaan minua..

Ap

Olisko sen jo aika aikuistua?

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu tytön kanssa aina tosi läheisiä, siksi vähän mietin tätä. Ja jos tytär sattuisi tarvitsemaan minua..

Ap

Olisiko jo aika lopettaa se lapsen kautta eläminen? Ei se läheisyys välimatkaan lopu.

Ja mitä mieltä se lapsi on? Haluaako hän että olet koko ajan pitämässä kädestä kiinni?

No onhan tuo tosi pitkä matka. Itse olisin surullinen jos minulle todella läheinen äitini muuttaisi noin kauas, ja olen itse 31v. Itse varmasti tiedät parhaiten sopeutuisitteko noin pitkään välimatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu tytön kanssa aina tosi läheisiä, siksi vähän mietin tätä. Ja jos tytär sattuisi tarvitsemaan minua..

Ap

Kyllä sinä pääset apuun, jos hätä tulee.

Pienemmissä tarpeissa hänen kuuluu itse oppia kantamaan vastuunsa.

Puhelin toimii. Itse muutin juurikin n. 700 km:n päähän isästäni aikoinaan. 22-vuotiaan luulisi pärjäävän jo vallan hyvin.

Itse en lähtisi, mutta mä olenkin mä ja meidän tilanne on sellainen kuin se on. Tytär saa mennä tietysti.

Nykymaailmassa omien läheisten kanssa oleminen ja heidän tukeminen tai auttaminen on demonisoitu. Pitäisi katsoa vain omaan napaan. Samaan aikaan yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.

Kumma juttu.

Vierailija kirjoitti:

Jos on hyvä juna- tai lentoyhteys, niin kyllä.

Joku Joensuu - Turku, Rovaniemi - Kotka tai Kajaani - Pori väli jos olisi, niin en.

Jatkan. Kyllähän omalla autollakin pääsee. Mutta joku Rovaniemi - Lappeenranta välimatkan ajelu vaikka marraskuun räntäsateessa on tosi rankkaa.

Oma lapsi muutti opiskelemaan noin 3h matkan päähän JKLään, johon on suht hyvä ajella ja pääsee toki muillakin. Joskus siellä käydessäni miettinyt, että onneksi ei mennyt kauemmas.

Asun jo. Tytär on tällä hetkellä toisessa maassa. Kaikkeen tottuu ja lentokoneet liikkuu. Nykypäivänä voi kommunikoida vaikka miten ja monessa asiassa voi auttaa etänäkin. Lasten ja vanhempien ei kuulu lopettaa elämistään sen jälkeen, kun lapset ovat aikuisia. Varmasti tyttäresikin haluaa sinun olevan onnellinen.

Muuttaahan nuoretkin satojen kilometrien päähän opiskelemaan! Napanuorat katki nyt vaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse en lähtisi, mutta mä olenkin mä ja meidän tilanne on sellainen kuin se on. Tytär saa mennä tietysti.

Nykymaailmassa omien läheisten kanssa oleminen ja heidän tukeminen tai auttaminen on demonisoitu. Pitäisi katsoa vain omaan napaan. Samaan aikaan yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.

Kumma juttu.

Kumma juttu tosiaan kun lapset palaa loppuun siinä itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä kun pitäisi alkaa itse ottamaan sitä todellista vastuuta kun kaikki on siihen astisen elämän aikana saatu nokan eteen valmiina.

Ota ap huomioon, että vauvapalstalaiset heittäisivät (ihan minkä ikäiset tahansa) lapsensa ja muut läheisensä vaikka leijonan kitaan, jos sillä saisivat itselleen jotain etua.

Tämä palsta edustaa vain tiettyä kansanryhmää, etkä sinä välttämättä kuulu siihen ryhmään.

Riippuu aloittajan omasta elämäntilanteesta. Itse en kyllä lähtisi noin kauas paitsi jos kysymys olisi jonkun todella ison ura-unelman toteuttamisesta. Voisin asua 200-300 km päässä lähiomaisista mutta en mielellään kauempana. Edesmennyt isäni muutti eläkkeellä ollessaan Lappiin. Oli kovin hämmentynyt ja pahoillaan kun emme käyneet hänen luonaan. Lapsiperheelle matka oli todella hankala ja kallis.

Oma esikoinen asuu 20 km päässä. Tapaamme kerran viikossa tai kahdessa. Völillä tuntuu ettå sopiva matka olisi 1-2 km, sellainen että voisi köydä yhdessä lenkillä tms. Mutta ei kuitenkaan liian lähellä. En halua törmätä lapseni jatkuvasti työmatkalla tai lähikaupassa. Haluan sen verran omaa rauhaa ja haluan antaa sitä myös hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Ota ap huomioon, että vauvapalstalaiset heittäisivät (ihan minkä ikäiset tahansa) lapsensa ja muut läheisensä vaikka leijonan kitaan, jos sillä saisivat itselleen jotain etua.

Tämä palsta edustaa vain tiettyä kansanryhmää, etkä sinä välttämättä kuulu siihen ryhmään.

Kyllä se lapsen elämä jossain kohtaan pitäisi antaa tämän omaan haltuun, eikä käyttää sitä lastaan oman egonsa jatkeena ja päteä sillä, että minä uhrasin itseni sen lapsen eteen. Aloituksen tilannetta  voidaan jo kutsua äitiyden perversioksi, jossa tyydyttetään sitä omaa läheisyyden kaipuuta ja poistetaan sitä omaa yksinäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu aloittajan omasta elämäntilanteesta. Itse en kyllä lähtisi noin kauas paitsi jos kysymys olisi jonkun todella ison ura-unelman toteuttamisesta. Voisin asua 200-300 km päässä lähiomaisista mutta en mielellään kauempana. Edesmennyt isäni muutti eläkkeellä ollessaan Lappiin. Oli kovin hämmentynyt ja pahoillaan kun emme käyneet hänen luonaan. Lapsiperheelle matka oli todella hankala ja kallis.

Oma esikoinen asuu 20 km päässä. Tapaamme kerran viikossa tai kahdessa. Völillä tuntuu ettå sopiva matka olisi 1-2 km, sellainen että voisi köydä yhdessä lenkillä tms. Mutta ei kuitenkaan liian lähellä. En halua törmätä lapseni jatkuvasti työmatkalla tai lähikaupassa. Haluan sen verran omaa rauhaa ja haluan antaa sitä myös hänelle.

Sairasta.